Länsi-Uusimaassa asiaa rakennusjätteistä

Länsi-Uusimaassa tänään asiaa pientyömaan jätehuollosta (pdf)!

Tiesittekö, että Suomessa astuu lähivuosina voimaan bioperäisten jätteiden kaatopaikkauskielto?
Bioperäisiä, raksoillakin syntyviä jätteitä ovat mm. puu, paperi, pahvi, selluvilla.. Niitä ei enää viedä kaatopaikalle, vaan lajittelun kautta kierrätykseen - uusiomateriaaliksi ja/tai energiaksi.

Monilla alueilla, myös meillä täällä Helsingistä länteen, siirrytään yhä voimakkaammin jätteen polttamiseen eli jätteiden energiahyödyntämiseen. On toivottava, ettei materiaalihyödyntämisen kehittäminen (joka lain mukaankin tulee ennen energiahyödyntämistä) jää tässä jalkoihin.

Siispä oli mukavaa lukea tänään samaisesta lehdestä, että Länsi-Uudenmaan jätteenpolttokiintiötä on voitu jo luvata Itä-Uudellemaalle käytettäväksi ja näin ollen se on tippunut 60 000 tonnista 40 000 tonniin ja alaspäin mennään koko ajan.Poltettava osuus pienenee sitä mukaa, kun kierrätystulos paranee ja materiaaleja voidaan ohjata muuhun kuin energiakäyttöön.

Tämä oli tosi mukava uutinen tälle päivälle! Eilen oli uutisissa juttua myös Lahden Energian jätteenpolttolaitos-suunnitelmista. Kyllä näitä nyt tulee kovassa tahdissa..

Kertakäyttökulttuuri-saarna

Länsi-Uusimaa -lehden kanssa tehtiin tänään artikkelia rakentamisen jätekysymyksistä. Käveltiin Munkkaan jäteasemalla, katseltiin tavaravuoria, jotka siellä odottavat loppusijoittamista. Hautaamista maan alle, pois näkyvistä.

Sohvia, runkopatjoja, muovisia kesähuonekaluja, sähkögrillejä, sahanpurusta tehtyjä huonekaluja. Kokonaisia rojuvuoria! Kesällä tehtiin jätepisteiden käytön valvontaa, samoja kamoja oli myös siellä. Ihmiset hukkuu roinaan.

Että voi rojun määrää! Aivan tolkutonta, kun sen omin silmin näkee.

Olen tässä rakennusjäte-projektihommissani alkanut yhä enemmän kiinnittää huomiota ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja valintaperusteisiin hankintoja tehtäessä. Siis siihen, että useimmiten tavaroiden laadulla ja kestävyydellä ei ole suurta merkitystä. Osasyy esimerkiksi kodin hankintoja tehtäessä on se, että tiedetään, että huonekaluja ja esimerkiksi kodin pintoja tullaan jatkossakin uudistamaan säännöllisesti eikä tavaroiden käyttöikää ole tarkoituskaan hyödyntää täydessä mitassaan. Osa ihmisistä jopa harrastaa sisustamista ihan tällä viisiin. Vanhat vaan pois ja uutta kivaa kotiin.

Rautakaupan pihalla eilen tavaroita lastatessa kuuntelin, kun viereisen parkkiruudun isäntä jutteli kaverilleen siinä, että oli tehnyt hienot laminaattikaupat. Laminaatti oli tosi halpaa. Okei siinä on pahvipontti, joka ei tule kestämään kunnolla edes asennusta - mutta hei, oli niin halpaa, että jos se nyt pari vuotta kestää, niin puretaan se sitten pois ja pannaan uusi. "Vaimo se vaan tykkää, kun saa sisustella."

Lapsiperhe-elämässä rojun määrä on käsittämätön. Lapset saa lahjoja, tuliaisia ja muita ja tottuu tavaran yltäkylläisyyteen. Vanhemmat turhautuu roinan määrään. Itseltäni on rojun määrä tukahduttanut ilon ostoksilla käymisestä. Joskus olen sellaista tuntenut, siis iloa kodin laittamisesta ja kauniiden esineiden hankkimisesta kotiin, mutta en oikein enää. Tämä lienee se syy miksi nautin niin kovasti vanhan tavaran tutkimisesta, että voin jatkaa jonkin tavaran käyttöikää sen sijaan, että hankkisin uuden kaupasta.

Mutta mitä tällä nyt oli rakentamisen kanssa tekemistä? No sen verran, että oletteko huomanneet, että kertakäyttökulttuuri on levinnyt myös omakotirakentamiseen? Amerikassa lähiöissä tapahtuu nyt jo sitä, että edellisen sukupolven rakentama talo vedetään remontoimisen sijaan sileäksi ja rakennetaan uusi. Isompi ja komeampi. Sen sijaan, että paikalla seisoisi yksi rakennus vuosikymmenien ajan,  muutamassa vuosikymmenessä tontti voi nähdä kolme tai neljä kunkin aikakauden muotia vastaavaa taloa. Näin kertoi minulle eräs arkkitehti, joka viettää paljon aikaa sielläpäin. Bulldozer tulee, vetää tilkun maan tasalle ja vanha talo kaatopaikalle.

