60 milliä vettä - aikainen aamu :-)

Ihanasti rupesi paasaamaan vettä tänä aamuna! Klo 0230 piti alkaa töniä ukkelia että "ihan kuin kuuluisi kova bassomusa pihamaalta, mee sää kattomaan onko ovi lukossa". No, ukkonenhan siellä välkkyi Inkoon ulkopuolella. Ja siitä sitten aamuseitsemään takoi.

Ja vettä tuli 60 milliä aamuyön aikana ja kuultiin jo että pohjoisempana oli tullut 75mm:

Raksaukkelin pinna ei sitten kestänyt vesisadetta ja piti hiipiä neljän maissa tsekkaamaan onko kaikki hyvin. No, ei ollut:

Vesi oli neljältä aamulla noussut jo kellarin kynnykselle. Ei muuta kuin kalsarikalle yöpukusiltaan lapiohommiin ja kaivoi ojan, että vesi pääsee pois. Noihin pihanmuotoiluhommiin ja sadevesitouhuihin ollaan siis ryhtymässä juuri tänään, mutta ehtihän se vielä viime hetkessä lapparillakin hoidella...

Kolme varttia hän ahkeroi aamuyöllä kaatosateessa. Kotia pyrkiessä oli aluskalsaritkin mudassa ja hiekassa ja märät, että piti paljailla märillä persposkilla istua autoon ja ajella kottiin :-) No sittenpä ei uni enää tullutkaan silmään. Se on seitsemättä tuntia hommissa jo tälle päivälle :/

No, teriyaki-naudanlihapata se piisillä hautuu ja virvoittaa uitetun koiran?

Nonni, porattiin vesiputkeen

On tää vesiputkeen poraaminen kai joku klassikko raksoilla? Vai ei? Että jos sulla on parimetrinen seinä ja siinä menee jossain kohdin 2 senttiä leveä vesiputki, niin kun yhden ruuvin poraa randomilla, niin kyllähän se ruuvi sen putken löytää!

Tuohon noin vedettiin, vasemmanpuoleisen suihkusysteemin kylmävesiputkeen jos oikein muistan (vanha kuva, se oli jo muurattu umpeenkin). Seinän toisella puolella on wc, jonka seinään piti myöskin kiinnitellä noita vesipisteitä...Jees.

Voi voi, kyllä oli raksamies maansa myynyt kun kotia tuli. Putket oli jo paikoillaan: "No jos vielä yhden varmistusruuvin laittaisin ... Oho, se alkaakin tuo ruuvi pyöriä tuossa paikallaan, no otetaan vähän isompi ruuvi. Oho, se surahtikin nyt vähän vinoon, onpas tänään kaikki vaikeaa. Ja mitä prkl narsketta täältä nyt kuuluu...!!!"

Just. No raksalla oli sitten miehiä hommissa siinä, kyllä jokaisella oli joku tarina kerrottavana näistä putkeenporauksista. Se lohdutti raksamiestä. Meillä sentään ei ole vielä painetta noissa putkissa, mutta huonompi hommahan se on jos poraa paineelliseen putkeen, muttei heti huomaakaan sitä, vaan vasta parin päivän päästä....? Saunanlauteiden kiinnitys on juttujen mukaan selvästi vaaranpaikka :-)

Sitten löytyi myös tarina, että oli alumiinista listaa kiinnitetty paikalleen ja siinä sitten porattu ruuvi saunan kiukaan voimavirtajohtoon. Eikä sitäkään oltu huomattu heti, vaan vasta myöhemmin, kun virrat oli päällä ja käsi oli sattunut hipaista listaan ... TZZZT.  Onneksi ruuvi oli vaan maadoitusjohdossa :-)

Noh, pitää toivoa, että uuden putken sujutus onnistuu suojaputkea pitkin. Muuten meillä on pikku ongelma tässä :-P

Savupiipussa halkeama

Näinkin voi siis käydä, kun huono tuuri alkaa vaivaamaan.

Huomasin eilen, että kun tuota takkahuoneen takkaa oli nyt alettu lämmittää, piippu on haljennut harkkosaumasta vaakasuunnassa (kuvassa vielä ehjä). Halkeama on kuvassa näkyvästä savupellistä noin 25-30cm alaspäin. Hormiliitoksen kohdalla.

Voi myrkky. No ei valtavan iso asia, mutta kyllä kyrsii nyt, kun alkaa olla jo turnausväsymystä :( Tietysti kaikki tulisijojen rakenteissa halkeamisongelma on aina huolestuttavampi asia, kuin joku muu satunnainen ruma halkeama jossain kiviseinässä.

Halkeama on suuruusluokkaa 0,5-1mm. Eli viiden metrin päästä sen erottaa jo.

Korostan nyt heti kärkeen, että tällä tietoa en epäile Schiedelin tuotetta enkä piipun muuraajaa (muuraustyö on sinänsä helppoa eikä virheidentekomahdollisuuksia ole monia). Enkä epäile takkamuurariakaan. Eivätkä he epäile toisiaan. Epäilemme yhdessä, että meillä on tässä asioiden summa.

Meillähän kävi siis niin, että  kun piippua alettiin tehdä, muurattiin hormiliitosharkko erehdyksessä alas, vaikka sen olisi pitänyt makkaranpaistotakassa tulla ylös - siis kun kyseessä ei ole varaava takka.

Uusi hormiliitos tehtiin sitten Schiedelin ohjeiden mukaan niin, että leikattiin uusi reikä hormille ja Schiedel toimitti liitospalan siihen. Tämä on ihan ok. Tuli ihan nätti ja no problem. Hormireikä tuli sille korkeudelle jolle takkamuurari sen toivoi, eli noin 150 senttiin. Siinä sattui olla harkkojen saumakohta, mutta sekin oli Schiedelin mukaan ihan jees.

Sitten piippu olikin käytössä koko talven kun kamina oli siinä kiinni. Silloin ei vielä tullut halkeamia.

