maanantai 29. marraskuuta 2010

Voihan... voihan raato

Tästäkö seuraava show meille?

Turun Sanomat 29.11.2010:

Ministeriön kaavailema radonin ohjearvon kiristys vaatisi remontin yli 200000 asunnossa, kertoo Turun Sanomat. Remontit maksaisivat yhteensä 500 miljoonaa euroa.

"Asetuksen vaikutukset asuntokauppaan olisivat huomattavat, ja terveysviranomaisten valvonnan määrä kasvaisi valtavasti", lääkintöneuvos Mikko Paunio sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo."

lauantai 27. marraskuuta 2010

Paperointihommaa ja koolauksia

Seuraava isompi homma on toinen kierros puhallusvillaa. Silloin puhalletaan kuivapuhalluksena yläpohja ja välipohja sekä ulkoseinien ontelot.

Yläpohjaan tulee 45 senttiä villaa ja välipohjat täyteen.

Välipohjien osalta selluvilla on hiukan liian hötöistä, äänieristävyys ei ole kovin hyvä. Meillä on valmiina jo lasta, jolla sellu painetaan tiiviisti välipohjaan, jolloin ääneneristävyys saadaan paremmaksi. Lisäksi tod näk pannaan vielä levyvillaakin. Ei ole kiva jos askelten töminä kuuluu alakertaan.

Ontelot, eli kuvassa YP2 ja yläkerran sisäseinien ja ulkoseinien väliin jäävä tila puhalletaan myös. Eli tuolta vinttitilasta käsin puhalletaan vinon katonosan kautta tuonne onteloihin. Jos olen siis oikein ymmärtänyt.

Meillä on siis ollut viime aikoina paperointihommaa. Lievästi sanottuna :-) Eikä me olla kaikkea edes tehty, mutta kaikki viikonloput kuitenkin... Perjantaina tontilla vierailleen työtutun sanoin "Onpa tässä kyllä ihan sairaasti hommaa!". No onhan sitä. Mutta ihmisellä pitää olla harrastuksia :o)

Siis ilmansulkupaperia seiniin. Yläpohja on paperoitu ja koolattu sisäkaton lyömistä varten. Välipohjan jäykisteitä on tehty kertopuun jämäpätkistä. Seiniä on paperoitu. Ja kaikki paperisaumat on pitänyt vielä teipatakin. Hyvää treeniä tulevaa joululahjojen paketointiurakkaa varten :-)

Seuraavassa muutamia kuvia lauantain töistä. Kuvat vähän pimeitä, salama ei ollut kiinni.

Isomman tytön huone:
 Yläkerran ja vaatehuoneen takaseinä:
Yläkerran oleskelutila:

Ja niin muuten, se kaivinkoneen tökkäys näyttää tältä (kodinhoitohuoneen oven vieressä):
Mutta lahjahevosen suuhun ei katsota, vai miten se oli :-)

Piipuista ja takoista ja T-kirjaimista

No jumpe. Rakennustarkastaja kävi eilen. Tutkittiin meidän piippuja. Meillä on siis 2 kpl Schiedelin harkkopiippuja ja niihin olisi tarkoitus liittää kiuas & makkaratakka sekä puuhella & takka.

Nyt on Schiedelin piiput otettu tarkempaan syyniin, kun näitä palotapauksia on ollut. Käsitin, että ne koskivat näitä metallisia kevythormeja, mutta koskevatkin myös harkkopiippuja. Tai ainakin niitä syynätään, koska mm. rakennusvirheistä johtuen on syntynyt vaaratilanteita.

Eli tuo keraaminen hormi ja tuo harkkokuori ovat korkeusmitoiltaan yhtä korkeat. Piippua rakennettaessa alimmaksi tulee palanen, jolla hormin ja kuoren saumat saadaan eri "rytmiin" eli että saumat eivät tule samoille kohdin. No, tarina kertoo, että jostain päin lähiseutua löytyi tapaus, jossa rälläkällä oli alin putkenpätkä lyhennetty koska "on se kumma että nämä menee ihan vinksin vonksin täällä, saumat ei ole ollenkaan samassa rytmissä". No, riskihän siinä on, jos saumat ovat samalla kohdin, että siitähän se tuli karkaa sitten. Ei kun purkamaan.

No meidän piiput oli ihan ok ja suojaetäisyydet oli meidän tarkoituksiin sopivat. Saatiin kuitenkin muistutus, että 50 mm suojaetäisyys voi olla liian vähän tietyille tulisiijatyypeille - ja tulikin pieni tenkkapoo.

Mistä pitäisi ihmisen tietää, että mihin T-luokkaan mikäkin tulisija kuuluu? Eli miten kuumana palokaasut kustakin tulisijasta menevät hormiin? Eli mistä tietää kuinka paljon tulee eristää hormia puuosista. Eli jos nyt olisi pitänyt alkaa selvittää asiaa ja muuttaa suunnitelmia, niin sitä tietoa ei olisi ollut kyllä saatavissa mistään.

T400 on perusluokka, palokaasujen lämpötila alle 400'C . 50mm suojaetäisyys puurakenteeseen ja väliin palovillaa. Perustakat ovat yleensä tätä tyyppiä tai jopa alempaa palokaasuluokkaa.

T600 on hotimpi, alle 600'C. Kuuleman mukaan esim. perinteisen mallinen leivinuuni. Mutta myös puukiuas!
Turvaetäisyys 100mm.

Sitten on T200, suojaetäisyys 20 mm.

Mutta siis noista takoista ja helloista sun muista. Esim. uustuotantoon tullut Porin Matti. Millaisen hormin se vaatii? No eipä löydy tietoa tästä. Eri kiukaat? Pikkukiuas versus kertalämmitteinen? Eipäs löydy tietoa!

Meillä ainakaan ei ollut mikään pikkunakki tuo turvatila ympärillä, vaikka hormi sujahti kyllä hienosti kattotuolien väliin. Juurikaan ylimääräistä tilaa ei kyllä jäänyt, kun toiselle puolelle pantiin 50 mm ja toiselle puolelle 100 mm villaa. Eli kiuas ja takka...Vekselit piti siihenkin tehdä, eli katkaista kertopuupalkki ja tehdä siihen pikku rakennelma.

