tiistai 31. elokuuta 2010

Piippua tekemään!

Tällä viikolla aloitetaan piippujen muuraus. Päädyttiin hankkimaan Schiedelin Rondo Plus -kolmikerros-valmispiiput. Piippu koostuu 33 cm korkuisista elementeistä, joissa ulommaisena on harkkorunko, sitten eristematto, joka tulee keraamisen hormielementin ympärille. Lisäksi piippupakettiin kuuluu tietysti liitoselementit, kattotarvikkeita, nokiluukut, savupellit yms mitä nyt tarvitaan.

Meille tulee kaksi tuplahormipiippua kokoa 18+16, sillä taloon tehdään neljä tulisijaa. Keittiöön puuhella (sisällä maaseudulla täytyy varautua sähkökatkoihin), olohuoneeseen takka, takkahuoneeseen avotakka ja saunaan tietysti puukiuas.

Niinkuin aikaisemmassa kertomuksessa selostinkin, piipun rakentaminen tulee olemaan mielenkiintoinen urakka kun elementit painavat 150kg / metri piippua. Eli noin 50 kiloa kappaleelta. Varsin soppeli homma rakentaa niistä 9 metrin korkuinen torni :-) Rakentamisen edetessä ratkotaan elementtien noston ongelmia. Viikonloppuna jo rakennettiin kunnolliset työnaikaiset portaat alakerrasta yläkertaan. Mutta kuinka ne elementit saadaan aikanaan katolle - se onkin kysymys.

Piippujen läpivienti välipohjan lävitse vaati kahden kertopuupalkin katkaisun ja "vekselien" teon. Osui ihmeellisen hyvin kattoristikoiden väliin? Hassu juttu :-)

Tulisijat (kiuasta lukuunottamatta) tehdään paikalla. Ennen piippujen muurauksen aloittamista muurarimme (Onni Niemi Virkkalasta) kävi meillä katselemassa paikkoja ja antamassa ohjeita hormiliitoksien paikoista. Piippujen muurauksen tekee oma pätevä rakennusmiehemme, palikoiden nostourakka pyritään tekemään itse.

Länsi-Uudenmaan jätepuulle uutta kysyntää?

Lohjan Pitkäniemeen suunnitteilla uusi lämpölaitos

31.08.2010 Länsi-Uusimaa

Lohjan Pitkäniemen teollisuusalueelle suunnitellaan uutta lämpölaitosta, joka korvaisi osan Fortum Power and Heat Oy:n lämpölaitoksen tuotannosta.

Laitoksen on määrä tuottaa kertopuutehtaan ja UPM Kymmene Wood Oy:n tarvitsema höyry eli noin 100 gigawattituntia, sekä saman verran kaukolämpöä Lohjan kaupungin verkkoon

Laitoksen tärkeimmät polttoaineet ovat asiakaslaitosten puuperäiset sivutuotteet, jotka muodostavat 75 prosenttia polttoainemäärästä. Lisäksi voidaan polttaa haketta ja muuta puhdasta puuta, jota hankitaan tarvittaessa markkinoilta.

Lue koko uutinen Länsi-Uusimaan sivuilta!

maanantai 30. elokuuta 2010

Pohdintaa puujätteistä

Ensimmäiset kaksi puulaatikollista laudanpätkiä on poltettu nyt ensimmäisillä kylmillä. Ekalla kerralla tuli oikein savupirtti taas kun kylmä hormi ei vetänyt, perinteiseen tyyliin :-) Yhtä hauskaa joka kerran.

Lauantaina piti viedä kuorma jätettä Karjaan jäteasemalle, mutta ei sitten kerinnytkään kun se meni jo kiinni. Sinällään kyllä hyvää palvelua, että asema on lauantaisinkin auki klo 9-12.

Puhdasta puuta on saatu kerättyä 11 lihalaatikollista (muuttolaatikon kokoisia muovilaatikoita). Maalattua puuta on melkein saman verran.

Soitin Tikkurilan maalilinjalle ja kysyin maalatun puutavaran polttomahdollisuuksista ja syistä miksi eri maaleilla maalattuja ei saa polttaa. Luin Tikkurilan ohjeista, että ennen vuotta '85 maaleissa on ollut pentakloorifenolia, puunsuojatarkoituksessa. Eli näitä erittäin myrkyllisiä sinistymisenestoaineita, jotka ovat aiheuttaneet pahoja maaperän saastumistapauksia. Vanhoissa öljymaaleissa taas on ollut lyijyvalkoista.

No mitäs niissä sitten sen jälkeen on, kun ei kerta saa polttaa? No niissä (myös punamultamaaleissa) on sinkkiä ja kuparia ja toisaalta joidenkin maalien ja lakkojen sisältämä kloori ja orgaaniset yhdisteet muodostavat poltossa kloorattuja hiilivetyjä. Ne taas ovat ympäristömyrkkyjä ja rikastuvat ravintoketjuissa (kertyvät rasvaan).
Horsbäckin jäteaseman jätepuuvuori

Kotiuuneissa on usein poltto-olosuhteet vaihtelevat (happipitoisuus, polttolämpötila) jolloin palaminen on osittain epätäydellistä ja poltossa syntyy helposti haitallisia yhdisteitä runsaammin kuin esim. jätteenpolttolaitoksissa hyvissä poltto-olosuhteissa (jatkuvasti riittävästi happea ja korkea polttolämpötila ja sitäpaitsi kunnolliset suodattimet savukaasuille). Ja esimerkiksi meidän puuhella vuotaa kuin seula, koska yksi hellanlevy on murtunut. Eli maalikäryt pääsisivät kyllä huoneilmaan helposti. Maali sulaessaan tahraa uunin arinan ja piipun niin, että voi syntyä iso vahinko. Maalattua siis ei uuniin!

