Universitatis Ouluensis on työntämässä maailmaan uuden tohtorin. Ensio Saarenpäällä on tosi mielenkiintoinen ja ennenkaikkea ajankohtainen väitöksen aihe "Rakentamisen hyvä laatu - rakentamisen hyvän laadun toteutuminen Suomen rakentamismääräyksissä".
Johtopäätös: Suomen rakentamismääräyksiä noudattamalla ei enää päästä "hyvään laatuun", sillä laadukkaan toiminnan keskeinen periaate ja ohjaava tekijä on nykypäivänä asiakassuuntautuneisuus. Asiakkaan parhaaksi toimiminen punaisena lankana. Rakentamismääräysten määritelmä laadusta osoittautuu kapeaksi.
Väitös on luettavissa täältä:
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514263255/isbn9789514263255.pdf
Paikalla rakentaen syntyvästä 200-neliöisestä, 1,5-kerroksisesta puutalosta tulee nelihenkisen perheen kotikolo. Kesällä 2009 käynnistyi suunnittelu, huhtikuussa 2010 itse rakentaminen ja marraskuussa 2011, kaikenkaikkiaan 2,5 vuoden jälkeen, pääsimme vihdoin muuttamaan uuteen ihanaan kotiin.
Raksapäiväkirjan ohella kirjoituksia rakennusjätteestä ja jätteen vähentämisestä pikkuraksalla.
tiistai 9. marraskuuta 2010
maanantai 8. marraskuuta 2010
Ränneistä ja tikarappusista
Minkä värinen ränni? Onko niitäkin erivärisiä? Pitääkö tästäkin olla ihmisellä mielipide? Valinnanvapaus tuo työtä ja tuskaa :o)
Pari kirjoitusta taaksepäin taisin hehkuttaa, miten kiva on kun saa kaiken päättää itse.. Mitä jos ei tiedä mitä mieltä on? Tai niinkuin tavallisesti, mielipide on "vahva ehkä".
Kaikki alkoi siitä, kun peltimiehet asensivat parvekkeen aluspellityksen ja sen alle vesikourun, mustan. Katsoin hetken aikaa valkoisen terassipylvään kohdalla uhmakkasti töröttävää mustaa rumaa ränninstumppia.
Tuotanoin, kuusi terassipylvästä, joista yhden peittää musta syöksytorvi..? Eli pellolta katsottuna viisi valkoista terassitolppaa ja yksi musta.
"Tuotanoin, se on musta. Kerkiikö vielä muuttaa sen?"
"Se on musta juu. Kaikki rännit on mustia. Kourut ja tikarappusetkin. Niinkuin tilaus oli."
"Kerkiikö vielä muuttaa sen?"
No kökkö, jokaisen ihanan valkoisen nurkkalaudoituksen viereen sururaamiksi musta vesiränni. Räystäskourut ovat jo mustat ja paikoillaan, niitä ei paljon enää muutella (vaikka sekin kävi jo mielessä). Ei näitä tajua miettiä ennenkuin ne on paikoillaan ja vääränväriset.
No soittoa Kimille Mustion Teräkseen. "Kerkiikö vielä muuttaa?"
"-Joo voidaan tehdä kuinka vaan. Sä halusit ne mustat ensin mutta voidaan tehdä kuinka vaan."
Kyse on siis tästä:
Rännit ja kourut valkoiset (sadevesiojärjestelmä ei paljon erotu valkoisesta räystäslaudoituksesta ja valkoisista nurkkalaudoista):
Ruukin (http://www.ruukkikoti.fi/design_for_your_home/) värisuunnitteluohjelmalla askarreltu malli mustilla ränneillä ja muilla härpäkkeillä:
Vähän kyllä synkkä vaikutelma. Varsinkin kun meidän mökki on niin vaalea nyt.
