perjantai 29. heinäkuuta 2011

Maahommia ja seinien laatoitusta



Meillä on niin nopea kaivinkonemies-Pappa, että hienoista maakasoista (parikymmentä kuormaa) ei ehditty saada kuvaa, kun maat oli jo...
..tasoitettu :-) Etualalla on hiekkaisempaa ja lähempänä taloa sitten savisempaa maata. Naapurin varastonpohjasta tulee sitten peltomultaa päälle. Ajotie tulee tuohon vasemmalle ja varmaan kivituhkapinnalla, kuistin eteen sitten laatoitusta.
Sitten olen pohdiskellut ja etsiskellyt meille rappukiveä. Kun tykkään kovasti luonnonkivisistä (niillä saa ihanasti nilkat nurin ja polvivaivaiset ei pääse kunnolla ulko-ovesta). Noh, olen käynyt lähiseudun vanhat ladonpohjat ja paikat missä on ammoisina aikoina ammuttu kalliota.. Ei mistään löydy. Kunnes sitten olin Annan pihalla naapurissa hakemassa sipulia kasvimaalta ja kappas:
Ja kattokaa hitsi nyt miten tasainen se on! Ja hyvällä tahdolla siinä on yksi sivu (vasemmalla) suora ja muuten puolipyöreä. Ja kaunis punainen väri.
Annan kanssa on jo avattu keskustelu, hän lupasi että murkula saa lähteä jos vaan on sopiva :-) Kaivinkonemieskin hyväksyi suunnitelman :-)

Sillä välin meidän supermies-muurari-rappari-laatoittaja on lätkinyt lättyjä seinään ja nyt onkin jo kaikki seinäpinnat valmiita ja yläkerran vessakin. Tässä khh vielä keskeneräisenä.
Ja ulkopuolellakin on kuistin ikkunanpieliä laitettu ja yläkerrassa kaikki smyykit!
Tänä viikonloppuna talkoillaan ikkunoiden koristelautojen parissa. Yläkerta alkaa olla kylppärin saumausta ja lattianmaalausta sekä lattialistoja vaille valmis :-)))))

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Maasuodattamon teko

Maahommia on tehty tällä viikolla ja suodatinkenttä niistä ensimmäiseksi. Kenttä tulee ihan talon viereen ja päällystetään aikanaan nurmella. Maasuodattamossa on tarkoitus siis käsitellä harmaat vedet (suihku-hana-apk jne -vedet) ja sitten meillä on umpipönttö erikseen kakkivesille.

Rakennetaan siis oheisen kuvan mukainen järjestelmä (kuvat: www.jatevesi.fi):


Kaivannon pohja tasaiseksi, alimmaksi vesieriste (muovi), suodatinkangas suojaksi ja sitten keräysputket (etualalla myös tuuletusputket):
Keräysputkien ympärille kokoomakerros (karkea murske) ja päälle suodatinkangas:
Sitten ajetaan suodatinhiekkaa päälle:
video
Sitten saostussäiliö paikoilleen (meille oli mitoitettu 2-kammioinen 2000-litrainen, mutta pistettiin 3-kammioinen, 3000 litrainen kuitenkin):
Linja talolta päin katsoen: ensin kolme piippaa saostussäiliölle, sitten jakokaivo ja varsinainen kenttä (kentällä näkyy jakoputkiston osat):
 Jakoputkiston kasaamista ja peittämistä jakokerroksen murskeella:
Viemäriputki talolta kentälle (hups, jäi laserin lukko päälle tätä tehtäessä, onneksi oli vatupassilla pääasiassa laitettu....!):
Melkein valmista peittämistä varten:
Testataan vielä että vesi kulkee (lähikuvaa jakoputkistosta:)
video
Hyvin pelaa!