Toinen juttu mitä olen miettinyt on, että miksei vaneria ja kuitulevyä saa polttaa vaan nekin pitää viedä jäteasemalle. Nehän ovat puhtaan näköistä tavaraa.

Vanerin osalta syy on siinä, että vanerin sisältämät liimat palavat niin kuumana, että sillä polttaa helposti esimerkiksi saunan kiukaan sisältä puhki. Liimojen polttaminen nyt ei ole hyvä ajatus muutenkaan. Kuitulevystä soitin (tarkoitan näitä huokoisia tuulensuojalevyjä) Suomen Kuitulevyn ympäristöihmisille, jotka neuvoivat että tuulileijonaa saa kyllä polttaa kotiuunissa. Toimii hyvin sytykkeenä, ei pala liian kuumana eikä sotke arinaa tai piippua. Isoina määrinä tietysti poltto on hankalaa kun levy tuppaa makaamaan liian tiiviisti päällekkäin tulipesässä. Polttopuun seassa kuitenkin menee ihan hyvin. VTT jopa selvitti asian.

Ja kyllästetty puu on tietysti kaikille ihan selvää, että sitä ei polteta kotona. Polttaminen vapauttaa ilmaan oikein todella runsaasti ympäristömyrkkyjä, eli hävitys tapahtuu ongelmajätelaitoksessa.Horsbäckin hakevuoristo

Jäteasemalta puujäte päätyy haketuksen kautta voimaloiden polttoaineeksi. Oikeiden lämpövoimaloiden pesissä käsiteltykin puu palaa tehokkaasti ja puhtaasti ja tuottaa lämpöenergiaa jaettavaksi koteihin. Puujätteen poltolla voidaan korvata raakapuun polttoa, joka on meille rakentajille positiivinen asia, sillä lisääntyvä raakapuun poltto nostaa myös rakennuspuutavaran (sisältäen levyt) hintaa kun raaka-aineesta kilpaillaan.

Mutta sen haluaisin kysyä, että koska kehitetään ekologinen, polttokelpoinen maali puulle?

perjantai 27. elokuuta 2010

Pientä hehkutusta

Tahdon hehkuttaa! Rakentaminen on sitten hienoa!
Olen aina pitänyt oman talon rakentamista sellaisena "jokaisen suomalaisen perusrastina", sellaisena perussuomalaisen elämänkaareen melkein itsestäänselvästi kuuluvana asiana. Oman kodin rakentaminen omalle perheelle. Oman paikan laittaminen. Olen tyytyväinen kun saan kokea tämän vaiheen elämässä, siinä on jotain uudisraivaaja-henkeä!

Tuntui, että meiltä tämä meni ohi, koska olemme rakentamisen sijaan remontoineet vanhaa (melkein jo 1,5 krt tällaisen okt-projektin verran ajallisesti) ja olimme kaavailleet siinä lopun ikää asuvamme. Mutta ajatukset muuttuvat.

Itse nautin aina suuresti nähdessäni työn tuloksia, oli se sitten pihan haravoimista, ruuanlaittoa tai töissä valmistuneita projekteja. Sellaiselle kuin minä omakotirakentaminen sopii kuin nenä päähän, sillä okt-projektissa suunnitellaan ja valmistuu nopeaan tahtiin erilaisia rakenteita, vaiheita ja yksityiskohtia. Elämä on yhtä työn tuloksista nauttimista erityisesti tässä runkovaiheessa, jossa syntyy isoja, näyttäviä juttuja vauhdikkaasti. Joka päivä kun menee raksalle, siellä on jotain uutta (naiselle helppoa ja toisaalta turhauttavaa, kun harvoin sinne huolitaan / lasten takia on mahdollista mennä hommiin).

Toisaalta on välillä jaksamisvaikeuksia, kun palkkatyössä ollaan, pitäisi päivisin raksan asioita hoidella, lapset ottavat osansa ja välillä venyy myös illat pitkiksi asioita spekuloidessa. Raha-asiatkin ressaavat ajoittain. Ja tietenkin "tuleeko ne nyt sitten *"#¤% varmasti ajoissa" "ei vitsi, taas jäi puolet tekemättä mitä ajattelin ehtiä" ja "eikä, voi kyrsä, uusiksi meni!"

Nyt kun runko on melkein valmis ja työt painottuvat jatkossa sisähommiin, valmista alkaa syntyä yhä hitaammin. Palkintoja uurastuksesta tulee harvemmin, mutta rahaa ja vaivaa kuluu enemmän. Saa nähdä mikä on tunnelma marraskuun pimeillä.

Voisin suositella omakotitalon rakentamista perusaktiivisille ihmisille (tarkoitan ettei tarvitse olla duracell-pupu jaksaakseen), joilla on ennestään edes jotain kokemusta käsillä tekemisestä (pyörän korjaamisesta edes jonkun työkalun käyttelyyn). Hommia tehdessä oppii kyllä varsinkin jos on käytettävissä joku, joka opastelee alkuun. Taloudellinen ajattelutapa on myös plussaa.