Kimin ehdotus oli, että jättää mustat rämmikourut, koska valkoiset likaantuvat helposti ja ovat sitten rumat - ja laittaakin kaveriksi valkoiset syöksytorvet. Tikarappuset olisi voinut tilata tässä vaiheessa vielä valkoisenakin, mutta "ne kyllä äkkiä likastuvat käytössä ja ovat sitten joka tapauksessa jonkin muun kuin valkean väriset".
Tässä esimerkki, jossa katon väriset kourut ja eriväriset syöksytorvet:
Ihan hyvät minusta noin. Harmittaa kun ne rappuset pitää olla mustat?
Ne mustat raput näkyy muuten tuosta avaruuteen asti. Voi kökön kökkö...
Uutta puhelua Kimille:
"Sittenkin ne valkoiset tikaraput!"
"-Oookei *raskas huokaus*."
Aina ei niin helppoa tämä päätöksen tekeminen ;-)
Pari kirjoitusta taaksepäin taisin hehkuttaa, miten kiva on kun saa kaiken päättää itse.. Mitä jos ei tiedä mitä mieltä on? Tai niinkuin tavallisesti, mielipide on "vahva ehkä".
Kaikki alkoi siitä, kun peltimiehet asensivat parvekkeen aluspellityksen ja sen alle vesikourun, mustan. Katsoin hetken aikaa valkoisen terassipylvään kohdalla uhmakkasti töröttävää mustaa rumaa ränninstumppia.
Tuotanoin, kuusi terassipylvästä, joista yhden peittää musta syöksytorvi..? Eli pellolta katsottuna viisi valkoista terassitolppaa ja yksi musta.
"Tuotanoin, se on musta. Kerkiikö vielä muuttaa sen?"
"Se on musta juu. Kaikki rännit on mustia. Kourut ja tikarappusetkin. Niinkuin tilaus oli."
"Kerkiikö vielä muuttaa sen?"
No kökkö, jokaisen ihanan valkoisen nurkkalaudoituksen viereen sururaamiksi musta vesiränni. Räystäskourut ovat jo mustat ja paikoillaan, niitä ei paljon enää muutella (vaikka sekin kävi jo mielessä). Ei näitä tajua miettiä ennenkuin ne on paikoillaan ja vääränväriset.
No soittoa Kimille Mustion Teräkseen. "Kerkiikö vielä muuttaa?"
"-Joo voidaan tehdä kuinka vaan. Sä halusit ne mustat ensin mutta voidaan tehdä kuinka vaan."
Kyse on siis tästä:
Rännit ja kourut valkoiset (sadevesiojärjestelmä ei paljon erotu valkoisesta räystäslaudoituksesta ja valkoisista nurkkalaudoista):
Ruukin (http://www.ruukkikoti.fi/design_for_your_home/) värisuunnitteluohjelmalla askarreltu malli mustilla ränneillä ja muilla härpäkkeillä:
Vähän kyllä synkkä vaikutelma. Varsinkin kun meidän mökki on niin vaalea nyt.Kimin ehdotus oli, että jättää mustat rämmikourut, koska valkoiset likaantuvat helposti ja ovat sitten rumat - ja laittaakin kaveriksi valkoiset syöksytorvet. Tikarappuset olisi voinut tilata tässä vaiheessa vielä valkoisenakin, mutta "ne kyllä äkkiä likastuvat käytössä ja ovat sitten joka tapauksessa jonkin muun kuin valkean väriset".
Tässä esimerkki, jossa katon väriset kourut ja eriväriset syöksytorvet:
Ihan hyvät minusta noin. Harmittaa kun ne rappuset pitää olla mustat?
Ne mustat raput näkyy muuten tuosta avaruuteen asti. Voi kökön kökkö...Uutta puhelua Kimille:
"Sittenkin ne valkoiset tikaraput!"
"-Oookei *raskas huokaus*."
Aina ei niin helppoa tämä päätöksen tekeminen ;-)
sunnuntai 7. marraskuuta 2010
Rimaloma... eikun lomarima... eikun...
