maanantai 5. maaliskuuta 2012

Talven tarinoita

Mahtava kevättalvi!

Tänään maanantaina on ollut vapaapäivä ja ollaan lasten kanssa oltu taas pulkkamäessä. Pulkkamäkiä ei tarvitse tällä hetkellä etsiä, mikä vaan paikka käy missä on viettoa jonnekin päin.

Ja pulkka kyllä kulkee, on nimittäin niin upeat hankiaiskelit! Ipanat hullaantui (pienestä flunssataudista huolimatta) hangille juoksentelemaan :-)
Laskettiin tuossa alapuolella pellolla hyviä mäkiä, hankikannolla melkein sadan metrin laskuja.

Sitten mentiin lintutorninmäelle, tehtiin siihen tyttöjen kanssa retkinuotio. Eipä aikaakaan, kun siihen alkoi kertyä ohikulkevia kyläläisiä makkaranpaistoon. Kyllä tää meidän pikku kylä on mukava paikka :-)
Sinne ne jäi sitten vielä parantamaan maailmaa, kun me lähdettiin jo kotiapäin lepuuttelemaan. Kolmen tunnin pulkkasessiot tänäänkin!

Kevät virkistää muitakin. Meillä asuu naapurina harmaapäätikka. Se on alkanut auringonpaisteessa lauleskella ja sen vihellystä on helppo matkia. Tyttöjä nauratti kovasti, kun tikka vastasi vihellyskutsuun ja lensi uudestaan ja uudestaan metsästä pellonreunan haapaan huutelemaan meille ja ihmettelemään.

Tässä sama kaveri lintulaudalla:
Keväisiä töitä aloitellaan pikkuhiljaa. Viikonloppuna kaadettiin puita talon edestä rinteeltä. Harvennettiin aika reippaastikin. Tässä vuosi sitten otettu kuva:
Ja tänään:
On siinä vieläkin, mistä ottaa, varsinkin kun lehti tulee puuhun. Harmillisesti moni säästettäväksi aiottu mänty ja muukin puu on reippaastikin kallellaan, kuten tästä seuraavasta kuvasta käy ilmi:
Tämä seuraava kuva piti ottaa ihan vaan muistojen arkistoon: aika hyvästi lunta, kuten traktorin jäljistä näkee.
Risua on kerätty jo poiskin, mutta edelleen riittää hommaa. Kyllä oli keväistä jo tuossa rinteellä, kun maa on alkanut jo paljastua puiden ympäriltä ja muualtakin.

Yksi kuva täältä sisältäkin. Olohuone oikein kylpee valossa ja ikkunoista on nyt iloa, kun puita ei ole niin edessä.
Tikasta tuli mieleen toinen lintujuttu.

Tuossa kuukausi sitten löytyi tällainen valkoinen veikkonen tuosta järven tuntumasta ojansuun viimeisestä sulasta - siis kyhmyjoutsen, seuranaan yllätys-yllätys, pahin vihollisensa laulujoutsen. Hiihtäjä oli nähnyt räpylänjälkiä hangessa ja soitteli niistä.
Laulujoutsen napattiin ensin. Se juoksutti koko rahan edestä pitkin pimenevää järven jäätä, kunnes sai kalahaavin verkon päähänsä ja vangittiin pussilakanan sisään. Ihan pippurinen pakkaus oli, ei kyllä pelännyt pätkääkään vaikka yritin juosta kohti ja pelottaa sen kääntämään pahin aseensa eli nokka pakosuuntaan. Ei tod, siivet vaan levälleen ja nokkimaan vastapalloon!

Yöllä oli sitten miltei kolmekymmentä pakkasastetta ja aamulla kun menin, oli vastassa kuvan näky. Kyhmyjoutsen siellä loiskutti vettä ja yritti pitää sulaa auki. Oli jo aika väsynyttä poikaa, kun hätistimme hänet vedestä ja saarroimme ojan perukkaan. Pussilakanaan hänetkin sitten vangittiin.

Lintumies kyyditsi heidät Mustionjoelle. Siellä on ainakin kyhmyjoutsen edelleen ihan hyvävoimaisena. Laulujoutsen lienee liittynyt joella vakituisesti talvehtivien kavereidensa joukkoon.

Sellaisia talven tarinoita! Kirjoittelen mahdollisesti lisää tässä nyt kun päästään pihatöiden syrjään kiinni. Niin ja insinöörimies on tehnyt tarkkaa analyysiä sähkönkulutuksesta. Sillä saralla edelleen hyviä lukemia!

Oikein aurinkoista kevättä kaikille, jotka edelleen eksyvät lukijoiksi!

2 kommenttia:

Joonas kirjoitti...

Ihastuttavia kevätkuvia! :) En ennen ole blogiinne tutustunutkaan, mutta löysin paljon mielenkiintoista juttua. Portaiden rakentaminen eritoten innosti minuakin suunnittelemaan omaa projektiani pidemmälle!

Hei me rakennetaan kirjoitti...

Kiitos viestistä :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...