Sitten muurattiin tuo takka siihen kylkeen. Lämmitettiin takkaa kyllä silloin alkuvaiheessa vähäsen, lähinnä pieniä kuivatustulia. Varsinaisessa käytössä se ei ole ollut, koska lämmöt tuli päälle maaliskuulla. Sen jälkeen onkin ollut lähinnä sitä ongelmaa, että talo tahtoo kuivua liikaakin, puupanelit ja lattia voi kärsiä siitä. Ei siis ole poltettu takkoja, vaan annettu puutavara kuivua hitaasti ja rauhassa.

Nyt sitten oli muurari tulossa pinnoittamaan takkoja, lykättiin tulet kumpaankin takkaan, jotta mahdolliset hiushalkeamat tulevat esiin ja voidaan ne paikata vielä. Ja räks, halkesikin piippu!

Soitin Schiedelille. Ystävällinen myyntipäällikkö Pasi kertoi, että tällaisissa tapauksissa syy tapahtumalle voi olla joku seuraavista:

- Jos piippu on katon lappeella kaukana harjasta, sellaisena talvena kuin viime talvi oli, voi lumikuorma aiheuttaa jännityksiä. Piippu olisi hyvä suojata lumiesteellä, ettei katolla liukuva lumi pääse törmäämään piippuun. (Meidän piiput on melkein harjalla, ei pitäisi olla tätä ongelmaa.)
- Jos piippu ei pääse välipohjarakenteiden sisällä liikkumaan vapaasti, voi syntyä jännityksiä. Palovilla toimii laakerina (sitä meillä on runsaasti)..
- Jos laastia on purskahtanut piipun sisuksiin, sisuskalut voivat olla muurautuneet yhteen ja tällöin piippuun voi tulla murtuma. No en usko, että tällainen jää kovin helposti huomaamatta.
- Savupellin kohta on sellainen, johon murtumia voi tulla, jos piippu liikkuu. Meillä murtuma on pellin alapuolella, eli siinä osassa, joka pitäisi nimenomaan olla kestävin osa, jos piippu heilahtaa vaikka lumikuorman takia.
- Hormiliitoksen kohdasta rakenne voi jäädä kantamaan. Silti liitospalaakaan ei välttämättä tarvitse käyttää (meillä ei käytetty) vaan liitoksen voi tehdä perinteiseen tapaan muuraamalla ja onnistuu. (Tätä tietysti on tässä vaiheessa vaikea poissulkea, mutta meidän muurari on kyllä erittäin kokenut ja luotto on kova.)

No, näistä mainituista syistä yksikään ei näyttäisi kovin todennäköiselle. Todennäköisempi syy tälle halkeamalle lienee yksinkertaisesti harkkokuoren lämpölaajeneminen. Se, että hormiliitos on harkkosauman kohdalla ja se, että kyseessä on ei-varaava takka, jossa palokaasut menevät aika kuumina suoraan hormiin, ovat varmaan tässä osasyynä. Lämpökuorma on vaan niin suuri ja sauma liikkuu.

Sovittiin, että piippu kuvataan kameralla sisältäpäin ja tsekataan, ettei sisähormi ole liikkunut tai murtunut tms. Schiedel tulee tekemään sen kahden viikon sisällä.

Muurari tuli aamulla ja korjasi halkeaman. Täytynee varmaan sipaista vähän tummempi pinnoite siihen päälle, jos kosmeettinen haitta jää.

Että näin täällä tänään ja mitähän seuraavaksi.

Talkooviikonloppu!

Nyt tapahtuu taas sellaista vauhtia, ettei tahdo perässä kestää.

Laitetaas taas muutama kuva, että pysytään kärryillä.

Pontista revenneen olohuoneen katon korjaus on käynnissä. Paneelit olivat liimautuneet pontista tosi tiukkaan, irtosivat osittain vain säleinä, hajottaen kukin aina myös viereisen laudan :-/ Onneksi juuri se rikkinäinen eli viimeinen irrotettava panelilauta irtosi siististi, ettei tarvinnut kuitenkaan purkaa yhtään ylimääräistä.

Katon kanssa on nyt se pulma, että naaraspontin suunnasta katsellen näky on aika ruma, ponttisaumasta irvistää ja lakkaa on saumassa epätasaisesti. Katto on kuivunut tosi paljon. En tiedä mitä sille pitäisi/ehtisi tehdä, mutta tyytyväisiäkään ei oikein olla. Jos jollakin on vinkkejä antaa, niitä otetaan vastaan. Kolmannen lakkakerroksen vetäminen voisi tehdä sen, että paneelit liimautuvat niin tiukkaan kiinni, että katto seuraavaksi repeää jostain.

Kellarissa on viemärien veto käynnissä.

Ja ulkopuolella tehtiin ikkunoita ja rimoitusta sekä maalauksia valmiiksi niiltä osin, missä katto suojaa seinää suoralta sateelta. Sitten tuli stoppi kun alkoi tulla vettä kaatamalla.

Tässä hauskasti näkyy työvaiheet: ylhäällä on rimoitettu ja maalattukin päältä, ikkunan korkeudella on maalauksen saumakohta ja ikkunan alta puuttuu sitten vielä rimatkin.

Kyllä kai se siitä. Niin ja kosteiden tilojen höyrynsulkuja laitettiin myös tänään ja minä maalasin pojille smyykilautaa valmiiksi. Sadepäivien hommaa riittää kyllä :-)

Ensi viikolla pitäisi tulla ovia, kaakelit sekä tapettimies taas käymään. Toivotaan että näissä suunnitelmissa pysytään :-)

Paljon kuvia ja uutta!

Meillä on edennyt hienosti, vaikka bloggailu on ollut hitaanlaista. Tautisia ollaan, tauti vaan vaihtuu.
Hyvin hyydyttää pahimman innon sännätä siivoamaan ja konttailemaan raksalle.