Olisi myös hyvä, että lapset olisi jo tehty (että ne olisivat jo jonkun järkevän ikäisiä) tai vielä tekemättä kokonaan. Aikaa nimittäin kuluu ja sitä pikkuvauvojen vanhemmilla on vähemmän kuin muilla. Suosittelisin myös, että hommaan ei ryhtyisi kun parisuhteessa on jotain akuuttia vikaa. Yhteistyötaitojen tulee olla sujuvat ja kitkattomat, koska yhteisiä kauaskantoisia päätöksiä tässä pääosin tehdään. On kivaa kun voi tehdä fiiliksellä yhdessä :-)

Meillä on jonkin verran sukulaisapua mukana, lähinnä kummatkin appiukot. Sekä muutamia muitakin, jotka seurailevat projektia aika tarkoin. On mukavaa kun voi vaihtaa ajatuksia pienemmistä ja isommistakin ratkaisuista. On sellainen tunne, että ei ole yksin tekemässä. Jos ei ole rakentamistaitoista sukulaista, niin sitten kyllä kannattaa nähdä vaivaa, kysellä ja etsiä sellainen vastaava mestari tai muu tukihenkilö, jolla on aikaa olla tukena ja loppumattomasti spekuloida erilaisia asioita. On nimittäin ihan kiva, jos itsekin tajuaa, mitä tapahtuu ja tuntee ymmärtävänsä ratkaisujen perusteet.

Sellainen asia, mikä on kertarakentajalle vaikea, on asioiden tekojärjestys. Mitä tapahtuu missäkin vaiheessa, mitkä työt edeltävät toisia töitä, mitä tarvikkeita tarvitaan, millaisiin toimitusaikoihin tulee varautua. Jne. Siihen tarvitaan kokenutta apua.

Tällaisia ajatuksia tällä erää.

P.S. Runkotarkastus tehtiin tänään ja hyvältä näytti :-)

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Toivon kommentteja!

Oli vahingossa unohtunut vääriä asetuksia blogiin eikä tekstejä ole päässeet kommentoimaan kuin kirjautuneet - no nyt sana sitten on vapaa kaikille!

Tiedän (koska blogissa on yksinkertainen kävijäseuranta päällä) että blogilla on säännöllistä lukijakuntaa eri puolilta Suomea. Kuulisin mielelläni, että keitä olette ja millainen rakennusprojekti teillä kenties on menossa/tulossa/haaveissa :-)

tiistai 24. elokuuta 2010

Kaikenlaista pientä hommaa

Bloggaajan tietokoneesta meni virtalähde rikki, joten kirjoitteluun tuli hiukan taukoa. Raksalla silti tapahtuu.
Rakentajat ovat tämän viikon muissa hommissa ja meillä on mahdollisuus tehdä kaikenlaista pientä ja isompaa hommaa pois alta. Missään ei näytä suurta aikaansaannosta syntyneen, mutta kuitenkin on
- Kaikki maalatut pinnat käyty läpi raapan kanssa, sillä maalauksen jälkeen hiomattomasta laudasta nousee kaikki mahdolliset tikut pystyyn.
- Maalattu lopullisella värillä räystäät kertaalleen
- Purettu telineet kahdelta sivulta
- Muovitettu ikkunoita ja muita reikeleitä lännen-etelän puolelta aloittaen
- Siivottu, siivottu ja siivottu

Pohjoissivu:

Länsipuolen pääty:
Eteläsivu:
Naakanpesätelineestä :-) suurennos, jossa näkyy myös väri hyvin:
Ja lopuksi itäpääty johon kikkailin kuvankäsittelyohjelmalla tilatunlaiset ikkunat paikoilleen :-) Ikkunanpuitemallista en sano vielä mitään. Voi olla että yritetään vähän "hoikentaa" taloa tekemällä puitelaudoituksella ikkunoista selkeästi mittasuhteiltaan pitkänomaiset.Nyt seuraava asia on sitten tehdä loput tuulensuojalevytykset, sitten rakentaa savupiiput (Schiedelin valmispiippu x2, joista kumpikin sisältää 28 kpl noin 50kg painoisia palikoita, joista täytyisi siis rakentaa 9,33 metrin korkuinen torni!). Savupiippujen jälkeen aletaan raksata kuisteja.
Ja viikolla 36 tulee peltisepät tekemään kattoa!
Viikolla 40 tulee ikkunat, jota ennen pitäisi ehtiä mm. villoittaa.

Että pientä sellaista kiirettä kyllä pitää :-)

Telineidea

Tällainen keksintö tehtiin eteläpuolen telineitä mietittäessä. Asennusvaiheessa pari metriä ylipitkiä välipohjan kertopuita ei katkaistukaan, vaan jätettiin pitkiksi jolloin ne ulottuivat reippaasti ulkoseinän ulkopuolelle. Laitettiin vanerit päälle ja rakennettiin kaiteet ja saatiin hyvät telineet ulkoseinän ja räystäiden tekovaiheeseen:Nyt sitten kun pistetään eteläpuoli umpeen niin katkaistaan ne. Seuraavaksi pätkät siirtyvät sitten välipohjaan jäykisteiksi :-)

tiistai 17. elokuuta 2010

Tervetuloa katsomaan.

Mietin tässä että viime syksynä olisi kyllä helpottanut jos olisimme voineet mennä jollekin omaa talosuunnitelmaa muistuttavalle keskeneräiselle raksalle vähän katselemaan ja tutkimaan. Esimerkiksi huoneiden koot, ikkunoiden koot yms konkretisoituu kummasti kun näkee paikan päällä.