Mutta jos tulisijan valmistajat ystävällisesti voisivat huomioida tämän T-luokituksen teknisissä tiedoissa, olisi kaikkien kannalta turvallisempi.

perjantai 26. marraskuuta 2010

Kaivinkonehommia

Talvi tuli! -11,9 'C näyttää mittari. Sisäpuolella paperointihomma etenee hyvää vauhtia, yläpohjaa päästään toivottavasti villoittamaan mahdollisimman pian. Että lämmityshommassakin olisi sitten jotain järkeä.
Kaikenlaista muutakin on tapahtunut. Paikallinen appiukko kuopaisi vesijohdolle reitin auki ja sinne se letku peitettiin saman tien. Kaivo on rinteen alapuolella vasemmalla:

Eilen oli tehty myös maalämpökaivon porareille kaivo valmiiksi. Maalämpökaivohan voi olla melkein missä vaan, kun kallion pinta suurin piirtein tiedetään. Kaivosta taloon tarvitaan lämpöputki. Jotta pihan suunnittelu- ja mahdolliset kaivutyöt voisi tehdä mahdollisimman vapaasti, päätimme, että laitetaan lämpökaivo heti rakennuksen viereen.

Eli se tulee tuohon kellarin oven vasemmalle puolelle. Siihen on eilen laitettu kaivonrenkaat valmiiksi. Ja kuulemma "pikkaisen kolhaistu" tuota valkoista alalistaa. Hmm hmm. No kuulemma maalilla paikattavissa.

Kaivon kansi tulisi  näillä systeemeille hiukan maanpinnan yläpuolelle.  Täytynee ehkä kulmahiomakoneella vetäistä renkaasta siivu pois - kyllä se minun puolesta saisi olla näkymättömissä. Muutenkin tulee jätekentän vuoksi piha täyteen kaikenlaisia törröttäjiä.

Rakennustarkastaja on tänään saapuvilla klo 15, tehdään piipputarkastus. Sitä ennen meillä onkin mielenkiintoinen ohjelmanumero, kun YLE Suomi tulee nauhoittelemaan pientä rakennusjätejuttua. Siis vinkkejä jätteiden vähentämiseen ja käsittelyyn pikkuraksalla. Miehet on tänään hommissa, saadaan siis autenttisia raksaääniä :-)

Kiistelty jätevesiasetus kumotaan

No niin, nyt se sitten tapahtui:

www.hs.fi: 

"Kiistelty jätevesiasetus joutuu kumottavaksi ja uuteen valmisteluun. 

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mielestä asetus sisältää määräyksiä, jotka olisi nostettava lain tasolle. Valiokunnan mukaan hallituksen ja eduskunnan ympäristövaliokunnan on valmisteltava jätevesisäännökset, joiden vaatimukset ovat sen tasoisia, että ne voidaan kohtuullisella investoinnilla ja toimivalla tekniikalla täyttää.

"Pitää tehdä selkeä arviointi siitä, mikä on tarpeellista ja mikä on kohtuullista vaatia", sanoi valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) valiokunnan lausunnosta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. 

Keskustan Esko Kiviranta tulkitsi, että asiassa päästään nyt käyttämään talonpoikaisjärkeä. "

Lopputulos: missään ei ole enää mitään järkeä?

Monessa kodissa investointi on jo tehty. Tuskin tässä nyt täydellistä suunnanmuutosta tehdään, mutta silti.

"Kritiikkiä on koetettu pehmentää lisäämällä asetukseen helpotuksia, muun muassa mahdollisuus vapauttaa vähävaraiset ja yli 68-vuotiaat vesienkäsittelymääräyksistä."

Onko niiden kakka sitten jotenkin vähemmän kuormittavaa? Olisiko parempi porrastaa tuet? 

"Viemäriverkon ulkopuolinen asukas kuormittaa vesiä yhtä paljon kuin 6-8 viemärin piirissä olevaa."

Varmaan vaihteluväli on huomattavasti suurempi maalajista, vesistön läheisyydestä riippuen.

Minusta erittäin aiheellinen kysymys on maatalouden ravinnekuormitus suhteessa asutuksen tuottamaan kuormitukseen. Se on nimenomaan täällä landella ihan relevantti juttu. Lantaa kylvetään suomalaisiin peltoihin yhä sitä tahtia, että paikallisesti katsottuna yksityistalouksien panostukset vesiensuojeluun eivät ole millään pohjalla. 

On tosi vaikeaa perustella vesiensuojelua yksittäiselle kiinteistönomistajalle, jonka mökki on lannalla lannoitettavan pellon laidassa. Minusta se kertoo kyllä jotakin - siis se, että kunnon perusteluja ei löydy. Ympäristömessujen haja-alueen jätevesi-paneelissa asiantuntijoilta kysyttiin, että miksi mökkiläisen täytyy hankkia kallis systeemi ja katsella vierestä kun lantavesi lirisee siellä vanhassa jäteveden purkuojassa ihan vanhaan malliin. Okei, populistinen ja hankala kysymys - mutta silti, pitäisi siihen voida vastata.
 Vastaus oli, että "eri toimijoille on omat säännöksensä, joita noudatetaan, ei lantavesiasiat kuulu nyt tähän kiinteistöjen jätevesiasiaan mitenkään". Miten niin ei kuulu? Samat ravinteet siellä virtailee.

Tämä vaan haja-alueella asuvan näkökulmasta katsottuna.

Kyllä jätevesien käsittely on minusta silti ihan hyvä juttu. Haluan itsekin että meidän tontilla maaperä, uimavesi ja pohjavesi pysyvät puhtaana. Mutta päästäänkö siihen tulokseen ollenkaan näillä nykykonsteilla - se on toinen juttu. Umpisäiliö ja vesipihit järjestelmät taloihin? Umpisäiliö tulee tosi kalliiksi eikä ole ekologista kuljetella kaikkia vesiä paikasta toiseen. 

Lisäksi on huono juttu, että nämä kiristyvät energiamääräykset ja jätevesiasiat tulevat nyt yhtä aikaa. Vaikutukset yksittäiseen pienrakennushankkeeseen ovat kuitenkin yhteensä 5000-10000 euroa.

Joku voisi kysyä, että mikä pakko se on sitten rakentaa sinne keskelle ei-mitään. No, meillä suomalaisilla on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mikä on viihtyisä asuinympäristö. Maaseudullakin pitää voida asua, täällä on aina asuttu. Maaseutuakin täytyy jonkun pitää kunnossa, viljellä pellot, tuottaa ruuat.


