torstai 7. lokakuuta 2010

Tänään on villapäivä!

Villamiehet saapuivat! Eli seuraavaksi vähän asiaa eristysmateriaalin valinnasta.

Meidän taloon valittiin eristeeksi selluvilla. Lähinnä sen takia, että talon seinärakenteesta tuli näin hengittävä.

Toisena hyvänä puolena oli se, että paitsi luonnonmateriaali, selluvilla on myös kierrätysmateriaali. Eli selluvillan raaka-aineena käytetään kierrätyspuukuitua. Kolmas, eikä varmaan yhtään vähemmän tärkeä peruste oli selluvillan nopea ja kätevä asennustapa: ruiskuasennus. Isot pinnat, pienet rakoset ja ahtaat koloset on kaikki yhtä nopeita tehdä. Tekijäksi valittiin Eloterm, kun se on paikallinen ja antoi myös parhaan tarjouksen. Heistä saimme myös hyvät kokemukset kun teimme remonttia nykyiseen kotiimme.
Selluvillalla eristetyn ulkoseinän rakenne

Viime viestissä kirosin tinttien vievän vuorivillat. Oli siitä jotain hyötyäkin, nimittäin se, että kun uudestaan jouduttiin laittamaan, niin laitettiinkin pellavaa. Vuorivillahan vaatii höyrynsulun, pellava taas käyttäytyy kuten sellukin, eli sopii tietysti paremmin sen pariksi. Tajuttiin vähän myöhään mutta tintti pelasti!

Eli meidän eristysratkaisusta tuli lopulta varsin eko, vaikka se ei ensimmäinen valintaperuste ollutkaan.

Vuorivilla olisi ollut lämmöneristävyys-ominaisuuksiltaan tietysti ihan vastaava, eristyksen mitoituksessa ominaisuudet ovat samat. Mutta halusimme hengittävän rakenteen ja itselleni tärkeää oli myös välttää jätteen syntyä. Vuorivillan leikkely on kuitenkin varsin työläs homma ja silppua syntyy. Vuorivillalle on todella heikosti kysyntää kierrätysmateriaalina, villoituksessa syntyvä jätepalavuori kelpaa lähinnä penkan täytteeksi. Joten ei kiitos meille.

Selluvillaa voi asentaa sekä kuiva- että märkäasennuksena. Märkäasennuksena tehdään pystysuorat rakenteet, kuivana tasot ja ontelot. Kuiva villa tulee asentajille pikkupaaleissa. Pienen rekka-auton perässä on kone, joka sekoittaa selluvillaan liimavettä (märkäasennus) jotta sellu on mahdollista ruiskuttaa pystysuoraan seinään.Paali koneeseen, liimavettä sekaan ja putkea pitkin seinälle
100mm letkua pitkin villa tuodaan sisään taloon ja ruiskutus tapahtuu varsin kätevästi.
Ruiskutuksen jäljiltä pinta jää epätasaiseksi. Pinta tasataan erikseen rullaamalla:jolloin ylimääräinen villa irtoaa ja pinnasta tulee tiivis. Seinän eristyskerros on meillä 200mm, eli nyt asennettiin 150mm. Seuraavaksi tulee ilmansulku, sitten vaakakoolaus, sähkövedot yms ja päälle toisella puhalluksella 50mm (vaihtoehtoisesti kerros pellavaa). Eli kokonaiseristepaksuus 200mm (2009 vaatimukset).

Eristeen päälle sitten normaaliin tapaan levytys ja pinnoitus.

Tässä vielä rakennekuvat ja -selostukset (vuorivillalle, eli meidän rakenne on nyt siis erilainen, tästä kuitenkin ilmenee eristepaksuudet).
Ensi viikolla vuorossa ikkunat - ja timpuritkin tulevat! Eli nyt tapahtuu taas :-)

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...