Että jos tätä blogia lukee joku haaveileva tulevaisuuden rakentaja, niin tiedoksi että meidän raksalle saa tulla katselemaan. Oikealla olevasta sähköpostilinkistä pääsee lähettämään viestiä. Tervetuloa :-)

Pohjalaudoitus valmis ja räystästä

Päätyjen vuorilaudoitus on nyt pystyrimoja vaille valmis:
Ja siinä näkyy nyt oikeanpuoleinen räystään nurkka, timpuri teki koeversion tänään. Tuohon ei meillä mitään piirustuksia ollut antaa, mutta hyvähän siitä tuli. Ehkä olisi voinut olla hiukan pidempi tuo vaakasuuntainen osuus, mutta tulee siihen toisaalta vielä yhden laudanleveyden verran pituutta.
Tässä kuvassa väri on aika lähellä luonnollista:Ja vielä yksi detaljikuva "räystäskopista" niinkuin sitä nyt kutsutaan :-)

maanantai 16. elokuuta 2010

Auts

Talotehtaan messutalojen alapohjat homeessa

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/hometalot-talotehdas-salasi-tutkimuksen-jossa-homeongelma-todettiin/187540

http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/187473.shtml

Huhhuhuh. Ihan kauhujuttuja. Koko perhe sairastunut uudessa kodissaan. Hupsis alla eristämätön sokkeli, tuuletusluukut ummessa ja jäätynyt härveli pyörittämässä ilmaa sokkelin sisällä? Merkillistä kerrassaan. Tuntuu, että jos tarvitaan jotain härveliä vuosien ajaksi liikuttelemaan märkää ilmaa, niin jotakin on kyllä mennyt pohjarakenteiden suunnittelussa kärsälleen!

Oman mökin pitäisi kyllä olla rutikuiva, kun talo on kalliotöyräällä, ympärillä luonnonsalaojat + rakennettu salaojitus sekä alla paksu hyvälaatuinen sorapatja ja kapillaarikatko (*koputan puuta*). Rakennusaikainen kosteuskin pitäisi olla pikkuhiljaa pois, tänä kesänä on nimittäin kyllä betoni kuivunut!

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Pam pam pam ... pam pam pam... pam pam

No niin! Kahden viikon tiukan puristuksen puolimatkassa ollaan! Toinen pääty on melkein kokonaan laudoitettu ja toisenkin pään alaosa on valmis. Samalla meni rikki 50 000e raja budjetissa materiaalikustannuksissa (työkustannukset siihen päälle, niistä on 90% laskuttamatta). Tässä tilanne ennen laudoituksen lätkimistä:Sitten vähän kuvia rakenneratkaisuista (ovat varmaan tyypillisimmästä päästä). Leikkauskuva ulkovuorauksesta, jossa sisältä ulospäin (alakoristelistan kohdalta):
-runkopuu
-tuulileijona tuulensuojalevy (kuvassa näkyy nurkan vaneri)
- pystyrimoitus (hiiriverkko alas sulkemaan tuuletusrako)
- vaakarimoitus eli naulauslistat
- alalistan ja katkolistan vesipellitys
- pystylaudoitus pohjusteella ja sävytetyllä öljypohjalla käsiteltynä
(-pystyrimat)
Kuva: Ulkovuorauksen rakenne
Ja seuraavassa kuvassa sama edestäpäin. Lopullinen pinta vedetään siis Vinhalla. Saatiin timpurilta vinkki, että kannattaisi hioa laudoitus kevyesti ennen Vinhalla maalaamista, tulisi tasaisempi pinta. Ei vielä ole päätetty tehdäänkö niin vai ei.
Ja lopputulema tänään sunnuntai-iltana:Värisävy näyttää joka kuvassa erilaiselta (tässä kuvassa on taas ns. venäjän sininen... pfff). Olin alkuun aika kauhuissani, että sävy on _aivan_ liian sininen. Mutta olo helpottui kun öljypohja kuivui. Se ottaa rauhallisen harmaan sävyn. Ja varsinainen maalihan on vielä laittamatta.

Jäteasioista yksi juttu: jos mahdollista, kannattaisi sahata puutavara määrämittaan ennen kuin ryhtyy käsittelemään sitä. Käsitellyille tai maalatuille laudanpätkille ei ole muuta käyttöä kuin jätepuulavan täytteenä lepääminen :-( Pätkää nimittäin tulee todella paljon.

torstai 12. elokuuta 2010

Ulkovuorauksen teko alkaa

Telineitä tehtiin melkein kokonainen päivä ja harmillisesti toisen pään telineet myöhästyivät hiukan. Eli homma hiukan nyt junnaa. Mutta toisen päädyn tuulensuojalevytystä päästiin tekemään hyvässä aikataulussa. Talon nurkat on jäykistetty kunnon vanerilla.

Samalla aloitettiin sitten ulkovuorilautojen käsittely. Onneksi saatiin tutulta maalarilta lainaan kone:
Kuva: Tuosta sisään...
Koneen nimi on Akimat 2000. Ylhäällä on pieni allas johon kaadetaan maali/käsittelyaine. Altaasta neste valuu pienten hanojen kautta sienille joiden välistä lauta vedetään. Toisella puolella on harja joka viimeistelee levityksen ja kaapii ylimääräiset maalit pois. Loppu maali valuu koneen alle ämpäriin, josta se kaadetaan takaisin yläaltaaseen.Kuva: ...ja tuosta ulos.
Ja sitten vaan tapuliin kuivumaan. Muutamassa tunnissa käsittelee koko vuorauksen aina kertaalleen.Kuun uutta puuta laitetaan, niin teemme Tikkurilan ohjeiden mukaan seuraavanlaisen käsittelyn:
- Valtti pohjuste
- Öljypohja sävytettynä
- Vinha (peittävä puunsuoja) tai Pika-Teho (perinteinen vesiohenteinen maali) kahteen kertaan, toinen kierros vasta ensi keväänä (Jälkihuomautus: Vinha valittiin.)