No joo. Jestas että mä jaksankin paasata... Huh huh. Kompostikäymälä? Biokaasun talteenotto ja ikiliekki katolle? Kompostia kukkamaalle? Nams.

torstai 25. marraskuuta 2010

Vielä pari hienoa takkaa

Nämä olivat kaikki kolme Wienerbergerin sivuilla (tämä ei ole siis mikään maksettu mainos, siellä vaan on niin iso galleria, jossa oli paljon hienoja vaihtoehtoja). Kuvien alla tekijöiden nimet.

Takka 4: Tykkään ruoata laatoitetusta peilistä ja väreistä muutenkin. Vinoa en ehkä tekisi.


Tero Hannula, Ylöjärvi.
Takka 5: Tämä on komea. Tykkään mallista kaikinpuolin. Tietysti liian iso meille, mutta malli on kiva.
Erkki Lappalainen, Tornio

Takka 6: Tämä on ihana! Tosi upea kertakaikkiaan. Osaisikohan se Onni tällaisen...? Osaisi varmaan. Makea kolonen noille takkapuillekin :-) Takkahuoneeseen? Tän mä tahdon.
Ei tietoa tekijästä.

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Jätteen vähentämisen viikko

Jätteen vähentämisen viikko jatkuu 28.11. asti. Tässä muutama idea tavalliselle raksalle:


  Varastoiminen ja tavaroiden siirtely tontilla synnyttää paljon jätettä. Tarvikkeita kastuu ja rikkoutuu kun niitä varastoidaan miten sattuu ja siirrellään huolimattomasti (tai huolellisestikin), jolloin niitä putoaa tai kolhiintuu.
Suunnittele tavaroiden säilytys raksalla jo etukäteen. Käytä kertyneitä kuormalavoja, tee niistä hyvä ja kuiva alusta tavaroille. Suojaa kunnon pressulla, sido pressu tai laita painot jottei tuuli lennätä. Varastoi tavarat riittävän lähellä työpistettä; kanniskeluun ja siirtelyyn hukkaantuu paljon työaikaakin.

Torju hukkaa
Isoin osa uudisrakennustyömaalle kertyvästä ylimääräisestä tavarasta on käyttämätöntä. Yleensä joutuu jättämään hiukan varmuusvaraa hankintoihin - ne tavarat siellä raksalla sitten pyörivät.

Tavallisesti raksalla syntyy hukkaa noin 10-15%. Jos laskee koko raksan ajalta kaikki hankinnat, se on euroissa mitä? 10 000? 20 000? Montako kuukautta tarvitsee käydä töissä että saa hukan maksettua? Panosta siis hankintoihin. Laske tarvittavat määrät tarkoin. Kysy millä ehdoin voit tehdä palautuksia. Säilytä kaikki tarvikkeet siististi - jos rikot tai sotket ne, palauttaminen ei onnistu.

Puutavara
on joka raksan perustarvike. Varsinaisen rakennustyön ulkopuolella sitä käytetään anturamuoteissa, tuennoissa, telineissä, kaiteissa - erilaisissa väliaikaisissa rakenteissa. Puutavaran voi käyttää raksalla moneen kertaan, jos viitsii repiä naulat ja säilyttää käytetynkin puutavaran siististi. Lopuksi puutavaran voi käyttää polttopuuna.

Voi myös miettiä, voisiko maalattavan puun sahata määrämittaan ennen maalausta - tällöin sahatut pätkät olisivat puhdasta puuta ja ne kävisivät polttopuuksi.

Muita ideoita:
- Yritä hankkia materiaalit kuhunkin kohteeseen sopivissa mitoissa, huomioi koolausvälit, huonekorkeudet yms. Esim. levyjä on monenlaisissa mitoissa. Osta sopivankokoista, minimoi sahausjäte - sahausjätteen neliöhinta on sama kuin seinälle pääseen levyn.

- Mieti mitä teet ylimääräisillä. Esimerkiksi jos arvelet tarvitsevasi kolme isoa säkkiä laastia, hanki kolmen ison sijasta kaksi isoa säkkiä ja kaksi pientä; jos ylimääräistä jää niin toisen pienen voi palauttaa. Avaa vain yksi säkki kerrallaan. Avattua kun ei voi palauttaa.

- Maalaushommissa kokeile maaleja (ja vaihtoehtoisia sävyjä) ensin pienelle pinnalle. Valitse sitten vasta lopullinen sävy. Asiantuntevassa maalikaupassa onnistuu kuitenkin myös maalien uudelleensävyttäminen (siis kun puhutaan samasta väristä ja sen eri sävyistä). Eli jos ostat ison erän väärää sävyä, kysy uudelleensävytystä eri liikkeistä ennenkuin ostat koko erän uutta.
- Muista myös että maalit, styreenipullot yms voivat jäätyä, ne säilytetään lämpimässä!

Tsekkaa keltainen pörssi! www.keltainenporssi.fi
Keltaisessa pörssissä on tosi paljon ilmoituksia rakentajilta. Ylimääräistä styroksia, panelia, levyjä, kaakelia, puutavaraa ynnä muuta. Kaupan ilmoitustaulullakin voi olla osuvia ilmoituksia. Jokaiselle rakentajalle jää jotakin ylimääräistä tontille. Olisi hyvä jos ylimääräiselle olisi toimivat markkinat olemassa - voisitko ajatella, että kerran raksan aikana ostaisit keltaisesta pörssistä tai vastaavasta jotakin?

Älä laita käyttökelpoista roskikseen
Kannattaa myös itse mieluummin yrittää varastoida omaan käyttöön, myydä tai antaa pois mieluummin kuin rahdata jätteeksi. Remonttia voi joutua jossain vaiheessa tekemään, olisi hyvä jos sitä laminaattia tai kattotiiltä olisi varastossa jäljellä. Tiilistä ja harkoista voi rakennella puutarhaankin monenmoista. Mieti ensin omaa käyttöä ylimääräiselle, ennenkuin heität pois.

maanantai 22. marraskuuta 2010

Takka kertaa kaksi

Muurarimestari Onni Niemi Virkkalasta tulee alkuvuodesta tekemään takat taloon. Toinen takka tulee olohuoneeseen ja toinen takkahuoneeseen makkaranpaistotakaksi :-) Yhteensä tulisijoja on neljä (kun on puuhella ja puukiuaskin).

