sunnuntai 8. elokuuta 2010

Kartanonkeltainen vai illan sini?

Meillä tai siis minulla (kun mies ei näe asiaa mitenkään hankalana, väri kuin väri) on ollut aika paljon puuhaa värinvalinnan kanssa.

Sininen, keltainen, punainen, vihreä. Helppo nakki ... ei kun sittenkin siniharmaa, taivaansininen, kartanonkeltainen, persikkainen auringonkeltainen, pellava, punamulta, vanha vihreä, vihreänharmaa... Lisäksi värinvalintaohjeissa lukee: "Harmaa maali tuottaa siniharmaan lopputuloksen, sininen selvästi kirkkaansinisen. Vastaavasti ruskea on seinässä keltainen, ja keltainen on kirkas keltainen."

Eli ei ollenkaan niin helppoa miltä vaikuttaa. Värin valinta onnistuu varmasti ainoastaan silloin, kun bongaa vastamaalatun talon, saa värikoodin ja mielellään vielä maalin nimenkin selville. Perusvaihtoehdot ovat olleet sininen ja keltainen. Tarina tästä aiheesta kesälomalta:

Olimme Tervakosken Puuhamaassa ipanoiden kanssa kesäloman viimeisenä lauantaina. Koko matkan (niinkuin koko kesän ajan aina jonnekin ajellessa) bongailin talojen värejä. Puuhamaan portin vierestä sattui silmiin oikein kivannäköinen keltainen talo. Tai ei oikeastaan keltainen vaan ruskehtava keltainen, sellainen lämmin matta toffee. Valkoiset puitteet ja keltaista väriä kauniisti korostava punatiilinen katto. Oikein herkun näköinen pikku talo.

Noh, Puuhamaan aidan takaa sitä sitten kurkittiin. Kivannäköinen, ihan nappi.

Ja se konstihan on aina parhain, kun kivanvärisen talon löytää, että ovelle vaan koputtamaan ja kysymään väriä. Poislähtiessä sitten heitin miehelle että ajetaan pihaan ja käydään kysymässä. Noh, mies hetken epäröityään lupasi ajaa auton pihaan jos minä menen kysymään. Ja minähän menin.

Talossa asui herttainen pariskunta, joka kertoi remontoineensa taloa ja maalanneensa sen viime kesänä. Ja tottahan he nyt tällaisessa asiassa auttavat. Vajasta löytyi sitten purkkikin! Väri V396, Teknoksen Ultra-maalia. Jes! Siinä sitten hetki rupateltiin, vaihdettiin remontti- ja rakentamiskuulumisia. Sitten ei muutakuin kotimatkalle värikoodilapun kanssa.

Seuraavana päivänä sitten marssin maalikauppaan, ja sieltä löysin tällaisen värin:Tuossahan se näyttää sitten tietenkin perusruskealta. Oikeasti se on toffee eli siinä on lämmin keltainen sävy. Sitten kysyin vielä mielipidettä eräältä hyvän värimaun omaavalta tutulta. "Ongelma tässä värissä vain on se, että se ei ole puhdas. Silmä voi kyllästyä siihen ennenpitkää. Tämä ei kuulu niihin käytetyimpiin, voisi toimia paremmin sisustusvärinä." Tärkeä pointti. Eli ei sittenkään toffeeta.

Perusvaihtoehto on ollut siniharmaa. Kannustalon Rauhala-malleistahan talon suunnittelu lähti liikkeelle ja sieltähän tarttui sitten silmiin se kaunis sinertävä harmaa. Kavereilla (terkut Kirkkonummelle) on Kannustalo jo valmiina, eli väri on nähty myös luonnossa. Varma nakki?

Loppujen lopuksi asian ratkaisi nelivuotias tyttäremme. Kylällä oli käyty jätskillä ihanassa vanhassa sinisessä talossa. Oli puhuttu että uusi talo voisi olla sen värinen. Tyttönen oli taloon kovin ihastunut ja koko kesän ajan aina, kun talon ohi on ajettu, on huomauttanut "Tuonvärinen talo meille tulee." Päiväkodistä häntä noutaessani hän taas huomautti huokaisten "tuossa on se ihana talo!"

Eli sininen. Ja punainen katto. Eli:
Oltiinpas me omaperäisiä... :-D Väreiksi siis Teknoksen 7333, valkoiset osat 7131 ja katto klassinen punainen. Vakaa tarkoitus ei ollut kopioida ihan suoraan, mutta kun nuo värit ovat varma nakki, niin laitetaan eka kerros niillä, ja keväällä kun maalataan toiseen kertaan, voidaan vielä säätää hiukan.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...