Aina menee kieli solmuun, kun kysytään että no millainenkos ulkovuoraus teille tulee?
"Öö öö, lomarima se sellainen, sellainen rimalomajuttu! Rima, alla lautaloma, ja sitten toinen rima. Kässääks?"
"-?"
Tänään päästiin sitten laittamaan jo ulkovuorta lopulliseen kuosiin - eli niitä rimoja paikalleen :-)
Rimalomalauta sinisenä .... hmmm.... tuleekohan hyvä... No tuli! Sympaattisen ja kodikkaan näköinen minusta.
Yläosa ehdittiin tehdä, alaosasta vielä puuttuu. Päädyn räystäs on rajattu seinän puolelle valkoiseksi maalatulla laudalla. Sen rimoja vasten tuleva särmä on maalattu siniharmaaksi, ettei se näkyisi raidallisena silmään.
Ikkunoiden vuorilaudoitus on alemmassa kuvassa suurennettuna.
Sivuilla ja alla 6" lauta, päällä 8". Siitä edelleen ylöspäin 2"x 2", sitten pyöristetty pattinki eli 2"x4" (pyöristys tehty vetämällä yksi pattingin särmä pois kulmahiomakoneella, sitten höylätty pyöreäksi) ja päällä vielä 5" lippa. Vesipelti puuttuu vielä.
Minä taas siivoilin, tein polttopuita, yläkerrassa asentui hiiri/tinttiverkkoa hyvää kyytiä. Käsittämätöntä minusta että talopakettielementteihin ei (useinkaan/koskaan?) kuulu tuuletusraot sulkevaa hiiriverkkoa. Sehän nyt on aivan saletti että metsän väki pyrkii talven tullessa sisään ja saavat kyllä ajan mittaan kivasti tuhoakin aikaan, ainakin talitintit villoja nyppiessään.
Eli räystään alle laitetaan tuulensuojalevyn reunasta kattoon ulottuva, tuuletusraon sulkeva verkko. Jokaisen kattotuolin väliin omansa. Toinen verkko sulkee sitten ulkovuorauksen alalaidassa olevan tuuletusraon.
Ja tuota kattoon kiinnittämistä ei sitten tehdä millään nauloilla :-)
"Öö öö, lomarima se sellainen, sellainen rimalomajuttu! Rima, alla lautaloma, ja sitten toinen rima. Kässääks?"
"-?"
Tänään päästiin sitten laittamaan jo ulkovuorta lopulliseen kuosiin - eli niitä rimoja paikalleen :-)
Rimalomalauta sinisenä .... hmmm.... tuleekohan hyvä... No tuli! Sympaattisen ja kodikkaan näköinen minusta.
Yläosa ehdittiin tehdä, alaosasta vielä puuttuu. Päädyn räystäs on rajattu seinän puolelle valkoiseksi maalatulla laudalla. Sen rimoja vasten tuleva särmä on maalattu siniharmaaksi, ettei se näkyisi raidallisena silmään.
Ikkunoiden vuorilaudoitus on alemmassa kuvassa suurennettuna.Sivuilla ja alla 6" lauta, päällä 8". Siitä edelleen ylöspäin 2"x 2", sitten pyöristetty pattinki eli 2"x4" (pyöristys tehty vetämällä yksi pattingin särmä pois kulmahiomakoneella, sitten höylätty pyöreäksi) ja päällä vielä 5" lippa. Vesipelti puuttuu vielä.
Minä taas siivoilin, tein polttopuita, yläkerrassa asentui hiiri/tinttiverkkoa hyvää kyytiä. Käsittämätöntä minusta että talopakettielementteihin ei (useinkaan/koskaan?) kuulu tuuletusraot sulkevaa hiiriverkkoa. Sehän nyt on aivan saletti että metsän väki pyrkii talven tullessa sisään ja saavat kyllä ajan mittaan kivasti tuhoakin aikaan, ainakin talitintit villoja nyppiessään.Eli räystään alle laitetaan tuulensuojalevyn reunasta kattoon ulottuva, tuuletusraon sulkeva verkko. Jokaisen kattotuolin väliin omansa. Toinen verkko sulkee sitten ulkovuorauksen alalaidassa olevan tuuletusraon.