Suodatinkangas, lämmöneriste ja umpeen:
Toisella puolella taloa laitettiin salaojaa kellarin oven eteen. Jostakin valusta oli jäänyt paakku ylimääräistä ja se oli siististi valettu ja tasoiteltu kellarin oven eteen. No, muuten hyvä, paitsi kaatojen kannalta ja eristyskään ei onnistu kunnolla. Yritettiin purkaa sitä pois, mutta eihän se mihinkään lähtenyt vaikka kaivurin kauhalla paukutti. Oli vaarana, että antura halkeaa. Siihen jäi. No, eristetään se päältäpäin. Kellarin oven eteen kaivettiin salaoja:
Sitten sadevesiputkia talon etupuolelle:

Phuhhuh!

Siellä siirryttiin nyt naapurityömaalle aloittelemaan autotallin pohjien tekoa. Vuoroin vieraissa :-)

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Niin miehet kuokkii kuin emäntä ruokkii

Meidän työmaalla raksamiehet ovat täysylöspidolla - eli ihan siis niin, että maksavat siitä veroa osana palkkaa.
Täysylöspitoon kuuluu majoituksen lisäksi mm. vaatehuolto ja ruoka.
Laskeskelin huvikseni äsken ruokatavaran määriä YHDELLE päivälle, kun kolme miestä ja maalariaputyttö syö.

Aamupala klo 7: jääkaapissa on vapaasti otettavissa voileipätarvikkeita. Luulisin, että per mies kaksi-kolme ruispalaa + voi, juusto, makkara.

Aamukahvi klo 9: suolaista kinkku-vihannespiirakkaa koko vuoallinen + litra kahvia.

Lounas klo 12: 3 litran kattilallinen jauheliha-vihanneskeittoa, ruisleipää + 3/4 uunipannullista pannukakkua hillon kanssa, 4,5 litraa kylmiä juomia (jääteetä, mehua, maitoa).

Päiväkahvi klo 15.30: eiliseltä jäänyt puolikas marjapiirakka, jäädytettyä hedelmäsalaattia, keksiä, voileipää + litra kahvia (kahvia menee 1-1,5 pkt viikossa)

Iltapala: Pizzaa puoli pellillistä / nassu  + salaattia ja kokakolaa, perjantaina kylmä olut.

Ja sitten keittelen jääteetä raksan jääkaappiin, sitä kuluu runsaasti.

Ja seuraavaksi olen taas menossa kauppaan! Että jos joku kysyy, mitä tein lomalla niin...ruokaa :-)

torstai 21. heinäkuuta 2011

60 milliä vettä - aikainen aamu :-)

Ihanasti rupesi paasaamaan vettä tänä aamuna! Klo 0230 piti alkaa töniä ukkelia että "ihan kuin kuuluisi kova bassomusa pihamaalta, mee sää kattomaan onko ovi lukossa". No, ukkonenhan siellä välkkyi Inkoon ulkopuolella. Ja siitä sitten aamuseitsemään takoi.

Ja vettä tuli 60 milliä aamuyön aikana ja kuultiin jo että pohjoisempana oli tullut 75mm:
Raksaukkelin pinna ei sitten kestänyt vesisadetta ja piti hiipiä neljän maissa tsekkaamaan onko kaikki hyvin. No, ei ollut:
Vesi oli neljältä aamulla noussut jo kellarin kynnykselle. Ei muuta kuin kalsarikalle yöpukusiltaan lapiohommiin ja kaivoi ojan, että vesi pääsee pois. Noihin pihanmuotoiluhommiin ja sadevesitouhuihin ollaan siis ryhtymässä juuri tänään, mutta ehtihän se vielä viime hetkessä lapparillakin hoidella...

Kolme varttia hän ahkeroi aamuyöllä kaatosateessa. Kotia pyrkiessä oli aluskalsaritkin mudassa ja hiekassa ja märät, että piti paljailla märillä persposkilla istua autoon ja ajella kottiin :-) No sittenpä ei uni enää tullutkaan silmään. Se on seitsemättä tuntia hommissa jo tälle päivälle :/

No, teriyaki-naudanlihapata se piisillä hautuu ja virvoittaa uitetun koiran?