Onnin töitä löytyy mm Wienerbergerin sivuilta .

Onni käski tutkia ja esittää toivomuksia takan ulkonäön suhteen. Olen tässä viettänyt iltaa koneen äärellä ja keräillyt kuvia, joissa on ideaa:

Takka 1: Kaareva malli. En kaarevasta piittaa, mutta malli on muuten nätti ja sopusuhtainen.(www.takkamestari.fi)

Takka 2: tuollaiset rakoset tehty kynttilöiden polttelua varten (kynttilöitä poltellaan siis marraskuusta tammikuulle... tarpeellista?). Ihan nätti yksityiskohta. Muuten vähän liian massiivinen... Muurari on Teuvo Pätsinen Kiimingistä, tämä kuva löytyi osoitteesta www.wienerberger.fi
Takka 3: Tässä myöskin paljon hyvää. En nyt muista paljonko meillä on tilaa siinä seinänpätkällä, mutta olen ajatellut, että siinä voisi takan vasemmalla puolella olla tilaa pienelle kivitasolle. Allaoleva on nurkkatakka, mutta idean tästä voi poimia (tason alle voisi laittaa puukorit). Tämä löytyi osoitteesta www.wienerberger.fi ja vieressä lukee että "Tämän tulisijan on muurannut lahtelainen Heikki Akkanen."


Sitten toinen juttu on se makkaratakka.

Makkaratakka 1: Ollaan yhdessä mietitty, että voisi olla malliltaan ylöspäin kapeneva (os. takkamaestro.fi)

Tämäkin on aika upea (Takkatiimin sivuilta):

Avotakkaa ei oikein kärsi enää nykypäivänä ajatella, polttopuut suhahtavat savuna taivaalle... Mutta takkahuoneessa päätarkoitus olisi kuitenkin antaa mukavaa tunnelmavaloa ja lämpöä talvi-iltoihin. Isot ja perinteisen malliset luukut täytynee olla :-)

Tämäkin on hieno (takka ei tule kylläkään nurkkaan mutta..)

Tämäkin on kaunis, hiukan erityylinen:

Kaksi viimeistä löysin Tupauunit.fi -sivuilta.

Näistä aineksista. Jos jollakulla on tiedossa hyviä netin takkagallerioita, saa vinkata ;-)

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

10 000 käyntiä blogissa!

Oi kun kivaa, 10 000 blogikäyntiä on mennyt rikki tämän päivän aikana!

Viikonloppu on mennyt perustouhun merkeissä, lauantaina paahtopaistia, korvatulehduskeikka päivystykseen ja telineiden purkua. Sunnuntaina hevosen polvia (ei tosin ruuaksi), suojamuovien virittelyä ja salaattia munkkien kera. Ja lunta on tullut parissa päivässä 10cm, huh huh.

Iloista viikonalkua!

torstai 18. marraskuuta 2010

Kodinhoitohuoneesta kysymyksiä

Vaikeuksia suunnitella kodinhoitohuonetta. Siis alustava suunnitelma on tehty tietysti, mutta entäs sitten kun vielä on moni asia auki. Nyt tosiaan kaivattaisiin vinkkejä!

Halutut asiat:

Pyykinpesu ja kuivaus (pesukone merkitty punaisella)
- pyykin kuivaukselle vaihtoehdot a) narukuivaus sinisellä merkityllä alueella eli narut menisivät tuon ison pesualtaan yläpuolelta
b) kuivausrumpu tai c) kuivauskaappi, joka tulisi kuvassa pyykinpesukoneen vasemmalle puolelle.

Kuraeteinen
- kurasyöppö oven eteen, jatkuen nurkkaukseen (vihreällä). Nurkkaan saisi jättää kurasaappaat pestyinä valumaan.
- kurarallin yläpuolelle (nurkkaukseen) rättipatteri
- vastapäiseen nurkkaan sitten työvaatekaappi.

Muut asiat:
- silitys & pöytämankeli (mihin???)
- liinavaatekaappi (reunimmaiseen kaappiin vasemmalle)
- ikkunan eteen jää taso
- ikkunan ja pesukoneen välimaastoon laatikostoja

tiistai 16. marraskuuta 2010

Rakentamiskuumetta vai pioneerihenkeä?

Rakentamiskipinän saaminen on vähän samantyyppinen juttu kuin vauvakuume. Kun se iskee, se alkaa johdatella elämää tiettyyn suuntaan. Kirjoitin tämän blogin ihka ensimmäisessä jutussa siitä, kuinka meidän projekti alkoi. Ajatus tuli päähän, eikä enää lähtenytkään.

Eikä ollut ihan helppoa siinä alkuun. Riideltiin keskenämmekin siitä, kun kummankin mielialat vaihtelivat ja olimme sitten vuoronperään toisiimme turhautuneita, kun välillä asia etenivät liian nopeasti ja välillä eivät ollenkaan.

Perusasia oli se, että tuli tarve tehdä oma. Itselle ja sellainen kun itse halutaan ja tarvitaan. Paikkaan jossa on myös omaa rauhaa (siellä on oikeastaan pelkästään sitä :-)

Mutta tuo rakennuskuume. Mistä se oikein ihmiseen tulee? Toisilta rakentajiltako? Onko se tarttuva tauti? Onko perinnöllistä heikkoutta siihen? Kuinka ympäristö vaikuttaa? :o)

Oman kodin rakentaminen on minusta suomalaisen ihmisen elämänkaaressa aika perustavanlaatuinen elementti. Siihen tulee jossain vaiheessa tarve, kuten lasten hankintaankin. (Usein ne tulee muuten samaan aikaan?)

Naisille se voi tulla yhtälailla kuin miehille, vaikka pelkästään fyysistä syistä miehillä on raksahommissa tietty etulyöntiasema. Usein enemmän kokemusta koneista ja käytännön töistä ja näpräilyistä muutenkin. Mutta on tässä naisillekin sopivia hommia, kuten hankinnat, maalaus, siivous. Muonitus on myös ihan tärkeä tehtävä ja välillä juomituskin :-D

Kun on lapsia (eikä taaperot ja raksa sovi kovin hyvin yhteen ), roolijako on usein se että mies on yksinään raksalla töiden jälkeen ja nainen sitten kotona lasten kanssa. Illasta toiseen. Viikonlopusta toiseen.