Ja tuota kattoon kiinnittämistä ei sitten tehdä millään nauloilla :-)
lauantai 6. marraskuuta 2010
Raato- ja p*skahommat
Viikonlopun kunniaksi raksakevennys!
Putkivedot on tehty ja varmuuden välttämiseksi koodattu LVI-teknistä ammattitermistöä käyttäen:
Ai mikä toi raato on? Se on tietysti se raaton-putki :-)
Putkivedot on tehty ja varmuuden välttämiseksi koodattu LVI-teknistä ammattitermistöä käyttäen:
Ai mikä toi raato on? Se on tietysti se raaton-putki :-)
perjantai 5. marraskuuta 2010
Jätevesijärjestelmästä
Tämäkin aihe alkaa olla ajankohtainen, niin laitetaanpa pari sanaa aiheesta viemäri.
Toukka ja kaksi muuta
Meidän uusi mökki sijaitsee haja-asutusalueella, eikä viemärilinjaa ole mailla halmeilla. Naapureilla taas on jo jätevesijärjestelmä hankittuna, eli osuuskuntatyyppinenkään ei ole meille vaihtoehto.
Eli meidän valinnaksi jää kiinteistökohtainen järjestelmä. Kun talossa on vesivessa, vaihtoehdot ovat tätä nykyä pienoispuhdistamo eli laitepuhdistamo, maasuodattamo, imeytyskenttä ja umpisäiliö. Näistä on mahdollista tehdä myös yhdistelmiä sen mukaan, millaisia likavesiä talossa syntyy.
Laitepuhdistamo koettiin kalliiksi, hankalaksi ja epävakaaksi systeemiksi, yhtään aidosti hyvää ja toimivaa järjestelmää ei meidän tarpeisiin löytynyt. Umpisäiliön huono puoli taas on tyhjennyksistä ja kuljetuksista aiheutuvat kustannukset, jotka elinkaaren ajalle laskettuna ovat aika isot. Pönttö itsessään ei ole valtavan kallis.
Sitten kolmantena nämä erilaiset kentät eli suodatuskenttä ja maahanimeytys. Näiden ero on se, että nimensä mukaisesti suodatuskentässä käytetään maakerroksia jätevesien puhdistamiseen suodattamalla, jonka jälkeen vedet kerätään ja johdetaan purkupaikkaan. Ennen purkupaikkaan johtamista välissä voi olla lisäksi fosforikaivo tai suodatinkerrokseen voidaan lisätä fosforia sitovaa massaa.
Imeytyksessä taas vedet kulkeutuvat suoraan maakerrosten läpi pohjaveteen puhdistuen siinä matkalla.
Näistä imeytyskenttä on edukkaampi, paitsi että imeytyskentän tapauksessa monet kunnat vaativat muutaman kappaleen tarkastuskaivoja, jotta pohjaveden tilaa voidaan tarkkailla. Se tasaa kustannukset imeytyksen ja suodatuksen välillä.
Meille tulee yhdistelmäsysteemi, jossa wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat (pesuvedet) menevät suodatuskenttään. Umpisäiliön käyttökustannukset nousevat suuriksi, mutta meidän paikassa (kalliota, savikkoa) ei mustien vesien suodatus tai imeytys olisi varmaan tuonut hyvää lopputulosta. Maakerrokset ovat liian ohuet, kallio liian lähellä.