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Vesiprääsät netistä

Hanat ja semmoiset tuli hankittua eilen. Ollaan katseltu ja käpälöity kaupoissa niitä. En näe niiden välillä suuria eroja, paitsi että joissakin on sellaiset ikävät terävät kädensijat ja toisissa kädensijan paikalla onneton pieni tikku. Ja sadevesisuihkusta en pidä.

Enkä keittiönhanoista, jotka ampuu puoliympyrän mallisesta hanaputkesta, en pidä niistäkään, kerran tuli kaverin luona vedet syliin sellaisesta. Minun käsi on tottunut tuollaisiin vanhanaikaisiin.

Näillä perustein raksaukkeli tilasi meille taloon.com:sta (oli hinnoiltaan edullisin) keittiön ja vessojen hanat sekä kaksi suihkua. (Ai miksi netistä? No, miksei?)

Haluttiin mahdollimman tavalliset mallit ja Oraksen Vega nyt oli sentään aika tavis:
Ja sitten keittiöön samaa sorttia ja malli sellainen mihin tulee pesukones kiinni eli:
Tämä keittiönhana olisi tietysti voinut olla sellainen, jossa on se ulos tuleva huuhtelupää, mutta kun sellaista ei sattunut silmiin kymmenessä sekunnissa, niin ah, Oras Vega :-)

Ja sitten suihkutilaan kaksi tällaista:
Puuttumaan jäi vielä se kodinhoitohuoneen hana, mutta kun allasratkaisu jäi hiukan epäselväksi, niin ei uskaltanut vielä ostaa. Mut hei, Oras Vega varmaankin :-)

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Pihan siivous!

Blogin kirjuuttelijan räytyessä jossain pempulan viruskuumeessa (tops 39,4C) on rakentajamiehemme pannut työmaalla haisemaan ja siivonnut pihan, sillä maansiirtomies naapurista meinaa mestoille keskiviikkona.

Ennen:
Jälkeen:
Huom huom. Serpo-kettu (lat. cettua cetuttaadus sössödys) on taas vilahtanut tontilla ja läästinyt sokkelin vielä kertaalleen. Jees, hyvä hyvä Cettu!

Sekaroskakuorma Karjaalle 1180kg, 200 € - eli kappas vaan: ihanasti täsmälleen saman verran kuin viikonloppuna myymäni oranssi Jopo! :S Jätemaksut meiltä nyt yhteensä 280€, josta 80€ RnR on unohtanut laskuttaa :-)

Klapit on sentään ilmaisia:
Kaakelinkalikat on siinä, ehtii vasta seuraavaan kyytiin kun niitä tulee vielä lisää:
Ja sitten jostain oli ilmaantunut jo viime syksynä pihaan kaksi tuollaista sopivankokoista tonkkaa, johon on voitiin sitten kerätä kaikki maalattu/lakattu puu. Sitä tuli siis suurinpiirtein 2 kuutiota. Vietiin kuivumaan ennenkuin kuskataan asemalle :-)
Näin tänään, huomenna vien ukkelin väkisin pitsalle ja ipanoiden vesipuistoon hetkeksi  :-)

Minkä taakseen (tai mereen) jättää...

... sen uimarannastaan löytää.

Töölönlahden pohjan jätteet estävät uimarannan rakentamisen

Helsingin keskustassa sijaitsevan Töölönlahden vedenlaatu on pysynyt tänä kesänä välttävänä, Helsingin ympäristökeskuksesta kerrotaan. Lahden pohjoispäähän on pumpattu jo viiden vuoden ajan vettä Seurasaaren edustalta Humallahdelta. Vettä pumpataan tällä hetkellä puoli kuutiota sekunnissa, ja koko lahden vesimassa vaihtuu noin 12 päivän välein.

Hygieniatason puolesta Töölönlahden vesi on uimakelpoista, mutta uimarantaa lahdelle ei näillä näkymin ole tulossa.