Ulkopinnaksi laitetaan rimalomalautavuoraus. Eli 7" pystylaudoitus umpeen ja saumojen päälle 2" rimat. Nurkkiin tulee 8" nurkkalaudat. Ikkunan yläpuolelta vuoraus katkaistaan 5" valkoisella katkolistalla. Alhaalla vuoraus rajataan 6" valkoisella (koriste)listalla. Katkon ja alalistan päälle tulee vesipelti, joka menee vuorauksen alta, listan yli ja päättyy tippanokkaan.

Hiukan on huolettanut tuon alalistan laittaminen, koska ongelma on, että pellistä roiskuva vesi pääsee kastelemaan vuorauslaudoituksen alapuolelta. Ja kun laudoitus on vielä pystysuuntainen (eli jos huonosti käy, märäntyneen vuorauksen mahdollinen korjaus edellyttää koko laudoituksen vaihtoa kun vaakasuuntaisessa laudoituksessa selviäisi alimman laudan vaihdolla).

Laudoituksen pohjamaalaus siellä on nyt täyttä päätä käynnissä, kovin vaalealta siniseltä näyttää se ensimmäinen kerros 7333:a sävytettyä öljypohjaa. Hui.

tiistai 10. elokuuta 2010

Ilmainen yritysidea

Läntiselle Uudellemaalle tarvittaisiin rakennustarvikkeiden kierrätyskeskus!

Kuten http://www.tekeva.net/ekocenter/raksa/index.html
Tuo Ekocenter kerää myös vanhempaa tavaraa, kaappeja, vessanpyttyjä ja sensellaisia mutta minun mielestäni isompi potentiaali olisi käyttämättömien rakennustarvikkeiden kierrätys. Siis niiden ylimääräiseksi jääneiden. Ja koneiden ja välineiden, joille ei ole raksan valmistuttua käyttöä. Siis harkkojen, styrox-paalien, tuulensuojalevyjen, betonimyllyjen... Suurempi ongelma on saada ylimääräiset pois. Monet tutut rakentajat kyselee, että "olisiko tarvetta sille ja tälle tavaralle - saatte ilmaiseksi jos haette pois".

Toisaalta aina joskus jää tavarantilaus vajaaksi - kuten meillä, kun harkkojen kulmapaloja puuttui 12 kpl (ne oli kilpailutettuna 5 euroa/kpl, mutta hyllytavarana 9,5 euroa!) - niin olisi kiva jos voisi hakea jostain vähän edukkaammin.

Anyone?

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Kartanonkeltainen vai illan sini?

Meillä tai siis minulla (kun mies ei näe asiaa mitenkään hankalana, väri kuin väri) on ollut aika paljon puuhaa värinvalinnan kanssa.

Sininen, keltainen, punainen, vihreä. Helppo nakki ... ei kun sittenkin siniharmaa, taivaansininen, kartanonkeltainen, persikkainen auringonkeltainen, pellava, punamulta, vanha vihreä, vihreänharmaa... Lisäksi värinvalintaohjeissa lukee: "Harmaa maali tuottaa siniharmaan lopputuloksen, sininen selvästi kirkkaansinisen. Vastaavasti ruskea on seinässä keltainen, ja keltainen on kirkas keltainen."

Eli ei ollenkaan niin helppoa miltä vaikuttaa. Värin valinta onnistuu varmasti ainoastaan silloin, kun bongaa vastamaalatun talon, saa värikoodin ja mielellään vielä maalin nimenkin selville. Perusvaihtoehdot ovat olleet sininen ja keltainen. Tarina tästä aiheesta kesälomalta:

Olimme Tervakosken Puuhamaassa ipanoiden kanssa kesäloman viimeisenä lauantaina. Koko matkan (niinkuin koko kesän ajan aina jonnekin ajellessa) bongailin talojen värejä. Puuhamaan portin vierestä sattui silmiin oikein kivannäköinen keltainen talo. Tai ei oikeastaan keltainen vaan ruskehtava keltainen, sellainen lämmin matta toffee. Valkoiset puitteet ja keltaista väriä kauniisti korostava punatiilinen katto. Oikein herkun näköinen pikku talo.

Noh, Puuhamaan aidan takaa sitä sitten kurkittiin. Kivannäköinen, ihan nappi.

Ja se konstihan on aina parhain, kun kivanvärisen talon löytää, että ovelle vaan koputtamaan ja kysymään väriä. Poislähtiessä sitten heitin miehelle että ajetaan pihaan ja käydään kysymässä. Noh, mies hetken epäröityään lupasi ajaa auton pihaan jos minä menen kysymään. Ja minähän menin.

Talossa asui herttainen pariskunta, joka kertoi remontoineensa taloa ja maalanneensa sen viime kesänä. Ja tottahan he nyt tällaisessa asiassa auttavat. Vajasta löytyi sitten purkkikin! Väri V396, Teknoksen Ultra-maalia. Jes! Siinä sitten hetki rupateltiin, vaihdettiin remontti- ja rakentamiskuulumisia. Sitten ei muutakuin kotimatkalle värikoodilapun kanssa.