Semmoinen juttu se. Monttua tosiaan kaivettiin ja iso saatiin kaivaakin, kun pöntön koko on 15 kuutiota. Olisi varmaan voinut olla vähän pienempikin... Koko aiheuttaa pikkupikku haasteita siinä mielessä, että jätevesiputkiinhan ei saa tehdä mutkia talon ulkopuolella. Kun pönttö on noin iso, niin ei sitä kovin moneen asentoon tuolla voi kuopata. Suoran linjan tekeminen on hieman haasteellista.
Mutta oli niillä miehillä jo joku suunnitelma siitä miten pulma ratkaistaan. Plokkaaja seuraa tilanteen kehitystä mielenkiinnolla (kellarin lattialle ne putket EI muuten tule) :o)
Toukka ja kaksi muutaMeidän uusi mökki sijaitsee haja-asutusalueella, eikä viemärilinjaa ole mailla halmeilla. Naapureilla taas on jo jätevesijärjestelmä hankittuna, eli osuuskuntatyyppinenkään ei ole meille vaihtoehto.
Eli meidän valinnaksi jää kiinteistökohtainen järjestelmä. Kun talossa on vesivessa, vaihtoehdot ovat tätä nykyä pienoispuhdistamo eli laitepuhdistamo, maasuodattamo, imeytyskenttä ja umpisäiliö. Näistä on mahdollista tehdä myös yhdistelmiä sen mukaan, millaisia likavesiä talossa syntyy.
Laitepuhdistamo koettiin kalliiksi, hankalaksi ja epävakaaksi systeemiksi, yhtään aidosti hyvää ja toimivaa järjestelmää ei meidän tarpeisiin löytynyt. Umpisäiliön huono puoli taas on tyhjennyksistä ja kuljetuksista aiheutuvat kustannukset, jotka elinkaaren ajalle laskettuna ovat aika isot. Pönttö itsessään ei ole valtavan kallis.
Sitten kolmantena nämä erilaiset kentät eli suodatuskenttä ja maahanimeytys. Näiden ero on se, että nimensä mukaisesti suodatuskentässä käytetään maakerroksia jätevesien puhdistamiseen suodattamalla, jonka jälkeen vedet kerätään ja johdetaan purkupaikkaan. Ennen purkupaikkaan johtamista välissä voi olla lisäksi fosforikaivo tai suodatinkerrokseen voidaan lisätä fosforia sitovaa massaa.
Imeytyksessä taas vedet kulkeutuvat suoraan maakerrosten läpi pohjaveteen puhdistuen siinä matkalla.
Näistä imeytyskenttä on edukkaampi, paitsi että imeytyskentän tapauksessa monet kunnat vaativat muutaman kappaleen tarkastuskaivoja, jotta pohjaveden tilaa voidaan tarkkailla. Se tasaa kustannukset imeytyksen ja suodatuksen välillä.
Meille tulee yhdistelmäsysteemi, jossa wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat (pesuvedet) menevät suodatuskenttään. Umpisäiliön käyttökustannukset nousevat suuriksi, mutta meidän paikassa (kalliota, savikkoa) ei mustien vesien suodatus tai imeytys olisi varmaan tuonut hyvää lopputulosta. Maakerrokset ovat liian ohuet, kallio liian lähellä.
Semmoinen juttu se. Monttua tosiaan kaivettiin ja iso saatiin kaivaakin, kun pöntön koko on 15 kuutiota. Olisi varmaan voinut olla vähän pienempikin... Koko aiheuttaa pikkupikku haasteita siinä mielessä, että jätevesiputkiinhan ei saa tehdä mutkia talon ulkopuolella. Kun pönttö on noin iso, niin ei sitä kovin moneen asentoon tuolla voi kuopata. Suoran linjan tekeminen on hieman haasteellista.
Mutta oli niillä miehillä jo joku suunnitelma siitä miten pulma ratkaistaan. Plokkaaja seuraa tilanteen kehitystä mielenkiinnolla (kellarin lattialle ne putket EI muuten tule) :o)
torstai 4. marraskuuta 2010
Kuisti is in da house!