– Lahden pohjassa on kaikkea rakennusjätteestä lähtien, perustelee Helsingin kaupungin johtava ympäristötutkija Jari-Pekka Pääkkönen.

Yksi pumppaamiselle asetettu tavoite on metrin näkösyvyys. Pääkkösen mukaan tähän on kuitenkin vaikea päästä, sillä Humallahdenkin näkösyvyys on vain 95 senttiä.

– Tänä kesänä näkösyvyys Töölönlahdella on ollut 70 senttiä. Näkösyvyyden paraneminen on kuitenkin kaksipiippuinen juttu, sillä veden kirkastuessa auringonvalo pääsee lahden pohjaan ja pohjan vesikasvillisuus lisääntyy, Pääkkönen kertoo.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

"Rakentajan sosiaaliset mediat" (TM Rakennusmaailman juttu)

Ostin lomareissulla uusimman TM Rakennusmaailman, josta löytyikin laaja juttu rakentajien suosimista sosiaalisista medioista, niiden käyttötarkoituksista ja siitä, milloin niiden kanssa voi mennä mönkään. Lomareissulla luin juttua moneen otteeseen ja mietin omalta kohdaltani - varsin mielenkiintoinen aihe! Meinasin kirjoittaa seuraavaksi siitä, mitä ajatuksia minun päänupissa heräsi.

Tärkeimpänä: blogit ovat minun mielestäni erinomainen keino jakaa kokemusperäistä tietoa (artikkeli tuntuu olevan eri mieltä). Lisäksi: Ei-ammattilaisen tuottamaan kokemusperäiseen tietoon on suhtauduttava oikealla tavalla ja otsaa ei saa laittaa liian ryppyyn. Yleisesti artikkelista: tämä artikkeli maalaa blogeista kärjistetyn ja negatiivisen kuvan ja kuvaa bloggareita hiukan ylimieliseen sävyyn. Esimerkiksi Facebookin Raksakimpasta kirjoittajalla on vain hyvää sanottavaa.

Blogien paremmuus muihin kokemustenjakokanaviin verrattuna ovat mielestäni siinä, että kussakin blogissa seurataan aina yhtä rakennushanketta kerrallaan ja alusta loppuun. Erilaisilla keskustelupalstoilla irroitetaan aina yksi kysymys erilleen kokonaisuudesta, jolloin unohtuu, että monet ratkaisut ovat tapauskohtaisia eivätkä ollenkaan suoraan kopioitavissa. Blogikertomuksen vahvuus on siinä, että aloittava rakentaja voi koettaa löytää omaa hanketta mahdollisimman läheisesti muistuttavan kertomuksen ja nähdä sen edistyksen ja vaiheet kokonaisuutena.Aikataulut, kompastuskivet, kustannukset, yllätykset.

Blogeista TM:n juttuun oli haastateltu Talo Lillstrang, Koti Lahelaan, Valkoinen Harmaja, Projekteista Isoin ja Villa Painajainen .

Yleensä kai bloggarien motivaationa on pitää raksakokemuksesta päiväkirjaa, niinkuin vaikka raskausajasta, käsityöharrastuksesta tai ulkomaan reissuista pidetään. On hauskaa saada kommentteja, kysymyksiä ja nähdä että kirjoitukset kiinnostavat. Kukin kirjoittaa omasta näkökulmastaan ja vaihtelevalla asiantuntemuksella, josta  syystä blogit ovat anniltaan hyvinkin erilaisia vaikka teema on sama. Artikkelissa puhutaan kovasti "bloggarien korruptiosta", että ottavat lahjoja ja etuja ja sitten kirjoittavat mitä sattuu. No, ei ne blogit ihan niin suosittuja ole sentään? Mulle on tullut kaksi yhteistyötarjousta, toisen otin (linkityslupa paikallisen jätehuoltoyhtiön kotisivuille). Sitten erilaisiin lehtijuttuihin on pyydetty mukaan (3-4 juttua), omalla nimellä ja ilman.