Seuraavana päivänä sitten marssin maalikauppaan, ja sieltä löysin tällaisen värin:Tuossahan se näyttää sitten tietenkin perusruskealta. Oikeasti se on toffee eli siinä on lämmin keltainen sävy. Sitten kysyin vielä mielipidettä eräältä hyvän värimaun omaavalta tutulta. "Ongelma tässä värissä vain on se, että se ei ole puhdas. Silmä voi kyllästyä siihen ennenpitkää. Tämä ei kuulu niihin käytetyimpiin, voisi toimia paremmin sisustusvärinä." Tärkeä pointti. Eli ei sittenkään toffeeta.

Perusvaihtoehto on ollut siniharmaa. Kannustalon Rauhala-malleistahan talon suunnittelu lähti liikkeelle ja sieltähän tarttui sitten silmiin se kaunis sinertävä harmaa. Kavereilla (terkut Kirkkonummelle) on Kannustalo jo valmiina, eli väri on nähty myös luonnossa. Varma nakki?

Loppujen lopuksi asian ratkaisi nelivuotias tyttäremme. Kylällä oli käyty jätskillä ihanassa vanhassa sinisessä talossa. Oli puhuttu että uusi talo voisi olla sen värinen. Tyttönen oli taloon kovin ihastunut ja koko kesän ajan aina, kun talon ohi on ajettu, on huomauttanut "Tuonvärinen talo meille tulee." Päiväkodistä häntä noutaessani hän taas huomautti huokaisten "tuossa on se ihana talo!"

Eli sininen. Ja punainen katto. Eli:
Oltiinpas me omaperäisiä... :-D Väreiksi siis Teknoksen 7333, valkoiset osat 7131 ja katto klassinen punainen. Vakaa tarkoitus ei ollut kopioida ihan suoraan, mutta kun nuo värit ovat varma nakki, niin laitetaan eka kerros niillä, ja keväällä kun maalataan toiseen kertaan, voidaan vielä säätää hiukan.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Materiaalitehokkuutta tavisraksalla

Materiaalitehokkuus on sana, joka kuulostaa melkein liiankin teoreettiselta asialta jo sanana. Materiaalitehokkuus on mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamista mahdollisimman pienellä materiaalipanoksella. Siis että yhtä hyvä tehdään vähemmällä tavaralla. Olennaisena asiaan kuuluu myös materiaalin/tuotteen elinkaaren huomioiminen, eli suositaan kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Monella okt-raksalla noudatetaan materiaalitehokkuuden periaatteita ihan huomaamattaankin. Selkeä huonejako ja hukkatilan vähentäminen ovat materiaalitehokkuuta siinä missä määrämittaisten osien tilaaminen tai rakennusmateriaalin menekin laskenta.

Tosin paljon on kyllä parantamisen varaakin. Teollisuuden aloista juuri rakentamisessa on eniten tehtävää materiaalitehokkuuden saavuttamisessa, todetaan selvityksissä. Uudisrakentaminen pärjää hyvin, mutta tulokset heikkenevät kun otetaan huomioon korjausrakentaminen ja purku eli se, kuinka hyvin materiaali voidaan hyödyntää varsinaisen käyttötarkoituksen jälkeen. No, kaatiksellehan ne purkurojut usein Suomessa kärrätään :(

Olen myös meidän raksalla koettanut miettiä jätteen synnyn ehkäisytoimia. Tällainen "10 jätteen vähentämisvinkkiä rakentajalle" -ohje on koottu Cirkulera-rakennusjätehankkeessa:
http://web.novia.fi/cirkulera/?page_id=468&lang=fi

Rakennustarvikkeiden määrien laskemisesta ja toteutuneesta hävikistä kirjoitinkin aiemmin. Muovi ja pahviroskat ovat isoimmat erät. Puutavaraa tietysti tulee hukkana paljonkin. Kuusi isoa muovilaatikkoa puusälää tuli täyteen kun siivosin viikonloppuna PUOLET työmaasta. Vein ne kotiin polttopuiksi.

Mutta säästössä on onnistuttukin. Alla kuva välipohjan rakenteista. Tämän perusteella piti tilata kertopuut ja liimapuupalkit:
Innoistuin laskemaan huolellisesti, sillä kerto- ja liimapuu on kallista ja varsinkin pitkien halkojen kuljettaminen hinnakasta. Eli koko tilaus on tehtävä kerralla, mutta samalla ei saa olla yhtään liikaakaan kun tavara maksaa 20€/m. Käytin pari tuntia ja laskin excelillä saatavilla olevien puutavaran pituusvaihtoehtojen ja meidän tarvitsemien palasten kesken, että kuinka monta 6- 8- tai 10-metristä kertopuuta kannattaa ottaa, jotta niistä jää mahdollisimman vähän hukkapaloja. Hukkaa piti laskea siitäkin näkökulmasta, että pitäisi siitä saada tehtyä 45cm mittaiset jäykisteet alapohjaan - ihan silpusta niitä ei saa mutta isommista pätkistä kyllä. Aikamoinen palapeli, mutta sain kuitenkin laskemalla sai pudotettua tilausta noin 10 metrillä.