Tuntuu, että meidän perhe on tänä vuonna sairastanut enemmän kuin parina aiempana vuonna yhteensä. Miten paljon me ensi vuonna ehditäänkään kun raksa on valmis ja ollaan vaikka kolme viikkoa putkeen terveitä? :-)

No meidän miehet ne on puurtaneet raksalla ja kielsivät näyttämästä nenää siellä, ettei tauti tartu. Meillä on taas saatu aikaan ihan reippaasti! Ihanaa :-)

Yläkerrassa paklattu ja maalattu seinät ja paneloitu katto. Seuraavaksi tuo katto pitäisi sitten lakata uudelleen, jonka jälkeen yläkerta on valmis tapetoitavaksi.
Tyttöjen huoneiden suunta:

 Työhuone - veski - iso makuuhuone:

Tässä alakerran aulan seinää, vessan ovi vasemmalla ja kodinhoitohuone oikealla:

Portaiden kohdalta eteisen ja kodinhoitohuoneen ovea kohti on sitten tuo alla oleva kuva. Tuossa on käynyt pieni ajatusvirhe: eteisen parioven aukon alareuna ei lähde puulattian päältä. Sentin mittainen ongelma - ovet onneksi aukeavat lasikuistin puolelle. Ja tähän oli jo joku ratkaisukin kai keksitty.

Kodarin ja sauna/kph:n kattojen alaslaskut tehtiin. Tässä kylppäri eli ropattiin siporexiin vaan sitten katonkannattimet. Ilmastointimörkö jää sinne piiloon:

Tässä toinen lievästi harmittava juttu. Tuon mustan ilmastointikanavan osalta oli ongelmana, että se uhkasi tulla liian alas. Ongelmaan keksittiin ratkaisu, mutta putket jäivät jostain syystä sitten kuitenkin alkuperäissuunnitelman mukaisesti - tosi alas. Aiheuttaa sen, että tuossa kodarin oven yläpuolella katto on vain noin 235 korkea/matala.

Toinen myönnytys ilmastointimörölle: alakerran vessaan piti tehdä tuollainen kotelo kun ei ne letkut sitten millään menneet sinne seinän sisään. Mutta kaikenkaikkiaan minusta päästiin aika vähällä siihen nähden millainen mustekala siinä talon keskellä oikeasti onkaan piilotettuna.

Tässä vielä silmäys pihalle. Ensi kerralla kun miehet ehtii tulemaan tuohon nousee jälleen telineet ja laitetaan ulkopuolelta talo kuntoon.

Kattopaneelin asennus käynnissä

Ihan täpinöissäni odotan että ehtisin illalla katsomaan raksalle miltä kattopaneeli näyttää!

Pojat soittivat, että ne kovanonnen kattopaneelit pöllähtivät tontinkulmalle aamusta. Rupesivat sitten heti niiden kanssa hommiin. Vähän pelotti, että  minkälaista tavaraa sieltä saadaan kaikkien pulmien jälkeen. Tai siis puutavarasta ei ollut pelkoa, mutta maalauksen kanssahan tässä soudettiin ja huovattiin.

Mutta tyytyväisiä ovat miehet puutavaraan ja pontti solahtaa kuulemma helposti paikalleen. Sekin nimittäin oli yksi huoli, että jos pontti on ajettu kovin naftiksi, niin pohjamaalaus voi tehdä sen, että pontista tulee sitten ahdas ja työ hidastuu sen takia. Mutta Simoon voi luottaa :-)

Vähän on kieroutumistakin kuulemma havaittavissa, mutta ei häiritsevässä määrin. Kyselin vähän ympäriinsä - katon maalauskaan ei välttämättä ole ihan niin infernaalinen urakka kuin mitä pelkäsin. Ehkä päivässä parissa yksi ihminen hoitaa homman.

Alakerran vessan puuseinien runko tehtiin eilen ja junioritimpuri paneloi takkahuoneen suit sait ja maalasi ja pakkeloi jotain pieniä seinän pätkiä.

Eli hiphei ja hyvä meininki! Laitan illalla kuvia :-)

Paneelihölmöilyä

Olen sössinyt kattopaneelien hankinnassa, pffff. Ihanaa kun onnistuu kymmenen kertaa ja syntyy säästöä hankinnoissa, sitten sössii kerran ja budjetti on taas sekaisin :/

Niin ne meidän kattopaneelit. Voi huokaus!
Meidän prioriteettina on ollut hankkia tästä läheltä tarvikkeita, kun on näitä omiakin yrittäjiä täällä, suositaan heitä. Pulma on siinä, että asiat monimutkaistuu, kun kukaan ei myy valmista tuotetta. Nyt meni kyllä ihan täydellisesti solmuun näiden panelien kanssa. Sen siitä saa kun pistää amatöörin, eli itsensä, asialle.

Siis kattopaneelia hankkiessamme päätimme, että haluamme pyöristettyä STP-paneelia. Mielellään kuusta, ja valmiiksi maalattuna. Soitin Lohjan Puukeskukseen: no ei heillä ole kuusta ja valkolakatun mäntypaneelin sävy liian tumma. Soitin sitten Simolle sahalle, hinta ok ja hänellä maalari tiedossa, saadaan ok hintaan. Jes, kivaa.

No sitten rupesin miettimään, että hitsi, se tavara on kyllä sitten todella arkaa kun sitä on ihan hirveä määrä kerralla tulossa ja joudutaan siirtelemään ja kuljettelemaan sitä maalattuna - se sotkeentuu kuitenkin. Puukeskuksen tavarahan on 6 laudan paketeissa, siististi muoveissa. Ajattelin, että kysyn vielä Puukeskuksesta niitä värejä yms ja mietin vielä.

Soitin uudelleen Puukeskukseen. Samalla selvisi, että tottamooses heillä on kuusipaneelia ja vielä tarjouksessa. Soitin Simolle, että nyt on niin, että täytyy ottaa helpompi ratkaisu kun hommaa muutenkin niin kamalasti, että perutaan tämä suunnitelma. Noh, siinä olikin sitten käynyt jo niin, että Simo oli jo hakemassa puutavaraa, ei voinut enää muuttaa mieltään - hän oli luullut että homma oli jo selvä.

No nyt sitten tänään selvisi, että maalari oli käsittänyt, että tehdään vain pohjamaalaus - siitä edullinen hinta.Voi kökkö! Joudutaan siis sittenkin maalaamaan se 200 neliön katto vielä paikallaan eli juuri se mikä haluttiin välttää! Ajalla jota meillä ei todellakaan ole kun mies lähtee Amerikkaan viikon päästä!