Oma blogiharrastukseni alkoi tarpeesta jakaa kuvia ja kokemuksia kavereille ja sukulaisille. Facebookin laitoin kuvia - no, siellä eivät ole kaikki. Olen aina tykännyt kirjoittamisesta, ja heti raksan suunnitteluvaiheessa alkoi kertyä monenlaisia tarinoita. Halusin tallettaa niitä. Hauska lukea joskus vuosien päästä.

Seuraavana tulivat sitten kokemukset raksan jätehuollosta - siihen liittyy taas oma päivätyöni. Päätin, että koetan kokeilla mahdollisimman monia materiaalitehokkuuden keinoja ja saada raksasta hyötyä ja sisältöä työhöni - muu ympäristöystävällisyyteen panostaminen tuli luonnostaan, kun päätimme eristysratkaisuista ja energianlähteestä ihan vaan hinta/laatu -pohjalta. Päiväkirjan pitäminen tuli tarpeelliseksi. Ideat hukkuvat nopeasti.


Kolman asia oli se, että pitkästä tavarasta rakentaminen on harvinaistumassa. Toteutustavan ohella meillä on pari omaa erikoisuutta: hengittävä selluvillaeristys ja lämmitetty puulattia. Halusin dokumentoida niihin liittyvät asiat erityisen tarkoin.

Kosto elää - blogin kautta?
TM:n artikkelin tärkein sisältö oli mielestäni kirjoittajan esittämä arvostelu koskien blogin käyttämistä reklamointi/"kosto"kanavana perinteisempien tapojen sijaan.

Tällaista esiintyy, kieltämättä. Vaikea arvioida mitkä tapaukset ovat kohtuuttomia ja mitkä aiheellisia ja hyödyksi muille. Raksa-ala tuntuu suorastaan vilisevän hämäräväkeä.

Päätin itse jo aikaisessa vaiheessa, että mitään rajusti negatiivista arvostelua en blogissa lausu, en hauku enkä anna huonoa palautetta yhdestäkään kauppa- tai yhteistyökumppanista. En ala huonoja kehumaankaan - jos haukun, en mainitse nimiä. No, pari kertaa olen raivon vallassa tästä lipsunut. Syy blogitekstien muokkaamiseen jälkeenpäin ei ollut niinkään huonossa omassatunnossa, vaan enemmänkin halussa pysyä valitussa periaatteessa. Osa syy linjanvetoon oli se, että päätettiin ostopaikat ja urakoitsijat jo hyvissä ajoin ja ovat paikallisia ja luotettavia. Yksittäisiä mokia on turha ruotia julkisesti, kun urakoitsija on pahoillaan.

Ajoittain lukijoita on niin paljon, että vaikutusmahdollisuuksia olisi. Negatiivisen suuntaan en halua vaikuttaa. Lupia nimien mainitsemiseen teksteissä en ole kysynyt, koska annan vain positiivista palautetta, tai en anna palautetta blogissa ollenkaan. Sen, mitä joistakin ongelmista olen kirjoittanut, olen pyrkinyt tuomaan esiin tilanteen korjaamisen näkökulmasta ja kertoa miten hyvin asioista on lopulta päästy sopimukseen.

Minusta tämä on sitä tietoa, mistä voi oppia - ei vain välttämään jotain yrittäjää, vaan ehkä välttämään sudenkuopat. Kattotuolien hankinta on ainoa, jossa meitä mielestäni kohdeltu oikein rumasti - siinä olisin kyllä halunnut kuuluttaa maailmalle nimetkin. Mutta jos myyjällä oli vaikka ... öööö... huono päivä? :-P

