sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Oma koti, kullan kallis

Meidän kotona on päästy jo joulun viettoon mukavasti tupaantuliaisten merkeissä.

Kovasti on riittänyt järjesteltävää muuton jälkeen. Nyt aletaan kuitenkin olla jo melko valmiita. Jopa pienelle blogikirjoitukselle on hiukan aikaa :-)

Tänään järjestimme oman pienen kyläyhdistyksemme pikkujoulut täällä uudessa kodissa. Pikkujoulun kunniaksi kannettiin kuusikin jo sisään. Tarkoitus oli laittaa pikkujoulukuusi, mutta sellaista ei löytynyt ja sitten silmiin sattui tuo kaunotar. Omasta pikku metsästä, mikäpäs mukavampaa :-)

Tässä siis Hei me rakennetaan -projektin lopullisia tuloksia. Niiden myötä toivotamme oikein hyvää joulun aikaa kaikille tutuille ja tuntemattomille :-)







perjantai 2. joulukuuta 2011

Frame-projekti: Energiansäästö lisää homeriskejä

Frame-projektin seminaari oli eilen Isoolla Kirkoolla ja lehdistötiedotteita tuli jo viime viikolla.
Lainaus:

Energiamääräysten kiristykset yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisäävät rakennusten homeriskejä. Tuloksista kertoo juuri valmistunut Frame-projekti. Se varoittaa, että eristemäärien lisäys johtaa monissa tapauksissa riskirakenteisiin.

Vuonna 2008 ympäristöministeriö tilasi Tampereen teknilliseltä yliopistolta selvityksen, jossa arvioitiin lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Johtopäätös oli, että riskit erityyppisten kosteusongelmien lisääntymiselle kasvavat, kun U-arvoja kiristetään. Myös rakennuksen jäähdytystarve kasvaa niin paljon, että se jopa kyseenalaistaa matala-energia- ja passiivitalojen teon taloudellisuuden.

VTT sai silloin pikaraportillaan torjuttua kritiikin, joka vaaransi energiamääräysten kiristyksen, mutta juuri valmistunut Frame-projekti vahvistaa, että TTY:n kritiikki oli aiheellinen. Monissa nykyisissä ja laajasti käytössä olevissa rakenneratkaisuissa riskit kosteusongelmille ovat jo kasvaneet ja kasvavat edelleen, jos lämmöneristystä lisätään. Ilmastonmuutoksen vaikutus voi olla vielä tätäkin suurempi.

Energiamääräyksiä kiristettiin tutkijoiden kritiikistä huolimatta vuonna 2010 noin 30 prosentilla ja ensi kesänä ne kiristyvät vielä 20 prosentilla. Hallituksen tavoitteena on nollaenergiataso vuonna 2020 tai jo 2017 eli kiristyksiä on luvassa koko ajan lisää. Suunnitttelijat joutuvat siten tasapainoilemaan säästö- ja terveysvaatimusten kanssa.''

Rakennuslehden kotisivut 24.11.2011

Keskustelu käy vilkkaana Rakennuslehden sivuilla. Yksi talonpoikaisjärkeen käyvä toteamus pisti silmään:

"Seppo Mölsä sanoo Rakennuslehdessä aivan oikein, että kun määräyksiä kiristetään jatkuvasti, siirrytään itse asiassa jatkuvaan koerakentamiseen. Markkinoille tulee tuotteita, joista ei ole kokemusta. Suunnittelu- ja asennusvirheet kasvavat."

Ja toinenkin:

"Riskit erityyppisten kosteusongelmien lisääntymiselle kasvavat, kun U-arvoja kiristetään." No joo joo, mutta kasvavatko ne sellaisessa suhteessa, että U-arvoja ei pitäisi tästä huolimatta kiristää? Kunnon argumentteja peliin. Kyllähän ylensyöntikin lisää kansanterveydellisiä riskejä, mutta en nyt olisi sen varjolla torjumassa toimenpiteitä nälänhädän poistamiselle. 