Turhauttavaa sekin, kummankin kannalta. Onneksi meidän tapauksessa on ollut saatavilla paitsi lastenhoitoapua, myös talkooapua meidän kummankin vanhempien taholta. On voitu tehdä yhdessä ja hankalampiin talkoohommiin on saatu sitten apuakin.

Tosi pitkä projektihan tämä on. Meillä on idean syntymisestä kohta 1,5 vuotta. Mutta omalta osaltani sanoisin, että yllättävän hyvin tätä jaksaa. Me tehdään spurtteina, eikä meillä ole aikataulua. Ei ole pakkoa, eikä kiirettä. Välillä ehtii tehdä muitakin asioita.

Spurttien tekemisessä on se hyvä puoli, että yhtäkkiä syntyy aina paljon uutta valmista, ja pää jää ikäänkuin "jälkeen". Odotteluaika menee siinä, kun pää ehtii ajan tasalle, silmät tottuu uusiin rakennelmiin ja nauttii saavutuksesta. Ja sitten mennäänkin taas eteenpäin.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tätä jaksaa hyvin ja ajoittain jopa nauttii suuresti (siis kun peltikaton lasku ei ole vielä tullut ja elämä tuntuu kaikinpuolin kevyeltä) . Tämä tuntuu enemmänkin harrastukselta, (toki hieman kalliinpuoleiselta...) Itse pidän projekteista, työstä jossa on käsitettävän mittainen elinkaari. Rakentaminen sopii minulle. Ja meille.

Kivaa kun lasten tekemisen jälkeen voi tehdä tällaista uudenlaista asiaa yhdessä. Vähäsen taas oppii siipasta jotain uutta. Yhteiset kokemukset ja aikaansaannokset yhdistävät. Ehkä näitä on sitten joskus myös hauska muistella.

Ja onhan se ihan hemmetin hieno juttu, kun on rakentanut sentään talon! Se ei ole mikään pikkujuttu se! :-D

maanantai 15. marraskuuta 2010

Kuinka paljon kuluu aikaa talon rakentamiseen: osa 2

Edellisessä jaksossa tätä aihetta päästiin aloituksesta kattotuolien asennukseen. Siitä kirjoitin täällä:
http://heimerakennetaan.blogspot.com/2010/08/kuinka-paljon-aikaa-kuluu-talon.html

Katselin tuota google-hakusanojen listausta, tämä on yksi haetuimmista aiheista: kuinka kauan kestää ja mitä maksaa.

Tässä siis työvaiheittain miestyövoiman menekkiä (vaiheet ovat vähän hämäriä, kun meidän raksa etenee aina 10 pv-2 vkon pyrähdyksin).

Esimerkkejä:

Katon umpilaudoitus noin 250 m2
3 miestä, 2 pv
- pressutus 3 miestä / 4h

Telineet talon kolmelle sivulle
2 miestä / 1 pv

Nurkkien jäykistys + päätyjen tuulensuojalevytys + naulausjuoksujen suunnittelu + toisen pään laudoitus
2 timpuria + 1 apumies / viikko

Räystäiden teko (ei aluslaudoitusta) + nurkkakoristeet
2pv / 2 miestä

Kaiken vuorilaudoituksen, koristelaudoituksen käsittely x 3
1 hlö / 2,5 viikkoa

Schiedel-piippujen rakentaminen, 2 piippua á 9m
2 pv / 2 miestä (laastin kuivumista odotellessa tehtiin muutakin)

Viikonlopussa me itse:
- Maalattiin kaikki räystäät kertaalleen
- Purettiin kahden sivun telineet
- Muovitettiin ikkuna- yms -aukkoja
- Siivottiin koko paikka kertaalleen

Sokkelin rappaus
2 pv/ 1 mies / kertaalleen kokonaan (huom. meillä on kellarikin)

Peltikatto (pääkatto + ristiharjat)
7 pv / 250 m2 kattoa / 2 miestä kerrallaan, yhtenä pvänä 3

Peltikattoa lisää (kuistien katot + parvekkeen alusta + katon turvavarusteet + rännit)
7 pv /1-2 miestä

Selluvillan puhallus (seinät)
2 miestä / 1 pvä

Terassin rakentaminen, 6 pilarin muuraus á 2m
2 pv / 2 miestä

Terassin rakentaminen, puurakenteet (sis. katon, mutta ei kaiteita)
1 vko / 2-3 miestä

Umpikuistin rakentaminen 9 m2 + tuulensuojalevytys + katon umpilaudoitus
4 pv / 2 miestä + apumies

Ikkunoiden asennus (talkoina)
14 ikkunaa / 2 miestä / 1,5 pv

Ikkunoiden vuorilautojen + toisen pään koristerimoitus + räystäiden aluslaidoitukset
2 miestä + apumies / 4 pv

Kaivon teko
1 aamupv / kaivinkone + apumies

Ja tämä ei sitten sisältänyt vielä meidän työpanosta, mikä on noin 2 työpäivää /vko itse raksalla, lisäksi rautakauppakeikat, soittelut yms yms.
Sellaista meillä.

Kokonaisuutena: vappuna alettiin tehdä anturamuottia, jouluna on ulkopuolelta kokonaan valmis ja toivottavasti myös lattiat valettu. Sitten olisikin väliseinät ja pintojen tekeminen jäljellä.

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Onnea isille!

Onnea kaikille iseille, varsinkin rakentaja-iseille! Me äidit ja lapset ollaan teistä kovin ylpeitä!

Meidän isin ohjelmassa oli tänään suklaakakku-aamiainen ja sen jälkeen ulkoilua koko perheen voimin raksan suunnalla, siivoilua ja telineiden purkua.

Telineitä purkaessa yksi kakkosnelonen pompsahti meidän isiä naamaan, huulen yläpuolella on nyt sitten komea ja syvä vekki kera mustelman. Nenän vieressä on lisää mustelmaa.