Positiivisen suuntaan puolestani haluan vaikuttaa, haluan antaa hyvää palautetta silloin kun siihen on aihetta. Ja meidän projektissa on kyllä ollut syytä hyvän palautteen antoon. Olemme halunneet suosia paikallisia, oman alueen yrittäjiä. Tosi hyviä ja rehellisiä yrittäjiä kaikki, jes. Olen heille ehkä maininnutkin, että heidän nimensä mainitaan tällaisessa kirjoituksessa, mutta pääosin tekijät eivät ole varmaan juurikaan hajulla mitä sellaiset raksablogit edes ovat :-) Eli blogin käyttäminen mainonnan välineenä ei ole meidän rojektissa ollut kovinkaan suuri motivaattori kehuihin :-)

Lisäksi olen pääosin pitänyt sen linjan, että henkilöitä ei näy kuvissa.

Kritiikkiä bloggareille
Olen TM Rakennusmaailman jutun kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että bloggarit voisivat mielellään jo blogin esittelyssä mainita, jos omia kirjoituksia sponsoroidaan yhden tai useamman yrittäjän toimesta. Blogien tarkoituksenahan lienee kuitenkin jakaa rehellisiä kokemuksia, ei puhua jonkun toisen suulla. Saada sponssia yhdeltä ja haukkua sitten kilpailijaa?

(Tässä blogissa on Rosk'n Rollin logo tuossa sivussa, ihan itse sen laitoin enkä kysynyt edes lupaa - linkki ohjaa Rakentajan tavaratorille :-) Ja niiden sivuilta on myöskin linkki tänne.)

Mutta sen sijaan tämä: "Joskus bloginpitäjällä nousee hattuun, kun hän jakaa muille neuvoja...Ylituomarina esiintyvä bloggaaja tietää aina kaiken paremmin kuin kukaan ammattirakentajista." Tässä olisi artikkelin kirjoittaja kyllä saanut hiukan täsmentää, että mitä tarkoittaa. Rakentajat jakavat keskenään neuvoja? Mitä sitten?

Eipäs nyt aliarvioida rakentajia. Useimmat rakentajablogit ovat raksa-maallikoiden pitämiä, siten normaalin medialukutaidon tulisi riittää - kuten mielipidekirjoituksia lukiessa muutenkin. Ja sen varmasti jokainen osaa tehdä. Luetaan viralliset ohjeet ja sitten vasta etsiskellään netistä kokemuksia ja tipsejä työvaiheisiin. Jos sitten joku tekee väärän, isomman päätöksen blogivinkin perusteella - no kai hän olisi vastaavan vinkin saanut mistä tahansa, vaikka kaupan jonosta.

..ja rajumpaa kritiikkiä
Artikkelin kirjoittaja lyö jutun loppupuolella vielä reippaasti lisää löylyä ja kritisoi bloggareita: "Massaan uppoaa mitä vain, koskea kaikkea sisältöä ei pystytä valvomaan...kova kritiikki repii kohteen ammattitaidon ja työmoraalin riekaleiksi." No, en usko, että BLOGIT ovat tässä suhteessa pahimpia, kannattaa vilkaista suomi24-kuraa ja vastaavia, kyllä siellä pienyrittäjien ja yksityisten ihmisten oikeuksia poljetaan niin, että räpylät lätisee.

Ja kyllä firmatkin osaavat: justiin kommentoin Facebookin Raksakimpparyhmään, kun joku oli saanut LVI-suunnittelutyöstä tarjouksen: 8600 €. Me maksettiin alle 10% tuosta hinnasta! Että kyllä ne firmatkin osaa olla härskejä, ei vain bloggarit ole röyhkeitä :S Kyllä firmojen pitäisi kestää pieni tiedonvaihto asiakkaiden välillä.