Olisi ollut mahdollista tilata myös määrämittaisia paloja (kuten rakentajan vinkkilista neuvoo) mutta se olisi tullut aika paljon kalliimmaksi kuin paikalla sahaaminen ja siihen olisi sitten tietysti liittynyt riski virheistä.

Eli säästöä syntyy joka kerta kun ehtii tällaista hommaa tehdä. Ja voinhan laskea tuosta itselleni 100 €/tunti verotonta palkkatuloakin, tavallaan :-)

tiistai 3. elokuuta 2010

Kysely blogin lukijoille

Olen lisännyt blogiin kävijälaskurin ja se näytti eiliselle 40 kävijää! Oho :-) Tuossa vieressä on lukijoiden maantieteellinen levinneisyys :-) Suomen lisäksi on Ameriikasta ja Kanadasta ilmeisesti hakukoneiden jäljet, ja Venäjältä ja Australiastakin jotain wannabe-rakentajia :-)

Niinpä askartelin blogin lukijoille kyselyn, se on tuossa oikealla. Siispä kerro, kuinka löysit tähän blogiin? :-)

Kuinka paljon aikaa kuluu talon rakentamiseen?

Joku oli löytänyt tiensä tähän blogiin hakemalla googlella "kuinka nopeasti timpuri rakentaa talon". :-) Sehän se meitäkin mietitytti kun hommaan lähdettiin. Että meneekö kauan ja paljonko maksaa.

Meillä on käytössä puoliaikainen erinomainen yleisrakennusmies, ammattitimpuri sekä kaksi appiukkoa ja minun mies. Tällä porukalla tehdään spurtteja parin viikon välein, lisäksi rakennusmies tekee muuraustyöt. Itse on tehty melkein joka päivä jotain arkenakin, viikonloput usein kokonaan ja lomalla mies teki kolme viikkoa neljästä.

Kirjaanpa tähän nyt meidän koko aikataulun (tähän mennessä) sekä kuinka paljon mikäkin työvaihe otti aikaa. Työajan kulua en kaikilta osin muista (laskukaan ei ole vielä tullut eli ei siitäkään pääse katsomaan).

Heinäkuu 2009 - ajatus virisi, katsottiin talolle paikka, alettiin tutkia pohjapiirroksia.
Syyskuu 2009 - suunnittelutarveselvitys tehtiin ja jätettiin kuntaan. Vastaus tuli pikavauhtia. Aloitettiin huonejaon suunnittelu ja pohjapiirrustuksen teko.
Lokakuu 2009 - käytiin tontilla raivaamassa sekä ajettiin tontin tielle hiekkaa talven ajaksi painumaan.
Joulukuu 2009 - jätettiin rakennuslupahakemusLOMAKE kuntaan. Projekti tuli leimatuksi sisään 2009, jolloin vältettiin uusien U-arvojen tuoman lisävaatimukset rakenteille.

Tammikuu 2010
- aloitettiin rakennuslupakuvien rinnalla rakenteiden suunnittelu, niillähän oli toki vaikutusta toisiinsa. Samalla suunniteltiin talon ulkoasu.
Helmikuu 2010 - rakennuslupakuvat yms jätettiin sisään. Tieto että lupa menee läpi, saatiin pikaisesti, mutta varsinainen lupapäätös taisi tulla vasta huhtikuulla.

Maaliskuu 2010
- kaivutyöt (1vko, 1 mies ja kone). Pusikon raivausta (meidän kaikki viikonloput)
Huhtikuu 2010 - rakennesuunnittelu kiivaimmillaan, tontti kuivuu, ajetaan murskeet ja tiivistetään (1 vko/2 miestä).
Toukokuu 2010 - Anturamuotin teko (3pv) ja valu (1 aamupv) ja harkkomuurauksen aloitus, rakennesuunnittelu valmistuu. Rakennuslupakuvien + rakennesuunnittelun sekä detaljien ja tusinan kokouksen kustannukset olivat pyöreästi 7000€.

Kesäkuu 2010 - salaojituksen teko (2-3pv) harkkomuuraus jatkuu (yhteensä 1 mies 3 vko kun tuli 50m2 kellaria ja 60 m2 altatuulettuvaa tilaa. Täyttöjen ajoa samanaikaisesti (1 vko), sitä ennen sokkelin rappaus, routaeristeiden, kosteuseristeiden, patolevyjen asennus. Ontelolaattojen asennus 1h 15min(!!! nostokoneen kuljettaja ja neljä miestä asennustöissä).
Runkotöiden ensimmäinen viikko, timpuri + 1,5 miestä = ensimmäinen kerros valmis.
Heinäkuu 2010 Runkotöiden toinen viikko, timpuri + 2 miestä = toinen kerros valmis. Kattotuolien asennus puoli pvä/5 miestä + nostokoneen kuljettaja. Kivisten väliseinien teko 1 vko/1 mies. Katon aluslaudoitus 3 miestä / 2 pvää. Lisää täyttöjen ajoa.