Ihan oma mokani oli. Luulin, että "maalattuna" tarkoittaa valmista pintaa, ei pohjamaalausta. Ja varmaan muut oli taas käsittäneet aivan oikein, että siinä asennuksessa se tavara kuitenkin sotkeentuu, tulee naulanrei'ät ja muut ja joudutaan joka tapauksessa maalaamaan vielä paikallaan. Prkl.

No, onneksi ensimmäisen harmistuksen laannuttua voi Tikkurilan sivuilta rauhassa lukea sen minkä jo tietääkin, eli että pohjamaalaus, kiinnitys ja viimeistelymaalaus on paras tapa. Se lohduttaa, ainakin tulee tehtyä oikein vaikkei sitten vähemmällä pääsekään. Nyt bongasin sitten yhden tutun nuorenmiehen kylältä, joka opiskelee maalariksi. Hän yrittää päästä joku viikonloppu meille hommiin auttamaan :-) Ehkä tästä selvitään. Tarkoittaa vaan, että muiden pintojen teko myöhästyy entisestään.

Että hauskaa tiistaita vaan.

Niin p.s. suunniteltiin viikonloppuna puunkaatohommiakin, siitä tuo kuva tähän kirjoitukseen :-)

Huonoja ja hyviä uutisia

Hyvät uutiset on ne, että päivässä pojat laittoivat puolet alakerran puulattioista! Tosi hienon näköistä puulattiaa syntyy. Matsku on hyvää. Muutama venkula on pitänyt lajitella pois, pätkitään niistäkin suorat osat talteen niin saadaan nekin mahdollisimman pitkälti käyttöön.

Huonot uutiset on sellaiset, että maalämpöpumppu inahti eilen. Putkarit tulivat paikalle tutkimaan ongelmia, mutta eivät ne selvinneet. Sähköllä vesi liikkuu nyt, muttei sanottavammin lämpene. Että sellaista! Ja nyt olisi ehdottomasti tarvittu lämpöä, koska osa lattialaudoista on vielä pinossa ja voivat venkoilla, jos kosteus nousee.

Meni luotto siihen kapineeseen saman tien, mitä jos inahtaa joskus kun ollaan vaikka poissa pidempi aika tai...? :( Pauli-putkari on ollut yhteydessä Nibeen. Mistä vetoa niin tulevat flashaamaan softan ja taas pelittää...?

Kuunnelkaapa huviksenne tuo Raksaradion eka jakso (kts. edellinen postaus). Lämpöenergian säästön nimissä rakennuksemme ovat entistä riippuvaisempia sähköstä, sen saatavuudesta ja laitteiden toimivuudesta.Tuntuu riskinotolta.

Hyvää torstaipäivää!

Väsymys maksimus

Karseassa flunssassa viikonlopun jäljiltä ja lopen väsynyt stressaamaan kaikenlaisia maailman asioita. Miten nopeasti voikaan tilanteet vaihdella nykyisin. Rakennamme taloa paikkaan, jossa myyminen on mahdottomuus. Tuliko tässä siis hupsis ankkuroitua itsensä työmarkkinoiden ulkopuolelle?

Huokaillen juteltiin ja jossiteltiin viikonloppuna. Olisiko pitänyt jäädä sinne pääkaupunkiseudulle? Olisiko pitänyt vielä odottaa Salon tilanne, ennenkuin rakentaa ja jättäytyy yhden kortin varaan?

Vastaus kumpaankin on ei. Ei me pääkaupunkiseudulla viihdytty. Kyllä sitä yritettiin. Ei muuttaminen sinne töiden perässä ainakaan onnea lisäisi. Se on varma. Tänne maalle silti kaivattaisiin. Meidän perhe ei oppisi kaupunkilaiseksi. Rakennuspaikka valittiin, koska halutaan asua juuri siinä. Ei omakotitalossa jossain ylipäänsä, vaan juuri siinä.

Toivoa, että työasiat järjestyy niin, ettei tarvitse kohtuuttomasti kasvattaa työmatkan pituutta ja alkaa tinkiä vapaa-ajasta vieläkin enemmän. 

Raksa siellä hiljalleen taas etenee. Lattialaudat ovat edelleen tilaamatta. Väliovista olen kysellyt tänään hintatietoja. Muurari-Onnille täytyy soitella ja ilmoitella että valu on tehty. Kai se tästä.

HATSH-hiii! Niisk ja niisk. Lisää puita hellaan ja teetä tulille.

Ai niin, meinasin unohtaa: Hyvää ystävänpäivää!

Haluatko kuulla ensin hyvät vai huonot uutiset?

Hyvät on ne, että rappuset on tilattu ja näyttivät nätille. Olen innossani, kun yksityiskohdissa, väreissä ja muodoissa oli riittävästi valinnanvaraa. Lattianväriset harmaat askelmat on pop. Ne on sitten sopivan maalaistyyliset jyvänjemmarien taloon :-)

Huonot uutiset on sellaiset, että timpurimestari on loukannut selkänsä uudelleen metsätöissä. Timpuri-junior tuli tänään hommiin, mutta hänellekin tarvittaisiin kyllä kaveri avuksi, yksin on vähän huono asentaa välipohjapalkkeja (porrasaukon loput palikat).

Sellaista rakentajan arkea. Tarjouspyyntöjä helmipaneelista/stp-paneelista sekä lattialaudoista on lähetelty maailmalle. Kodinhoitohuoneiden ja vessojen suunnitelmia pannaan tänään tilaukseen. Ovetkin pitäisi tilata. On tässä vaan hommaa.

Niin ovien valinnasta voisikin jossain vaiheessa laatia pienen plokin. Siinäkin on ollut aika suurta valinnan vaikeutta.

Tilitystä

Ja sitten kokemuksia elävästä elämästä. Vinkkinä vaikka rakennusprojektin budjetin suunnitteluun satunnaiselle blogikävijälle.