Parin päivän työreissu toiselle puolelle Suomea aiheutti kamalat raksa-vieroitusoireet :-)
Piti heti kotiinpäästyä hyökätä raksalle katsomaan miltä kuisti näyttää, kun se on sillä aikaa tehty:
Ehkä täytyy hakea huomenna muutama kuva päivänvalon aikaan, eihän tuosta tule hullua hurskaammaksi.
Peltisepät olivat myös olleet tänään paikalla mittailemassa tuota (yllä olevassa kuvassa vasemmalla olevaa) terassia. Tulevat huomenna väkertämään siihen katon :o) Jes.
Jos se jotakuta kiinnostaa niin tuon umpikuistin (yläpuolisessa kuvassa siis oikealla) katon rakenne näyttää altapäin katsottuna tällaiselta.
Huomenna alkaa ikkunoiden vuorilaudoituksen teko. Peltimiehet tulee ja ilmastointihomma jatkuu.
Muistilista huomiseksi (normipäivä):
- aamusta heti katsomaan jos vuorilaudoituksista olisi mallikappale valmiina ja onko se ok
- Simolle hakemaan lisää 8" lautaa, se loppuu (mihin lapset siksi aikaa? hmm...)
- ikkunapelleistä mittoja ja peltipajalle tilaukseen niitä (onneksi ne on melkein kaikki samanmoisia ja onneksi ne peltimiehet on huomenna itsekin paikalla)
Piti heti kotiinpäästyä hyökätä raksalle katsomaan miltä kuisti näyttää, kun se on sillä aikaa tehty:
Ehkä täytyy hakea huomenna muutama kuva päivänvalon aikaan, eihän tuosta tule hullua hurskaammaksi.Peltisepät olivat myös olleet tänään paikalla mittailemassa tuota (yllä olevassa kuvassa vasemmalla olevaa) terassia. Tulevat huomenna väkertämään siihen katon :o) Jes.
Jos se jotakuta kiinnostaa niin tuon umpikuistin (yläpuolisessa kuvassa siis oikealla) katon rakenne näyttää altapäin katsottuna tällaiselta.Huomenna alkaa ikkunoiden vuorilaudoituksen teko. Peltimiehet tulee ja ilmastointihomma jatkuu.
Muistilista huomiseksi (normipäivä):
- aamusta heti katsomaan jos vuorilaudoituksista olisi mallikappale valmiina ja onko se ok
- Simolle hakemaan lisää 8" lautaa, se loppuu (mihin lapset siksi aikaa? hmm...)
- ikkunapelleistä mittoja ja peltipajalle tilaukseen niitä (onneksi ne on melkein kaikki samanmoisia ja onneksi ne peltimiehet on huomenna itsekin paikalla)
maanantai 1. marraskuuta 2010
LVI-töihin ja kaikenlaista
Olipas taas vauhdikas viikonloppu! Haravointihommia, lastenjuhlia, raveissakin käväisin heppaa katsomassa - ja tietty raksallakin ehdittiin olemaan puolikas päivä.. Mies oli toki vähän enemmänkin. Vähän kyllä sähläykseksi meni.
On kyllä sellainen fiilis, että jos aikaa on alle kolme tuntia käytettävissä, niin raksalle ei kannata mennä ollenkaan. Kun on kaksi työmaata menossa rinnan, niin aina on kamat siellä toisella tai muuten kateissa. Sitten siinä ensin tunnin verran ihmettelee, korjailee vanhoja juttuja, ihmettelee lisää ja soittelee ympäriinsä... ennenkuin pääsee hommiin. Ja sitten onkin jo kiire johonkin taas.
Ensin alettiin tiivistää ikkunoiden ja rungon välisiä rakoja, kunnes tajuttiin, että pellavariveen kanssa ei kyllä tule mitään, tiivistys kestää per ikkuna kauemmin kuin itse asennus. On myös vähän sellainen olo, että polyuretaani on hyvä laittaa myös siksi, että että se kiinnittää ikkunan hyvin paikalleen.