Ja nyt siis viikon päästä alkaa seuraava rypistys jolloin tehdään kahdessa viikossa viiden henkilön voimin räystäät ja ulkovuoraus säävalmiiksi (sis. ulkovuorauksen käsittely x 2).

maanantai 2. elokuuta 2010

Katon teko alkaa

Meille tulee konesaumattu peltikatto. Sen alusrakenteita pohtiessa nousi välillä savu korvista, mutta päädyttiin umpilaudoitukseen. Helle jatkui suorastaan kiduttavan korkeilla lämpötiloilla, mutta niin vain miehet katolle kiipesivät ja ottivat vasaran käteen. Turvavaljaat päälle. Yksi varsinaisella katolla laittaa laudat paikoilleen ja naulaa. Toinen avustaa telineillä lautojen nostossa ja yksi istuu lautakasan päällä ja ojentelee sopivia.
Katon laudoittamisessa meni tällä porukalla kaksi päivää.
Melkein valmis. Sitten vielä pressut päälle äkkiä-äkkiä torstaina 29.7. Asta-myrskyn kolkutellessa tai oikeastaan jyristessä jo taivaanrannassa. Pressutukseen meni kolmelta mieheltä neljä tuntia.Siinä se nyt nököttää ja odottelee seuraavaa spurttia joka alkaa 9.8. Silloin viimeistellään räystäät ja katto muutenkin peltikaton tekijöille valmiiksi ja aloitetaan ulkovuorauksen teko. Porukkaa on tulossa timpurin lisäksi kaksi appiukkoa, yksi erinomainen yleisrakennusmies, minun mies sekä pohjamaalaushommiin yksi henkilö. Bloggaajan homma on jälleen keitellä jääteetä, muonittaa rakennusporukka ja vahtia ipanoita kotona :-)

Ja seuraava paniikki on sitten miettiä, että minkä värinen siitä tehdään! Sininen me on ajateltu, mutta siihen ajatukseen on ehtinyt jo kyllästyä... Siinäpä aihetta yhdelle blogikirjoitukselle.

Purkutyömaan hiilijalanjälki

Mielenkiintoinen uutinen Rakennuslehdessä!
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/rakentaminen/21862.html

"Purku- ja saneeraustyömaiden jätehuollon mittaristo on ollut toistaiseksi kehittymätöntä, eikä jätejakeista syntyvää hiilijalanjälkeä ole aiemmin tutkittu. Envirocin käynnistämän projektin tavoitteena on kehittää luotettava tapa laskea purku- ja saneerauskohteiden hiilijalanjälki. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa valmistuu vuoden 2010 lopussa diplomityö, jonka pohjalta uusi hiilijalanjälkeä mittaava mittaristo syntyy."

Nyt tarvittaisiin vielä talon rakentamisen hiilijalanjälki-mittari! Onkohan sellaista olemassa?

Räystäät tehdään sitten.

Niin ne pitäisi päättää. Että millaiset räystäät. "Ai onko niitä useampiakin erilaisia olemassa?" voisi kysyä :-) No on niitä kyllä. Avoräystäs ja umpiräystäs. Ja poikkisuora ja luotisuora malli. Ja laudoitusta voi laittaa tai olla laittamatta. Ja sitten voi värkätä koristeitakin, jos haluaa.

Tässä yksi periaatekuva jolla haalitaan ummikot takaisin kärryille (googlella löysin tämän havaintoesityksen Pohrin sivuilta):
Eli vasemmalla avoräystäs ja oikealla umpiräystäs joissa kattotuolin pää on poikkisuora (eli laudan päässä on 90 asteen kulmat). Tuota avoräystästä on sitten monenlaista. On sellaista umpeenlaudoitettua ja sitten kokonaan avointa mallia jossa kukkopuut eli räystästä kannattavat palkit ovat näkyvissä (kts. esim. Kannustalon Ainolan räystäsmalli http://www.kannustalo.fi/mallistot/as_kuvat/img006.jpg)

Vanhoissa suomalaisissa rakennuksissa näkee lisäksi paljon tällaista mallia (tämä on myös Kannustalojen Rauhala-malliston räystästyyppi):

Eli että pitkillä sivuilla umpiräystäs ja päädyissä sitten tuollaiset koristeet. No meille tulee näin, plus että päädyissä jäänee kukkopuut näkyviin kuten Ainolassa. Nykyistä kotia vastapäätä on talo, jossa on räystäät tehty sillä tyylillä ja mielestämme näyttää hyvältä. Suunnitteluvaiheessa oli ajateltu umpilaudoitettua avoräystästä (olen vieläkin hiukan epävarma että meneekö terminologia nyt ihan oikein) mutta muutettiin nyt kun keksittiin mieleisempi.

Lisäksi täytyi ratkaista räystäslautojen leveys eli siis tavallaan räystään "paksuus". Räystäslaudan leveys on ulkonäköseikka ja makuasia. Meille tulee 11" laudoitus eli 27,5cm.

Rakennusporukassa syntyi lievää jupinaa "turhasta" ylimääräisestä työstä räystäiden värkkäämisessä. Leveä räystäs on ihan turha ja päädyn koriste se vasta onkin joutavaa krumeluuria :-) Mies jo taipui 8" kannalle (turhan rationaalinen kun on :-) mutta minä muistutin suunnitteluvaiheen keskusteluista. Silloin räystäät piirrettiin ensin sillä 8":llä

Ja sitten 11" ja maalattiin vielä valkoisiksi (plus lisättiin nurkkalaudat ja ikkunan puitelaudat ja näköjään ristiharjan korkeuskin on laskenut..)Niin onhan se nyt ihan eri näköinen! Vähintään 11" ja sillä sipuli :-) Jupina ei kyllä lakannut ennenkuin soitettiin pari puhelua ja selvitettiin ettei se rakentaminenkaan nyt mitenkään hankalaa ole. Eli hyvä näin!

Kiltit rakennusmiehet tekivät pätkän malliräystästä ja ihan hyvältä se näyttää:

Eli sekin asia on sitten järjestykssä :-)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...