Asuttuamme vanhassa, paljon energiaa kuluttavassa hirsitalossa aiemmin (n. 35000 kWh lämmitys (hake) + 7000 kWh sähkönkulutus (sis. lämminvesi)), on ollut kiinnostavaa seurata kuinka paljon energiatehokkaampi uusi talo on verrattuna vanhaan.
Osa maalämpötarjouksista sisälsi kulutuslaskelman eli jotain käsitystä talon energiankulutuksesta oli jo muutettaessa. Esimerkkinä yksi laskelmista arvioi nettoenergiantarpeen (ei sis. taloussähköä) olevan n. 26000 kWh, josta maalämpöpumppu pystyisi säästämään n. 19000 kWh. Tämän laskelman perusteella arvioin, että vuotuinen sähkönkulutus tulisi olemaan n. 12-13000 kWh.
Lopputulos ensimmäisen vuoden jälkeen oli, että sähkönkulutuksessa jäätiin jonkin verran yllä olevan arvion alle sillä kulutus oli 10800 kWh. Alla olevasta kuvasta näkyy paljonko keskimääräinen päiväkulutus on ollut eri ajankohtina.
Insinöörillä on insinöörin luonne eli halusin myös arvioida sitä kuinka suuri osuus sähkönkulutuksesta menee lämmitykseen + paljonko menee muuhun käyttöön :) Tämän mittaamiseksi merkitsin myös keskimääräisen ulkolämpötilan aina kun tarkistin sähkömittarin lukeman. Näiden kahden tiedon perusteella piirsin alla olevan käppyrän.
Yllä olevasta kuvaajasta voi arvioida, että muu sähkönkulutus (valaistus, kodinkoneet, lämmin vesi, jne.) on n. 17-20 kWh päivässä. Tästä voi laskea, että koko vuoden sähkönkulutuksesta lämmityksen osuus on n. 3500-4500kWh, eli maalämpö ja parempi eristys näkyy aika huimana erona kun vertaa vanhan talon kymmenen kertaa suurempaan lämmitysenergian kulutukseen.
Eli kaikenkaikkiaan täytyy sanoa, että olemme olleet todella tyytyväisiä siihen miten maalämpöpumppu ja koko talo on toiminut.
Kerrataan vielä talomme numeroina:
- 198 m2 + kellari
- ominaiskulutus siis 54 kWh/m2/vuosi
- perustustapa: tuulettuva alapohja sekä maanvarainen kellari
- eristys: seinät selluvilla 200 mm, yläpohja selluvilla 450 mm
- puurunko, puuvuoraus
Kerrataan vielä talomme numeroina:
- 198 m2 + kellari
- ominaiskulutus siis 54 kWh/m2/vuosi
- perustustapa: tuulettuva alapohja sekä maanvarainen kellari
- eristys: seinät selluvilla 200 mm, yläpohja selluvilla 450 mm
- puurunko, puuvuoraus
- maalämpö, lämmönjako vesikiertoinen lattialämpö, puulattian alla
- lisäksi maakylmä
- lisäksi maakylmä
Tero