Luin muutaman jo päättyneen rakennushankkeen blogeja ja melkein joka ainoassa todettiin loppupäätelmissä, että jumpe, ei kyetty tekemään ollenkaan niin paljon omaa työtä kuin mitä oli budjetoitu. No, oliko siis laiskuus iskenyt vai mikä?

No ei tosiaan. Esimerkki. Viikonloppuna raksamies teki kaksi täyttä päivää hommia ja minä olin toisena päivänä apuna. Viemärivetojen, läpivientien ynnä muiden tekeminen yksin oli jo vienyt lauantaina niin paljon aikaa, ettei mitään tolkkua. Ensimmäisen päivän työt piti purkaa toisen päivän aluksi. Tuhannen taalan fiilis, kun illalla tajusi, että linjaan pistetyt mutkat olivat vääränlaisia: max 45 asteen kulmat sallitaan. Urho Matti, UM, uusiksi mäni.

Gerkman tuli ja teki puolessa päivässä meidän kahden päivän työt. Lal lal laa. Me sillä välin kärrättiin väärät mutkat takaisin K-Raudan infopisteeseen "16 kpl noita ja 8 näitä ja sit oli 6 noita.." Jono perässä seisoo ja miettii hiljaa että voi mikä urpo :-D

Gerkmanin poikain hemmetin hieno viemäri

Toisena päivänä sitten lisäksi siivottiin puolikas taloa ja sitten kannettiin villat sisään toiseen kerrokseen: noin 30-40 paalia. Niskat jumissa, pää ei käänny. Plus lattialämmitystarvikkeita yms. Lattiaan läpivientejä ja niitä roiloharjoituksia. Yms yms. Ei oikein mitään näkyvää, pelkkää näpertelyä.

Voi turhaumaa. Kai näillä kaikilla korvataan palkallisten miesten hommia, mutta voi, voi miksi niin surkean vähän? Mutta minkäs teet, kun olet amatööri. Eli: suunnittele mitä suunnittelet budjettiin, mutta muista jakaa sitten suunnittelemasi oman työn arvo kahdella, niin olet lähellä totuutta.

Nimittäin, jos olet amatööri  a) olet todella rasittavan hidas kaikessa b) aikaa menee lisäksi töiden opetteluun ja suunnitteluun, kun ammattimies ryhtyi jo hommiin c) teet todennäköisesti joka kolmannen homman kahteen kertaan + purkutyöt välissä d) tekemäsi työn laatu on yleensä aina heikompi kuin ammattimiehen e) todennäköisesti törmäät myöhemmässä vaiheessa omiin pikku "ratkaisuihisi" ja toivot että olisit ajatellut hiukan pidemmälle :-D

Mutta hei, onhan se kivaa tehdä itse omaa, vai mitä :-P 

Summa summarum: nykypäivänä talon rakentaminen ei ole vaan naulaa ja vasaraa, vaan talotekniikkaa on joka paikassa sotkemassa, energiansäästövaatimusten takia rakenneratkaisuista tulee monimutkaisia, lisäksi kaikki tavara on hemmetin kallista - ei vaan ole varaa sössiä mitään ja hukata tavaraa. Monissa kaavoissa on myös ulkonäkö yms vaatimuksia, materiaaleja jota normaali homo sapiens ei osaa käyttää.

Johtopäätös: hartiapankkirakentaja kuolee lähivuosina sukupuuttoon ja kuopataan samaan hautaan jääkarhun kanssa?

Joulukuusen paketointi hidastaa!

Nyt tahmaa ja vastustaakin. Joulukuusen paketointi sekoittaa meidän raksan edistyksen tällä hetkellä *<:o)

Rakennusmiehemme on nimittäin sivutoiminen joulukuusen viljelijä, joilla on tähän vuodenaikaan kädet täynnä töitä. Puut täytyy kaataa ja paketoida kuljetusta varten. Ja paketointi täytyy tehdäkin hyvin, jotta kuuset pysyvät priimoina. Hommat ovat osin kesken, joten eilen tulikin tieto, etteivät pääsekään hommiin tänään. Ostaja odottaa jo puitaan.

Perjantaina olisi tulossa se villoittaja vaan meidän miehet on kiinni joulukuusenpaketoinnissa. Se on sitten saatava pikavapaata perjantaille ja mentävä itse - siellä on paljon hommaa vielä tehtävänä. Tai siis ei minun tehtävänä mutta tuon miehenpuolen. Samassa touhussa on mennyt kyllä viikon kaikki illatkin, ettei sen puoleen.

Että sellainen tilanne. No, jos perjantaihin selvitään, niin onneksi viikonloppukin on sitten yhtä matalalentoa! Ei pääse miettimään mitään omia jouluvalmisteluja kun riittää joulumarkkinoita, joulupuuroja, joulupukkeja..

Onneksi joulu on vaan kerran vuodessa ja raksa toivottavasti vain kerran elämässä, huh huh!

Nimim. Nyt tekisi loma poikaa.. kuten aina tähän aikaan vuodesta.

Ränneistä ja tikarappusista

Minkä värinen ränni? Onko niitäkin erivärisiä? Pitääkö tästäkin olla ihmisellä mielipide? Valinnanvapaus tuo työtä ja tuskaa :o)

Pari kirjoitusta taaksepäin taisin hehkuttaa, miten kiva on kun saa kaiken päättää itse.. Mitä jos ei tiedä mitä mieltä on? Tai niinkuin tavallisesti, mielipide on "vahva ehkä".

Kaikki alkoi siitä, kun peltimiehet asensivat parvekkeen aluspellityksen ja sen alle vesikourun, mustan. Katsoin hetken aikaa valkoisen terassipylvään kohdalla uhmakkasti töröttävää mustaa rumaa ränninstumppia.
Tuotanoin, kuusi terassipylvästä, joista yhden peittää musta syöksytorvi..? Eli pellolta katsottuna viisi valkoista terassitolppaa ja yksi musta.
"Tuotanoin, se on musta. Kerkiikö vielä muuttaa sen?"
"Se on musta juu. Kaikki rännit on mustia. Kourut ja tikarappusetkin. Niinkuin tilaus oli."
"Kerkiikö vielä muuttaa sen?"

