keskiviikko 4. elokuuta 2010

Materiaalitehokkuutta tavisraksalla

Materiaalitehokkuus on sana, joka kuulostaa melkein liiankin teoreettiselta asialta jo sanana. Materiaalitehokkuus on mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamista mahdollisimman pienellä materiaalipanoksella. Siis että yhtä hyvä tehdään vähemmällä tavaralla. Olennaisena asiaan kuuluu myös materiaalin/tuotteen elinkaaren huomioiminen, eli suositaan kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Monella okt-raksalla noudatetaan materiaalitehokkuuden periaatteita ihan huomaamattaankin. Selkeä huonejako ja hukkatilan vähentäminen ovat materiaalitehokkuuta siinä missä määrämittaisten osien tilaaminen tai rakennusmateriaalin menekin laskenta.

Tosin paljon on kyllä parantamisen varaakin. Teollisuuden aloista juuri rakentamisessa on eniten tehtävää materiaalitehokkuuden saavuttamisessa, todetaan selvityksissä. Uudisrakentaminen pärjää hyvin, mutta tulokset heikkenevät kun otetaan huomioon korjausrakentaminen ja purku eli se, kuinka hyvin materiaali voidaan hyödyntää varsinaisen käyttötarkoituksen jälkeen. No, kaatiksellehan ne purkurojut usein Suomessa kärrätään :(

Olen myös meidän raksalla koettanut miettiä jätteen synnyn ehkäisytoimia. Tällainen "10 jätteen vähentämisvinkkiä rakentajalle" -ohje on koottu Cirkulera-rakennusjätehankkeessa:
http://web.novia.fi/cirkulera/?page_id=468&lang=fi

Rakennustarvikkeiden määrien laskemisesta ja toteutuneesta hävikistä kirjoitinkin aiemmin. Muovi ja pahviroskat ovat isoimmat erät. Puutavaraa tietysti tulee hukkana paljonkin. Kuusi isoa muovilaatikkoa puusälää tuli täyteen kun siivosin viikonloppuna PUOLET työmaasta. Vein ne kotiin polttopuiksi.

Mutta säästössä on onnistuttukin. Alla kuva välipohjan rakenteista. Tämän perusteella piti tilata kertopuut ja liimapuupalkit:
Innoistuin laskemaan huolellisesti, sillä kerto- ja liimapuu on kallista ja varsinkin pitkien halkojen kuljettaminen hinnakasta. Eli koko tilaus on tehtävä kerralla, mutta samalla ei saa olla yhtään liikaakaan kun tavara maksaa 20€/m. Käytin pari tuntia ja laskin excelillä saatavilla olevien puutavaran pituusvaihtoehtojen ja meidän tarvitsemien palasten kesken, että kuinka monta 6- 8- tai 10-metristä kertopuuta kannattaa ottaa, jotta niistä jää mahdollisimman vähän hukkapaloja. Hukkaa piti laskea siitäkin näkökulmasta, että pitäisi siitä saada tehtyä 45cm mittaiset jäykisteet alapohjaan - ihan silpusta niitä ei saa mutta isommista pätkistä kyllä. Aikamoinen palapeli, mutta sain kuitenkin laskemalla sai pudotettua tilausta noin 10 metrillä.

Olisi ollut mahdollista tilata myös määrämittaisia paloja (kuten rakentajan vinkkilista neuvoo) mutta se olisi tullut aika paljon kalliimmaksi kuin paikalla sahaaminen ja siihen olisi sitten tietysti liittynyt riski virheistä.

Eli säästöä syntyy joka kerta kun ehtii tällaista hommaa tehdä. Ja voinhan laskea tuosta itselleni 100 €/tunti verotonta palkkatuloakin, tavallaan :-)

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...