Onneksi päivystävä eläinlääkäri asustaa naapurissa, kotiin päin tullessaan hän nappaa vastaanotolta pikkasen liimaa mukaan, josko saataisiin naama umpeen taas :-P

torstai 11. marraskuuta 2010

Rakentajan ekolaskuri

Oman rakennusprojektin ekologista kestävyyttä voi testata täällä:

http://www.rakentajanekolaskuri.fi/

Minäpä testasin:

Suurimmat miinukset meidän talo saa siitä, että rakennamme todellakin aika syrjään - kauas liikenneyhteyksien, koulujen ja työpaikkojen kannalta. Lämpöenergian kulutuksessa jäämme myös tulevaisuuden tavoitteista (tosin meillä on kyllä maalämpö, joka kompensoi). Miinusta tulee myös talon koosta, suositus on 120 m2 tai alle.

Plussa rakennusmateriaalivalinnoista, rakenneratkaisuista ja tontin ominaisuuksista.

Meidän talo sai 51,5 pistettä, kuinka paljon sinun saa? (Jätä tulos kommentiksi alle, kiitos!)

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Kuvallinen statusraportti

Kuisti on nyt paikallaan ja tänään valmistui sitten peltikattokin siihen. Alkuviikosta laitettiin noita katon turvavarusteita.
Edestäpäin katsoen tuo katto mahtui aika naftisti paikalleen. Muutimme suunnitelmia niin, että kuistista tuli 20cm syvempi, tästä johtuen myös katto vie enemmän tilaa. Olisi (kai?) voinut tinkiä katon kaltevuudessa, mutta ei lättähattukattokaan ole nätti. Ikkunoiden vuorilaudat mahtuvat kuitenkin paikalleen ihan ok.
Pääty on nyt tässä mallissa:
Maanantai-illan komea auringonlasku:Tämänkertainen rakennusrypistys päättyy huomenna. Omana työnä jatkamme yläpohjaa valmiiksi villanpuhallusta varten. Teen peltiporukalle ja muillekin rakentajille lounaaksi paahtopaistia peruna-bataatti-vuohenjuustopaistoksen ja omakeittämän punaviinisoosin keralla. Hyvää työtä ovat tehneet :-D

tiistai 9. marraskuuta 2010

ERA17 - energiaviisas Suomineito

Vuonna 2017, kun Suomineito täyttää 100 vuotta, maassamme saavutetaan rakennetun ympäristön osalta päästövähennystavoitteet (20-20-20) - kolme vuotta etuajassa.

Vuonna 2050 Suomi on maailman paras rakennettu ympäristö.

Katso promootiovideo Youtubesta :
ERA 17

Meidän Ympäristöministeriömme on EU:n kiltti hikipinko-oppilas. Ei mitään pahaa siinä. Hommat tehdään pilkulleen ja mielellään vieläkin paremmin. Tavoitteita asetetaan ja niihin päästään.

Kulunut valitusvirsi, mutta rakentaminen on ihan kamalan kallista jo nyt ja kuitenkin uudisrakentamista tarvittaisiin enemmän. Ja erityisesti korjausrakentamista, jolle tullaan myös asettamaan tiukkoja energiansäästötavoitteita. Esimerkiksi materiaalitehokkuuden yksi perusajatus on, että "ylilaadukkaan" tekeminen on yhtä lailla tehotonta. Onko tässä sellaista vaaraa?

Onko vaaraa, että energiatehokkuuteen pyrkiminen syö muita rakentamisen laatutavoitteita? Tai tekee omakotirakentamisesta vain erittäin hyvin toimeentulevan kansanosan huvia?

Omassa rakennushankkeessamme pyrimme tekemään jämäkkää ja tarpeenmukaista taloa. Energiansäästöön pyrimme valitsemalla maalämmön (eli osittaisen energiaomavaraisuuden kautta). Hankimme laadukkaat ikkunat ja teemme eristys- ja tiivistystyöt huolellisesti. Eli ei mitään erityistä sellaista, mitä ei vähän joka raksalla olisi tehty.

Ylilaatua eli määräyksiä parempia energia-arvoja emme halunneet lähteä hakemaan, tsemppasimme jopa niin, että saimme rakennuslupahakemuksen vuoden 2009 puolella sisään, jotta vältyimme isommilta eristepaksuuksilta. Miksi? No siksi, että rakentaminen olisi tullut noin 5-10% kalliimmaksi - jo nyt ollaan kipurajalla tai sen yli. Siksi, että koska käytännön kokemuksia tuplarunkorakentamisesta ei ole - ainakaan pitemmältä aikaväliltä.

Rakennuslehden blogikirjoituksissa (tuolla vasemmassa palstassa) asiantuntijoiden ajatuksia ERA-aiheesta.

Asiakas on oikeassa, siispä palvellaan häntä

Universitatis Ouluensis on työntämässä maailmaan uuden tohtorin. Ensio Saarenpäällä on tosi mielenkiintoinen ja ennenkaikkea ajankohtainen väitöksen aihe "Rakentamisen hyvä laatu - rakentamisen hyvän laadun toteutuminen Suomen rakentamismääräyksissä".

Johtopäätös: Suomen rakentamismääräyksiä noudattamalla ei enää päästä "hyvään laatuun", sillä laadukkaan toiminnan keskeinen periaate ja ohjaava tekijä on nykypäivänä asiakassuuntautuneisuus. Asiakkaan parhaaksi toimiminen punaisena lankana. Rakentamismääräysten määritelmä laadusta osoittautuu kapeaksi.

Väitös on luettavissa täältä:
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514263255/isbn9789514263255.pdf

maanantai 8. marraskuuta 2010

Ränneistä ja tikarappusista

Minkä värinen ränni? Onko niitäkin erivärisiä? Pitääkö tästäkin olla ihmisellä mielipide? Valinnanvapaus tuo työtä ja tuskaa :o)

Pari kirjoitusta taaksepäin taisin hehkuttaa, miten kiva on kun saa kaiken päättää itse.. Mitä jos ei tiedä mitä mieltä on? Tai niinkuin tavallisesti, mielipide on "vahva ehkä".