No kökkö, jokaisen ihanan valkoisen nurkkalaudoituksen viereen sururaamiksi musta vesiränni. Räystäskourut ovat jo mustat ja paikoillaan, niitä ei paljon enää muutella (vaikka sekin kävi jo mielessä). Ei näitä tajua miettiä ennenkuin ne on paikoillaan ja vääränväriset.

No soittoa Kimille Mustion Teräkseen. "Kerkiikö vielä muuttaa?"
"-Joo voidaan tehdä kuinka vaan. Sä halusit ne mustat ensin mutta voidaan tehdä kuinka vaan."

Kyse on siis tästä:

Rännit ja kourut valkoiset (sadevesiojärjestelmä ei paljon erotu valkoisesta räystäslaudoituksesta ja valkoisista nurkkalaudoista):
Ruukin (http://www.ruukkikoti.fi/design_for_your_home/) värisuunnitteluohjelmalla askarreltu malli mustilla ränneillä ja muilla härpäkkeillä:
Vähän kyllä synkkä vaikutelma. Varsinkin kun meidän mökki on niin vaalea nyt.

Kimin ehdotus oli, että jättää mustat rämmikourut, koska valkoiset likaantuvat helposti ja ovat sitten rumat - ja laittaakin kaveriksi valkoiset syöksytorvet. Tikarappuset olisi voinut tilata tässä vaiheessa vielä valkoisenakin, mutta "ne kyllä äkkiä likastuvat käytössä ja ovat sitten joka tapauksessa jonkin muun kuin valkean väriset".

Tässä esimerkki, jossa katon väriset kourut ja eriväriset syöksytorvet:
Ihan hyvät minusta noin. Harmittaa kun ne rappuset pitää olla mustat?Ne mustat raput näkyy muuten tuosta avaruuteen asti. Voi kökön kökkö...

Uutta puhelua Kimille:
"Sittenkin ne valkoiset tikaraput!"
"-Oookei *raskas huokaus*."

Aina ei niin helppoa tämä päätöksen tekeminen ;-)

Terassia ja kellarin väliseinää

Huh huh, se on taas viikonloppu aherrettu. Onpa ihanaa kun noi ikkunat tuli nyt laitettua, ihan loistavaa :-) Tulee taas astetta enemmän sellaista tilan tuntua ja käsitystä lopputuloksesta.

Ikkunoiden ohella on siis paperoitu seiniä umpeen, rakennettu väliseinää kellariin ja tehty terassia.

Terassin kanssa kävi pikku knääpä. Terassin perustus siis tehtiin joskus ammoisna aikoina keväällä. Siihen sitten tietty tehtiin ne tartunnat, joista oli hyvä lähteä ylöspäin niillä pilariharkoilla. Ja sitten siihen loogisesti puutolpat, jotka terassin kattoa kannattelevat.

No terassin katto oli jo melkein valmis kun havaittiin, että terassin tolpat on aivan vinksin vonksin. Niiden pitäisi olla olohuoneen kohdalla ikkunoiden karmien kohdilla, sitten erkkerin nurkissa ja viimeiset terassin nurkissa. Vaan ei...

Rakentajat (ei timpurit, mutta nämä meidän puoliammattilaiset :-) olivat vaan olettaneet, että tartunnat on alhaalla millilleen. Kun ne on meidän jäljiltä (tehtiin alkuvaiheessa innoissamme millintarkkaa...ei enää ihan niin...krhm..). Mutta tartuntojen kohdalla tuli kyllä tehtyä vaan sinnepäin, (kts. kirjoitus anturan valusta) koska heti valun jälkeen alkoi sataa aivan kaatamalla. Ja satoi edelleen kun tartuntoja käytiin laittamassa. Mies yksinänsä yritti mittailla ja asennella...

Kyllä ne "sielläpäin" oli, ei sitä heti silmällä huomannut. Vasta kun katsoi sisältäpäin. Eli aika tarkat ne oli, mutta ei todellakaan niin tarkat, että jälkeenpäin ei olisi ollut tarvetta mitata ennenkuin alkaa muuraamaan.

Tässä korjattu lopputulos:
Kökkeliköö.
No ei se nyt ihan umpipaha ole, huomioiden, että ikkunat on tätä kuvaa otettaessa vielä asentamatta. Ikkunan karminpaksuus ja pokat + terassitolppien kotelointi. Ehkä sitä ei loppuviimetteeks edes huomaa.

Perhe Tiainenkin rakentaa...

Hra ja Rva Tiainen ovat rakentamassa yksitasoratkaisua lähikuuseen. Siis talvipesää.

Ilmeisesti budjetti on heillä (kin) varsin tiukka, koska tarvitsee tulla naapuriin varkaisiin!Tuokin lokonen oli vielä hetki sitten siistillä villanpalalla ummessa..

Ensi viikolla tulee sellunpuhaltaja, joten kaikenlaisia pikku rakosia on tukittu perinteisellä vuorivillalla. Lauantaina oltiin sitten häissä ja päivän verran poissa raksalta. Sillä aikaa oli pitkäkyntiset (tai -nokkaiset) nyppineet villoja varmaan tuhansia nokallisia. Villasilppu oli lattialla kasoissa.

Ja röyhkeyden huippuna olivat käyneet tänään siellä uudelleen, kun mies oli ruokatauolla! Hirmu tohinalla oli taas silputtu, kun lattia oli ennen lounasta juuri harjattu puhtaaksi (harmi ettei ole kuvaa siitä). Nyt meidän raksalla rallattaa siis radio yötä päivää!

Piiput!

Rakennettiin (tai siis en minä...mutta siis...) piiput viikonloppuna! Ne Schiedelin. Niitä saa tehdä reilun pari metriä kerrallaan, joten viikonlopussa päästiin jo katolle.

Alussa meni heti jotenkin ajatukset sekaisin tekijällä, kun takkahuoneen hormiliittymä tuli tehtyä alas. Vaikka piti tehdä puoleentoista metriin. No, sinne meni liittymäpalat sitten hukkaan ja hornan tuuttiin. Kirosanan kirosana.