Lisäksi jutun lopussa käsitellään aika tiukkaan sävyyn passiivitalohanke Talo Värjölän bloggarin tapaa käsitellä LVI-puolella ilmenneitä ongelmia. Kyseinen projekti on mielestäni varsin mielenkiintoinen projekti, kun ajatellaan koko Suomen siirtymistä passiivi- ja plusenergiataloihin. LVI-laitteisto, niiden asennus, käyttö, huolto ja säätö eivät ole Suomen olosuhteissa ihan yksinkertainen hommeli. Jos jotakin, niin se selviää tästä raksapäiväkirjasta. Tilaaja, pätevä suunnittelija, pienet muutokset toteutuksessa ja selkeäkin homma on ihan sekaisin?

No. Rakennuttajan reaktio? Rakennuttajan rahat ja unelmat ovat kiinni talossa, joka tuntuu olevan aivan susi? Kyllä hemmetissä se kyrsii, ylilyöntejä syntyy. Rakentavampaa olisi varmaankin nyt kirjoittaa vaikka sellainen kaikkien osapuolten kannat esittelevä loppukirjoitelma jos on tullut jotakin haukuttua? Ja siis ennen mitään kirjoituksia selvittää nokakkain asiat. Se kun ei kaikkien yrittäjien kanssa onnistu.

Tällaisia ajatuksia. Lukekaapa se TM:n juttu, vaikka se onkin pitkä ja vähän rönsyileväkin.

P.S. Meilkii jatkuu noi hommat alkuviikosta, oltiin viikon verran lomalla länsirannikolla. Huomenna viedään roskakuorma ku raktorikin taas pelaa ja sitten keskiviikkona alkaa vissiin smyykien laitto :-)

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Kuvia portaista!

Saatiin portaat sittenkin vielä tällä viikolla, mikä oli oikein hyvä kun, miehetkin olivat lähdössä taas pois. Aamu alkoi palapelin teolla kun itse raput ensin koottiin ja sitten nostettiin paikoilleen.
Sitten vielä kaiteiden asennus ja käsijohteiden kiinnitys ja voilá!

Tässä kuvassa vielä puuttuu toinen käsijohde, mutta kyllä siitä kuvan saa. Harmaa on nyt siis sama kuin lattiassa. Oikeasti se on kyllä hiukan eri, johtunee siitä, että toinen on öljymaali ja toinen vesiohenteinen. Rinnalla sininen paneeli näyttää jo huomattavasti sinisemmältä.
Eli semmoista. Hiukan pitää vielä Tähtiportaan kanssa jatkaa keskusteluja, sillä kuvasta puuttuva käsijohde oli haljennut toisesta päästä. Lisäksi reisilankuissa (muistaakseni niissä) oli muutama kolhu/huonosti paikattu oksankohta. Muuten ei huomauttamista näissä, oikein jämäkän oloiset. Portaiden alla oleva tila jää siivouskomeroksi, kunhan saadaan panelointi siihen tehtyä.

Ulkonakin on edetty:

Ikkunoiden vuorilautoja on rakenneltu paikoilleen. Olohuoneen isoissa ikkunoissa haasteena on se että tarvitsisi noin 10" lautaa ikkunoiden välejä peittämään. Timpurimestari laittoi kaksi lautaa liimaukseen viikoksi ja simsalabim, rakoa tuskin huomaa.
 Eteisenkin ulkovuoraus saatiin eteenpäin kun ulko-ovi on nyt paikoillaan.
 Helteistä heinäkuun sunnuntaita vain --

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Ei tullut takkia, tuli liivit

Ei kun ei tullut rappusia tänään, mutta tuli ulko-ovi. Porras-asentaja on mahataudissa - terveisiä vaan sinne posliinin äärelle :-)

No pistettiin  sitten ulko-ovi paikalleen. Se on tällainen. Alavuden mallistoa, muistaakseni Kaarti-malli. Yritin tilausta tehtäessä viime hetkessä muuttaa värin graffitinharmaaksi, mutta myöhästyin noin puoli tuntia. Tuli siis valkoinen. Se on nyt jo likainen :/
Pojat rupesivat latomaan kuistin ulkovuorausta paikoilleen, lienee pitkälti valmis vielä tänään.
 Siinä:
Sellainen vitsi tästä ulkovuorauksesta, että kun tuota ulkovuorauslautaa tilattiin sellainen muutama kilometri aikanaan - ja se on nyt pätkitty ja lätkitty seinään, niin arvatkaa paljonko sitä jää tähteeksi?