Frame-projektin materiaaleja löytyy netistä osoitteesta:
www.rakennusteollisuus.fi/frame  

torstai 1. joulukuuta 2011

Elämää ja ajatuksia muuton jälkeen

Oijoi, kun on ollut paljon hommaa. Vanhan kodin tyhjentämisessä tuli kiire, kun luultiin että oli aikaa muttei sitten ollutkaan. Pahvilaatikoita on paljon, kaikkien elämänvaiheiden "aarteita" ja lisäksi roinaa, paljon roinaa.

Jätesäkki on ystävä :/ UFF:lle on lähtenyt paljon vaatetta ja kenkiä. Kaksi rullaa jätesäkkejä on mennyt johonkin. Pelkästään pahvia oli auton peräkontillinen, kun jostain syystä oli pälkähtänyt päähän säilyttää kaikki häälahja-astioiden pakkaukset, jotka sitten löytyi vintiltä <:-D Talo oli kauneimmillaan, kun se oli käytännössä tyhjä, nyt se on täysi ja esineet esivät paikkojaan. Onneksi kellarissa on paljon tilaa, että voidaan ryhtyä käymään tavaroita läpi sitten ajan kanssa (sillä kuuluisalla "paremmalla ajalla"?).

Uh.

Mutta on siellä silti niin ihanaa. Lapset nauttii, ei toistaiseksi ole kaivanneet päästä kotoa mihinkään, siellä riittää virikkeitä.

Vanha talomme, ihan kirjaimellisesti todella wanha talo, oli täynnä vuosikymmenien aikana kertyneitä ja useiden sukupolvien jälkeensä jättämiä tavaroita. Ihanaa vanhaa sukuperintöä, mutta itseasiassa jonkun muun muistoja, lainatavaraa. Jostain syystä, ajan kanssa, ne alkoivat tuntua vierailta. Paitsi että ne veivät paljon tilaa ja rajoittivat kodin järjestämismahdollisuuksia, ne oli myös melkoisen epäkäytännöllisiä. Luulen, että mieheni ajatteli niistä alunpitäenkin jotain tämäntapaista.

Uusi koti taas on niin kuin vastasyntynyt vauva. Kaikki muistot, joita siihen liittyy, ovat meidän omia. Kaikki esineet tuttuja. Koti on meidän perheen kannalta tarkoituksenmukainen, itse itselle suunniteltu ja sen takia niin perinjuurin tuttu. Se on hyvä pohja uuteen elämänvaiheeseen.

Luulen, että kiintymys vanhoihin esineisiin on karissut minusta, ehkä jopa lopullisesti :-) Ja joskus tuntemani ilo tavaroiden hankkimisesta, se meni samalla ovenavauksella. Tuntuu helpottavalta, ettei ole tarvetta hankkia juuri nyt mitään uutta, ei tarvitse ravata kaupoissa etsimässä jotain. Talo itsessään on uusi ja siinäkin on silmälle sulattelemista. Lapsilla on sama tunne. Kun ehdotin kaupparetkeä naulakoiden ja pikkutavaroiden hankkimiseksi, viisivuotias Aino huokaisi "Äiti, eikö meillä ole IHAN TARPEEKSI jo tavaraa, kun roinaa on joka paikassa?" Sasse.

Eilen saatiin vanha talo luovutettua. Helpotus on suuri.

Odotan aikaa, jolloin voisin olla hetken ihan toimeton. Löysin kirjakaapin perältä kirjarivistön taakse pudonneen, useita vuosia sitten ostamani romaanisarjan iskemättömänä Suomalaisen muovipussissa. Olin unohtanut sen ihan kokonaan (hankin yleensäkin aika paljon kirjoja, joten ei ole ihme että jotain unohtuukin). Ensimmäinen kirja on nyt luettu, toinen menossa. Onpa hienoa kun ajatuksissa on tilaa tarinoille.

Epäilinkin, että takki tyhjenisi urakan päättymisen koittaessa. On se ollut todella iso työ. Hetken päästä varmaan ihmettelen, kuinka jaksoimme. Suhteellisen hyvin, siitä voi antaa itselleen pisteet!

Puolitoista viikkoa seuraaviin tupareihin. Otamme levon kannalta. Hyviä itsenäisyyspäivän pyhiä toivotan!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...