Noh, mutta sitten alettiin pohtia asiaa ja todettiin, että jälkiliitoselementillä itseasiassa saadaan parempi lopputulos. 33cm harkkojaolla hormi olisi tullut joko noin 130 senttiin tai 160:een. Toinen matala, toinen liian korkea. Eli nyt sitten saatiin tekosyy tehdä täsmälleen 150 senttiin, jolloin uunista (ei-varaava makkaranpaistouuni) tulee juuri passelin korkuinen. Käsityötä vaan: kahdesta harkosta leikattiin pois sopivat palat jolloin liitos tulee harkkojen saumaan. Huh huh.

Piippujen kanssa oltiin siis jo eilen katolla, eli nyt sitten pitäisi niiden peltimiesten kannaltakin homman olla selvä. Kävivät jo viime viikolla katsomassa paikat. Tänään ei kuulemma ole vielä näkynyt ketään mutta toivossa on hyvä elää... :-)

Runkovaihe - nyt ei enää selvitty ilman yllätyksiä

Itselleni tuli yllätyksenä se, kuinka nopeasti puutalon runko nousee hyvän timpurin tekemänä. Hommaan oli varattu aikaa kaksi viikkoa - hiukan nafti siksi, koska timpuri oli keväällä sairaslomalla. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, että 1,5 viikkoakin riittää :-) Eikä haluttu vaihtaa toiseenkaan, koska mies on loistava. Suunniteltiin ristikoiden nosto toisen viikon loppuun. Ristikot tilattiin paikalle päivää ennen nostoa.

Rungon pystytyksen 1. pvä (28.6.). Rungon aluspuiden kiinnittäminen perustuksen tartuntoihin ja ikkunoiden ovien yms merkitseminen paikoilleen (ja viimeinen muutosten veivaaminen yömyöhään, heh).

2. pvä. Runko alkaa nousta. 2" x 6" metsikkö nousi yllättävän nopeasti. Ensin pitkien sivujen rungot.

3. pvä. Päätyjen ja erkkerin runko. Kertopuut ja liimapuupalkit otettiin tontille. Kivisen väliseinän muuraus alkaa.

4. pvä. Rungon pitkille sivuille tulevien kertopuiden asennus. Liimapalkkien nosto paikoilleen.

5. pvä. Toisen kerroksen rungon päätyjen tekoa ja jäykisteiden laittoa. Kattotuolit sovittu seuraavan viikon torstaille.

(Viikonloppuna väliseinien muuraus loppuun sun muuta hommaa hikipäässä!)

Kuva viidennen päivän iltana:

6. pvä (toisen viikon maanantai 5.7.). Rungon keskiosan (ristiharjan) kohdan välipohjaan tulevien kertopuiden kiinnitys. Puurakenteisen väliseinän aloitus.

7. pvä (6.7.). Viimeiset kertopuut kiinni ja puurakenteisen väliseinän viimeistely. Mestat valmiina kattotuolien nostoon, joka oli sovittu 8.7. Fiilis korkealla kun homma etenee niin hienosti! Soitan kattotuolifirmaan ja varmistelen toimistusta torstaiaamulle. Sopii, kaikki ok. Aikatauluun luottaen sovitaan nostoporukan kanssa asennus alkamaan jo torstaina iltapäivällä, jos ristikot saapuvat aamusta. Varmistetaan nosturin tulo. Illalla siivottiin paikkoja, jotta nostohomma sujuisi mahdollisimman esteettömästi.













Mestat valmiina ristikoiden nostoon, jee!

8. pvä klo 9 viimeistelytyöt edelleen käynnissä, kun ristikkotoimittajalta TULEE YKSIRIVINEN SÄHKÖPOSTI. "Tuotannollisista syistä ristikoidenne toimitus siirtyy ensi viikolle. Ilmoittelemme uudesta ajankohdasta tarkemmin. Pahoittelut."

Ja mikä oudointa, edellisen päivän iltapäivänä olin juuri ollut yhteydessä firmaan! Silloin sieltä vakuuteltiin, että kaikki on kunnossa ja että tieto täsmällisestä saapumisajasta saadaan keskiviikkona, kun kuljetusaikataulut selviävät tarkemmin. Ja 12 h myöhemmin siirretään koko homma viikolla ja tehdään se sähköpostilla, eli hyvässä lykyssä tieto olisi voinut mennä meiltä ohi kokonaan!

Timpurimme oli kaiken kukkuraksi jäämässä lomalle samana perjantaina, kerroin tämän myyjälle ja koetin vaatia asiaa korjattavaksi ja ristikoita tontille viimeistään perjantaina jotta nosto voidaan tehdä ylipäätään. "Ei onnistu." Härskin ylimielinen myyjä kommentoi vain "Ymmärräthän sinäkin varmasti, miten paljon tähän aikaan vuodesta on kaikilla töitä, me ei vaan EHDITÄ kaikkea - ja tiedettiinhän me tämä jo viime viikolla, hehheh" letkautti vielä perään "Haluatko kenties että perutaan kauppa kokonaan? Sopii oikein hyvin!" Mielelläni olisinkin perunut, jos olisi kyseessä jokin muu, kuin 3-4 viikon toimitusajan vaativa tilaustavara!

Röyhkeästä kohtelusta provosoitunut työmaamesu soitti firmaan vielä muutaman kerran, jonka seurauksena uusi aikataulu toimitukselle saatiin sovittua pikavauhtia. Tätä kirjoittaessa tavarat ovat jo tontilla ja valmiina nostoon. Timpuri on kuitenkin lomalla seuraavat neljä viikkoa eli sopii miettiä, että kuinka paljon tähän nyt sitten tuhrautuukaan hyvää rakennusaikaa. Kesäloman aikana oli tarkoitus tehdä omana työnä kaikenlaista, esim. lyödä vesikatto kiinni ennenkuin pidetään perheen kanssa neljän päivän kesäloma!