Kaikki alkoi siitä, kun peltimiehet asensivat parvekkeen aluspellityksen ja sen alle vesikourun, mustan. Katsoin hetken aikaa valkoisen terassipylvään kohdalla uhmakkasti töröttävää mustaa rumaa ränninstumppia.
Tuotanoin, kuusi terassipylvästä, joista yhden peittää musta syöksytorvi..? Eli pellolta katsottuna viisi valkoista terassitolppaa ja yksi musta.
"Tuotanoin, se on musta. Kerkiikö vielä muuttaa sen?"
"Se on musta juu. Kaikki rännit on mustia. Kourut ja tikarappusetkin. Niinkuin tilaus oli."
"Kerkiikö vielä muuttaa sen?"

No kökkö, jokaisen ihanan valkoisen nurkkalaudoituksen viereen sururaamiksi musta vesiränni. Räystäskourut ovat jo mustat ja paikoillaan, niitä ei paljon enää muutella (vaikka sekin kävi jo mielessä). Ei näitä tajua miettiä ennenkuin ne on paikoillaan ja vääränväriset.

No soittoa Kimille Mustion Teräkseen. "Kerkiikö vielä muuttaa?"
"-Joo voidaan tehdä kuinka vaan. Sä halusit ne mustat ensin mutta voidaan tehdä kuinka vaan."

Kyse on siis tästä:

Rännit ja kourut valkoiset (sadevesiojärjestelmä ei paljon erotu valkoisesta räystäslaudoituksesta ja valkoisista nurkkalaudoista):
Ruukin (http://www.ruukkikoti.fi/design_for_your_home/) värisuunnitteluohjelmalla askarreltu malli mustilla ränneillä ja muilla härpäkkeillä:
Vähän kyllä synkkä vaikutelma. Varsinkin kun meidän mökki on niin vaalea nyt.

Kimin ehdotus oli, että jättää mustat rämmikourut, koska valkoiset likaantuvat helposti ja ovat sitten rumat - ja laittaakin kaveriksi valkoiset syöksytorvet. Tikarappuset olisi voinut tilata tässä vaiheessa vielä valkoisenakin, mutta "ne kyllä äkkiä likastuvat käytössä ja ovat sitten joka tapauksessa jonkin muun kuin valkean väriset".

Tässä esimerkki, jossa katon väriset kourut ja eriväriset syöksytorvet:
Ihan hyvät minusta noin. Harmittaa kun ne rappuset pitää olla mustat?Ne mustat raput näkyy muuten tuosta avaruuteen asti. Voi kökön kökkö...

Uutta puhelua Kimille:
"Sittenkin ne valkoiset tikaraput!"
"-Oookei *raskas huokaus*."

Aina ei niin helppoa tämä päätöksen tekeminen ;-)

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Rimaloma... eikun lomarima... eikun...

Aina menee kieli solmuun, kun kysytään että no millainenkos ulkovuoraus teille tulee?
"Öö öö, lomarima se sellainen, sellainen rimalomajuttu! Rima, alla lautaloma, ja sitten toinen rima. Kässääks?"
"-?"

Tänään päästiin sitten laittamaan jo ulkovuorta lopulliseen kuosiin - eli niitä rimoja paikalleen :-)
Rimalomalauta sinisenä .... hmmm.... tuleekohan hyvä... No tuli! Sympaattisen ja kodikkaan näköinen minusta.

Yläosa ehdittiin tehdä, alaosasta vielä puuttuu. Päädyn räystäs on rajattu seinän puolelle valkoiseksi maalatulla laudalla. Sen rimoja vasten tuleva särmä on maalattu siniharmaaksi, ettei se näkyisi raidallisena silmään.
Ikkunoiden vuorilaudoitus on alemmassa kuvassa suurennettuna.

Sivuilla ja alla 6" lauta, päällä 8". Siitä edelleen ylöspäin 2"x 2", sitten pyöristetty pattinki eli 2"x4" (pyöristys tehty vetämällä yksi pattingin särmä pois kulmahiomakoneella, sitten höylätty pyöreäksi) ja päällä vielä 5" lippa. Vesipelti puuttuu vielä.

Minä taas siivoilin, tein polttopuita, yläkerrassa asentui hiiri/tinttiverkkoa hyvää kyytiä. Käsittämätöntä minusta että talopakettielementteihin ei (useinkaan/koskaan?) kuulu tuuletusraot sulkevaa hiiriverkkoa. Sehän nyt on aivan saletti että metsän väki pyrkii talven tullessa sisään ja saavat kyllä ajan mittaan kivasti tuhoakin aikaan, ainakin talitintit villoja nyppiessään.

Eli räystään alle laitetaan tuulensuojalevyn reunasta kattoon ulottuva, tuuletusraon sulkeva verkko. Jokaisen kattotuolin väliin omansa. Toinen verkko sulkee sitten ulkovuorauksen alalaidassa olevan tuuletusraon.
Ja tuota kattoon kiinnittämistä ei sitten tehdä millään nauloilla :-)

lauantai 6. marraskuuta 2010

Raato- ja p*skahommat

Viikonlopun kunniaksi raksakevennys!

Putkivedot on tehty ja varmuuden välttämiseksi koodattu LVI-teknistä ammattitermistöä käyttäen:Ai mikä toi raato on? Se on tietysti se raaton-putki :-)

perjantai 5. marraskuuta 2010

Jätevesijärjestelmästä

Tämäkin aihe alkaa olla ajankohtainen, niin laitetaanpa pari sanaa aiheesta viemäri.
Toukka ja kaksi muuta

Meidän uusi mökki sijaitsee haja-asutusalueella, eikä viemärilinjaa ole mailla halmeilla. Naapureilla taas on jo jätevesijärjestelmä hankittuna, eli osuuskuntatyyppinenkään ei ole meille vaihtoehto.

Eli meidän valinnaksi jää kiinteistökohtainen järjestelmä. Kun talossa on vesivessa, vaihtoehdot ovat tätä nykyä pienoispuhdistamo eli laitepuhdistamo, maasuodattamo, imeytyskenttä ja umpisäiliö. Näistä on mahdollista tehdä myös yhdistelmiä sen mukaan, millaisia likavesiä talossa syntyy.

Laitepuhdistamo koettiin kalliiksi, hankalaksi ja epävakaaksi systeemiksi, yhtään aidosti hyvää ja toimivaa järjestelmää ei meidän tarpeisiin löytynyt. Umpisäiliön huono puoli taas on tyhjennyksistä ja kuljetuksista aiheutuvat kustannukset, jotka elinkaaren ajalle laskettuna ovat aika isot. Pönttö itsessään ei ole valtavan kallis.