Eli riveiden tökkimistä ikkunanrakoihin tunti, sitten poisnyppimistä puoli tuntia... Grrr.
No onneksi ehdittiin paperoidakin taas yksi seinä. Kumman paljon se ilmansulkupaperi vetää itseensä kosteutta: paperit on yön jälkeen aivan kiharalla vaikka asennus onnistuukin ihan kireälle. Grr grr.
Tänään tulevat sitten meidän LVI-miehet aloittelemaan hommia. Laitetaan yläpohjaa nyt seuraavaksi siihen hanttiin, että saadaan se pian umpeen ja päästään kunnolla lämmittämään. Pitää toivoa, että maalämpökaivon teko onnistuisi vielä tämän vuoden puolella, tiukkaa tekee.
Huomenna aloittaa timpuriporukka taas touhut. Tehdään eteiskuisti ensimmäiseksi. Hommaa on kyllä niin paljon taas kertynyt...
Tällä viikolla on kyllä muutenkin aika hässäkkää. Meidän perheen aikuisten yhteensä 8 työpäivästä 6 kuluu työmatkojen merkeissä. Viikonloppuna on varmaan olo taas totutun tuore :o) Reissut kyllä rassaa vaikkei tarvitse olla edes yötä.
Mutta hei marraskuun eka päivä! Onpas tämäkin vuosi jo pitkällä? Kohta se on taas kevät kunhan joulusta selvitään :-)
On kyllä sellainen fiilis, että jos aikaa on alle kolme tuntia käytettävissä, niin raksalle ei kannata mennä ollenkaan. Kun on kaksi työmaata menossa rinnan, niin aina on kamat siellä toisella tai muuten kateissa. Sitten siinä ensin tunnin verran ihmettelee, korjailee vanhoja juttuja, ihmettelee lisää ja soittelee ympäriinsä... ennenkuin pääsee hommiin. Ja sitten onkin jo kiire johonkin taas.
Ensin alettiin tiivistää ikkunoiden ja rungon välisiä rakoja, kunnes tajuttiin, että pellavariveen kanssa ei kyllä tule mitään, tiivistys kestää per ikkuna kauemmin kuin itse asennus. On myös vähän sellainen olo, että polyuretaani on hyvä laittaa myös siksi, että että se kiinnittää ikkunan hyvin paikalleen.
Eli riveiden tökkimistä ikkunanrakoihin tunti, sitten poisnyppimistä puoli tuntia... Grrr.
No onneksi ehdittiin paperoidakin taas yksi seinä. Kumman paljon se ilmansulkupaperi vetää itseensä kosteutta: paperit on yön jälkeen aivan kiharalla vaikka asennus onnistuukin ihan kireälle. Grr grr.
Tänään tulevat sitten meidän LVI-miehet aloittelemaan hommia. Laitetaan yläpohjaa nyt seuraavaksi siihen hanttiin, että saadaan se pian umpeen ja päästään kunnolla lämmittämään. Pitää toivoa, että maalämpökaivon teko onnistuisi vielä tämän vuoden puolella, tiukkaa tekee.
Huomenna aloittaa timpuriporukka taas touhut. Tehdään eteiskuisti ensimmäiseksi. Hommaa on kyllä niin paljon taas kertynyt...
Tällä viikolla on kyllä muutenkin aika hässäkkää. Meidän perheen aikuisten yhteensä 8 työpäivästä 6 kuluu työmatkojen merkeissä. Viikonloppuna on varmaan olo taas totutun tuore :o) Reissut kyllä rassaa vaikkei tarvitse olla edes yötä.
Mutta hei marraskuun eka päivä! Onpas tämäkin vuosi jo pitkällä? Kohta se on taas kevät kunhan joulusta selvitään :-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