Mutta ei se viikko sinne tai tänne mitään, mutta myyjän ylimielisyys asiakasta kohtaan kyllä jurppii raskaasti koko rakennusporukkaa! Raksalla on tiettyjä vaiheita, joissa ajoituksen täytyy toimia. Osittain tässä vika on omakin. Suunnitelmat olisi pitänyt vain yrittää vaatia aiemmin, nyt ristikot tilattiin samana päivänä kun ristikkokuvat tulivat. Toimituksesta sovittiin kirjallisesti vain viikon tarkkuudella ja puhelimitse täsmällinen aika. Vain kirjallisesti sovitulla on merkitystä, jos tulee ongelmia. Viikon tarkkuus ei raksalla sesonkiaikaan riitä.

Ristikkotoimittaja sai tältä asiakkaalta luottoluokituksen "uskon kun näen" Kiukuttaa vieläkin vaikka jutusta on jo viikko!

Nyt ei tosiaan mene niinkuin Strömsössä.

Menetettiin timpuri. Otti ohrakyrsä!

Siis nyt on niin että oma luottotimpurimme rikkoi kätensä keväällä. Mies, jonka työn jälki on niin hienoa, että ei voitu vastustaa kiusausta rakentaa pitkästä tavarasta. Noh, käsi ja mies on olleet sairaana parisen kuukautta, josta syystä pienen timpurifirmat työt laahaavat pahasti jäljessä. Porukan vetäjä eli yrittäjä taas aikoo jäädä vuodenvaihteessa eläkkeelle. Ja nyt sitten on niin, että meidän taloon ehditään tehdä runko ja vesikattoon asti, mutta siihen se sitten jää. Muut keskeneräiset hommat vievät miehet.

Reilu peli, meidän työt on otettu/ahdettu viimeisinä mukaan, me olemme ekat jotka kärryiltä tippuvat. Kirjallisia sopimuksia ei oltu tehty mistään, niinkuin maalla tapana on.

No, tämän selvittyä oli tietenkin paniikki valloillaan muutaman tunnin ajan. Juhannus painaa päälle ja syksy alkaa olla parhailla tekijöillä jo joululle asti myyty. Mistä uusia miehiä? Hyviä miehiä? Voi kyrsän kyrsän kyrsä!!!!

Ryhdyttiin sitten soittelemaan eri paikkoihin. Heikolta näytti alkuun, tietenkin. Mutta onneksi sitten löytyi pari vaihtoehtoa, joita nyt sitten puntaroidaan. Lisäksi hyvien ystävien rakennusprojektissa mukana ollut timpuri kehuttiin maasta taivaisiin. Eli nyt näyttää taas positiiviselta.

Sairaslomalla ollut luottomiehemme tulee kuitenkin maanantaina aloittamaan hommat ja tekee pari viikkoa. Eli nyt onkin kiire laittamaan mestoja kuntoon ja siivoamaan paikkoja - oli juhannus tai mikä vaan! Peukut pystyyn että työt etenisivät nyt sujuvasti seuraavat kaksi viikkoa.

Viiden millin kiukku - ja huttusia!

Kyllä tarvikemäärien arviointi on vaikeaa, vaikka sen yrittää kuinka huolellisesti tehdä. Jossain postauksessa surin, että harkkoja on ihan liikaa - no, niitä onkin hiukan liian vähän. Ihan muutama vaan, eli aika lähelle on osuttu. Mutta sen verran puuttuu, että täytyy kuitenkin käydä pick-upilla kaupassa.

Raksalla on tiukka spurtti nyt menossa. Alapohja tulee ontelolaatoista ja niiden toimitus on sovittu ensi viikon lopulle. Sitä ennen pitäisi vielä pari rinkiä muurata, täyttää, valaa kellarin lattia - kiirettä pitää. Päätettiin vielä viime hetkessä tehdä ikkunat kellariin. Bloggaaja onkin hoidellut lapsia kotona sen verran tiiviisti, että meinaa pudota raksakärryiltä. No yhden kuvan kävin ottamassa:

Tehtiin pari rinkiä aiemmin tarkistusmittaukset: 0,5-1,5cm heittoja oli ristimitoissa jne, mutta ne ehdittiin korjata. Seuraava pulma on se, että palkkiharkot ovat 5mm kapeampia kuin tavalliset, jotka ovat 300mm. Miksi, oi miksi??? Mikseivät voi olla samanlevyisiä? Tuntuu, että marginaalit ovat aika pienet kun 1,5t ontelolaatta lepää 8cm kapealla harkon reunalla. Sitten jos on seinä hiukankin vino + tuo 0,5cm:n kavennus palkkiharkossa.. Miksi niiden pitää olla erilevyisiä?

Jos 295mm leveän harkon logiikka ei aukene, muurataan ne sisäseinän linjaan ja paikataan ulkopuolelta, ei auta muu.

Ihan hirveästi muuten huttusia tällä hetkellä! Ininää ja paukamia. Nämä eivät pelkää aurinkoa eivätkä tuulta. Onneksi minun liha ei maistu niille, raksamiehet olivat niiden mieleen sitten sitäkin enemmän.

Puhelinyhtiölle piiskaa! :(

Sähköyhtiö tuo kaapelin työmaalle viikon loppupuolella. Kaivantoa täytyy tehdä noin 250 metriä. Puhelinkaapeli tulee samasta tolpasta. Pyysimme hyvissä ajoin puhelinyhtiöltä, että jos voisimme saada puhelinkaapelin ajoissa tontille ja laskettua samaan ojaan.

Puhelinyhtiöstä yllättäen sanottiin, että ei käy, koska heidän periaatteenaan on tehdä asennukset sitten kun talo on valmis ja käydä siis tontilla vain kerran. 250 m oja pitäisi siis heidän mielikseen kaivaa auki kahteen kertaan! ”Voitte tehdä kirjallisen valituksen internet-sivujemme kautta, mutta valitettavasti tilanteeseen ei ole odotettavissa muutosta.”

Sattuman kaupalla ja suhteita käyttäen löytyi sähköyhtiön kautta yhteys puhelinfirmaan, ja yllättäen homma onnistuukin ihan vaikeuksitta.

Merkillistä asiakkaan vedätystä?