Sitten kolmantena nämä erilaiset kentät eli suodatuskenttä ja maahanimeytys. Näiden ero on se, että nimensä mukaisesti suodatuskentässä käytetään maakerroksia jätevesien puhdistamiseen suodattamalla, jonka jälkeen vedet kerätään ja johdetaan purkupaikkaan. Ennen purkupaikkaan johtamista välissä voi olla lisäksi fosforikaivo tai suodatinkerrokseen voidaan lisätä fosforia sitovaa massaa.

Imeytyksessä taas vedet kulkeutuvat suoraan maakerrosten läpi pohjaveteen puhdistuen siinä matkalla.

Näistä imeytyskenttä on edukkaampi, paitsi että imeytyskentän tapauksessa monet kunnat vaativat muutaman kappaleen tarkastuskaivoja, jotta pohjaveden tilaa voidaan tarkkailla. Se tasaa kustannukset imeytyksen ja suodatuksen välillä.

Meille tulee yhdistelmäsysteemi, jossa wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat (pesuvedet) menevät suodatuskenttään. Umpisäiliön käyttökustannukset nousevat suuriksi, mutta meidän paikassa (kalliota, savikkoa) ei mustien vesien suodatus tai imeytys olisi varmaan tuonut hyvää lopputulosta. Maakerrokset ovat liian ohuet, kallio liian lähellä.

Semmoinen juttu se. Monttua tosiaan kaivettiin ja iso saatiin kaivaakin, kun pöntön koko on 15 kuutiota. Olisi varmaan voinut olla vähän pienempikin... Koko aiheuttaa pikkupikku haasteita siinä mielessä, että jätevesiputkiinhan ei saa tehdä mutkia talon ulkopuolella. Kun pönttö on noin iso, niin ei sitä kovin moneen asentoon tuolla voi kuopata. Suoran linjan tekeminen on hieman haasteellista.

Mutta oli niillä miehillä jo joku suunnitelma siitä miten pulma ratkaistaan. Plokkaaja seuraa tilanteen kehitystä mielenkiinnolla (kellarin lattialle ne putket EI muuten tule) :o)

torstai 4. marraskuuta 2010

Kuisti is in da house!

Parin päivän työreissu toiselle puolelle Suomea aiheutti kamalat raksa-vieroitusoireet :-)
Piti heti kotiinpäästyä hyökätä raksalle katsomaan miltä kuisti näyttää, kun se on sillä aikaa tehty:
Ehkä täytyy hakea huomenna muutama kuva päivänvalon aikaan, eihän tuosta tule hullua hurskaammaksi.

Peltisepät olivat myös olleet tänään paikalla mittailemassa tuota (yllä olevassa kuvassa vasemmalla olevaa) terassia. Tulevat huomenna väkertämään siihen katon :o) Jes.
Jos se jotakuta kiinnostaa niin tuon umpikuistin (yläpuolisessa kuvassa siis oikealla) katon rakenne näyttää altapäin katsottuna tällaiselta.

Huomenna alkaa ikkunoiden vuorilaudoituksen teko. Peltimiehet tulee ja ilmastointihomma jatkuu.

Muistilista huomiseksi (normipäivä):

- aamusta heti katsomaan jos vuorilaudoituksista olisi mallikappale valmiina ja onko se ok
- Simolle hakemaan lisää 8" lautaa, se loppuu (mihin lapset siksi aikaa? hmm...)
- ikkunapelleistä mittoja ja peltipajalle tilaukseen niitä (onneksi ne on melkein kaikki samanmoisia ja onneksi ne peltimiehet on huomenna itsekin paikalla)

maanantai 1. marraskuuta 2010

LVI-töihin ja kaikenlaista

Olipas taas vauhdikas viikonloppu! Haravointihommia, lastenjuhlia, raveissakin käväisin heppaa katsomassa - ja tietty raksallakin ehdittiin olemaan puolikas päivä.. Mies oli toki vähän enemmänkin. Vähän kyllä sähläykseksi meni.

On kyllä sellainen fiilis, että jos aikaa on alle kolme tuntia käytettävissä, niin raksalle ei kannata mennä ollenkaan. Kun on kaksi työmaata menossa rinnan, niin aina on kamat siellä toisella tai muuten kateissa. Sitten siinä ensin tunnin verran ihmettelee, korjailee vanhoja juttuja, ihmettelee lisää ja soittelee ympäriinsä... ennenkuin pääsee hommiin. Ja sitten onkin jo kiire johonkin taas.

Ensin alettiin tiivistää ikkunoiden ja rungon välisiä rakoja, kunnes tajuttiin, että pellavariveen kanssa ei kyllä tule mitään, tiivistys kestää per ikkuna kauemmin kuin itse asennus. On myös vähän sellainen olo, että polyuretaani on hyvä laittaa myös siksi, että että se kiinnittää ikkunan hyvin paikalleen.

Eli riveiden tökkimistä ikkunanrakoihin tunti, sitten poisnyppimistä puoli tuntia... Grrr.

No onneksi ehdittiin paperoidakin taas yksi seinä. Kumman paljon se ilmansulkupaperi vetää itseensä kosteutta: paperit on yön jälkeen aivan kiharalla vaikka asennus onnistuukin ihan kireälle. Grr grr.

Tänään tulevat sitten meidän LVI-miehet aloittelemaan hommia. Laitetaan yläpohjaa nyt seuraavaksi siihen hanttiin, että saadaan se pian umpeen ja päästään kunnolla lämmittämään. Pitää toivoa, että maalämpökaivon teko onnistuisi vielä tämän vuoden puolella, tiukkaa tekee.

Huomenna aloittaa timpuriporukka taas touhut. Tehdään eteiskuisti ensimmäiseksi. Hommaa on kyllä niin paljon taas kertynyt...

Tällä viikolla on kyllä muutenkin aika hässäkkää. Meidän perheen aikuisten yhteensä 8 työpäivästä 6 kuluu työmatkojen merkeissä. Viikonloppuna on varmaan olo taas totutun tuore :o) Reissut kyllä rassaa vaikkei tarvitse olla edes yötä.Mutta hei marraskuun eka päivä! Onpas tämäkin vuosi jo pitkällä? Kohta se on taas kevät kunhan joulusta selvitään :-)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...