No, yksi kokonainen lauta :-)

(Laskettiin niin tarkkaan, että yhtähyvin olisi voinut jäädä useampikymmentä kankea.)

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Lättyjä lätsläts kylppäriin

Tadaa, tässä näkyy jo suihkuhuoneen laatoituksen idea, kun vajaan päivän verran on lätkitty lättyjä seinään.
Hyvin etenee ja tavaroita lienee riittävästi. Onko hyvä?
Juniori-timpuri on laitellut ulkovuorausta kuntoon. Yläkerran ikkunoiden vuorilaudat tulivat paikoilleen ja lopullinen maalipintakin.
Huomenna asennetaan ulko-ovi ja sitten pääsee tekemään eteiskuistin loppuun.
Huomisen herkkupala on rappusten asentaminen :-) Tavarat tulivat jokin aika sitten ja huomenna asennusmies aloittaa klo 8. Vähän kurkittiin noihin pusseihin tänään, ihan salaa :-) Laitan rapuista kuvia huomenna.
Jumpe että ollaan taas oltu reippaita! Keskiviikko vielä aherretaan ja torstain jälkeen miehet taas lähtee. Samoin me. Loma lähestyy :-)

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Helmenharmaata lattiaan!

Aloitettiin tänään lattioiden maalaus ja tehtiin ulkopuolella ikkunanpieliä sekä viimeisteltiin porrasaukkoa.

Niin, meille tulee rappuset keskiviikkona eli 6.7. joten piti tässä valmistella sitä hommaa aloittamalla lattioiden maalausta. Maalit kilpailutin, kun sitä menee arviolta ihan kamalasti (70L) ja Salon Kodin Terra möi sitten halvimmalla, kun oli 18l törppö Betolux Akvaa valikoimassa.

Ensin vapisevin käsin otettiin maaliskuusta saakka lattiaa suojanneet pahvit pois. Varovasti yhdellä silmällä kurkkien... onko neljässä kuukaudessa tullut kuinka paljon monttuja, lommoja, raappiintumia...uhhh... Tai toisaalta: onko lattia haristunut tai turvonnut kupruille...
Simsalapim! Ei juuri ollenkaan monttuja, ei rakosia, vain hiukkasen kupruilua, kun kosteata mätäkuuta eletään. Alakerrassakaan ei ollut monttuja, vaikka aulassa on suurinpiirtein ollut klapitalkoot menossa koko kevään.

Pariin kohtaan sipaistiin vähän spakkelia ja hiottiin, ja sillä sipuli. Sitten imuroitiin tarkkaan ja pyyhittiin huolellisesti kostealla.
Viimeisteltiin vielä porrasaukon panelointia, kun se pystyi vielä kätevästi (!) tekemään yläkerran puolelta :-)
Ja sitten eikun sutimaan. Blandattiin ohjeen mukaan maalia 10% vedellä ekalle kierrokselle. Tässä alakerrasta rappusen kohdalta - tehtiin rajaus tuohon kohtaan, kun siihen tulee umpirappusen seinämä.
 Yläkerran olohuonetta:
Yläkerran olohuoneesta työ/vierashuoneeseen päin:
Mä niiiiin tykkään tuosta lattiasta! Arvatkaa onko moni kysynyt, että miksette lakkaa sitä ja jätä puuta näkyviin. No siksi, kun maalattu puulattia on vaan niin kodikas!

Pari kuvaa vielä kun innostuin:
 Porrasaukosta alakertaan päin:
Vielä täytyy listoittaa tuo rappusaukko siistiksi - onneksi varastosta löytyi edellisen rempan ajoilta nättiä Suitian mallista reunalistaa :-)

Huomenna jatkuu!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...