Samaa voi ennustaa Suomessakin, erityisesti kun rakennetaan halpistaloja kalliille maalle. Heikkolaatuisen rakentamisen seurauksena rakennusten elinkaari lyhenee, kun korjaamisesta tulee kannattamatonta. Vähän niinkuin huonolaatuisille huonekaluille on jo käynyt - ja kulutuselektroniikalle. Jo etu liite kulutus- kertoo kaiken olennaisen. Jos materiaalitehokkuudesta puhutaan, niin rakennusaikainen materiaalin tehokas käyttö rupeaa olemaan siinä rinnalla sitten se ja sama, jos elinkaari alkaa radikaalisti lyhenemään.

Toinen piirre, joka tähän ajaa, on talojen ulkoasuun liittyvät, muuttuvat trendit. Esimerkiksi laatuvalmistaja Kannustalolta saa sekä varsinais-suomalaisia, englantilaistyylisiä että vaikka Amerikan etelävaltioiden ranchien päärakennusten tyypillistä rakennustyyliä edustavia omakoteja. Nämä kun pannaan samalle asuinalueelle, niin kestävätkö ne kaikki aikaa? Huoliiko seuraava sukupolvi niitä vai tarvitseeko tehdä perusteellinen remontti? Okei Kannustalon mallit ovat kyllä hyviä, sopivat suomalaiseen maisemaan. Mutta periaatteessa, trendejä on yhä enemmän - tuleeko taloistakin jo kulutushyödykkeitä?

Tällaista minä tänään mietiskelin. Ostettiin intopuuskassa viikonloppuna sitä halpaa laattaa keittiönkaappien välitilaan. Kun saatiin se paikoilleen ja saumat siihen, niin huomattiin että se riitelee tosi karusti kaappien hennon sävyn kanssa. Että näin. Valintaperusteena oli hinta, kun todettiin, että jos ei sovikaan, niin eipä se mitään maksanutkaan ja säästyi vaihteeksi valintaan ja etsimiseen kulunut aika. Oltiin toisaalta kyllä aika varmoja että sopii se siihen. Vaan ei.

Ollaan (ja varsinkin minä) vatvottu näitä pintamateriaalivalintoja edes takaisin aina niin, että itselläkin on mennyt hermo ajoittain. Nyt sitten kun mentiin rennolla meiningillä ja reippaalla otteella, niin mettään meni heti. Kysymys kuuluu, pitääkö se repiä irti vai tottuuko silmä siihen, esim. kymmenessä vuodessa?

Vanha sananlasku sanoo, että suutarin lapsella ei ole kenkiä, jne :-)

Rakennusjätepalvelut a'la Jätekukko ja Kuusakoski

Jätekukko Kuopiossa huomioi rakentajat ja tarjoaa omaa sekajätehuolto-palvelua (ks. allaoleva uutinen). Tosi kiva että rakentajat on huomioitu ja heille tarjotaan erikseen tällaista! Ja nimenomaan että heille markkinoidaan, voi olla että ilman markkinointia tällaisia ei keksi ajatellakaan?

Meillä täällä Läntisellä Uudellamaalla ainakin Lohjan Puhtaanapidolta voi kysellä vastaavaa, toimii myös Raaseporin ja pikkukuntien alueella.

Lisäksi raksaajille on tarjolla ainakin rakennusjätesäkkipalvelu Sortit.fi  (Lohjan ja Siuntion seudulla) sekä Kuusakosken Raksasäkki (kysyä voi: Hangossa Måleriaffär T-B Ekholm ja Karjaalla Kuusakosken toimipisteestä 25:n varressa Meltolassa).

Eli tällaisia muistuksia taas kanssarakentajille :-)  Meillä raksa etenee tosi hienosti, miehet lupasi olla lauantaihin saakka joten tässä ilmestynee varmaan kuistien kaiteet, kaakeleihin saumat ja loppuihin kattoihin paneelit. Happy happy :-)

Raksaroskis rakentamisen sekajätteille (Jätekukon kotisivut 20.7.2011)

Tarjoamme Kuopiossa ja Siilinjärvellä rakentajille ja remontoijille vapaaehtoista, kiinteistökohtaista sekajätteiden keräyspalvelua rakentamisen ajaksi. Rakentajan roskis on tarkoitettu sellaisille jätteille, jotka eivät sovellu hyödynnettäviksi ja jotka eivät ole vaarallisia jätteitä (ongelmajätteitä).

Jätekukko toimittaa työmaalle tilavuudeltaan 660 litraisen vuokra-astian, johon voi laittaa esimerkiksi muovia ja styroxia. Roskis saa painaa täytenä enintään 80 kg. Se ei sovellu raskaiden rakennusjätteiden, kuten betoni- ja tiilimurskeen tai metalliromun keräykseen.

Roskikset tyhjennetään rakentajien pyynnöstä, rakennustyömaan sijainnista riippuen jopa kolme kertaa viikossa. Tyhjennykset tilataan asiakaspalvelustamme soittamalla tai sähköpostitse. Tekstiviestipalvelu on kehitteillä.

Astiavuokra sisältyy jäteastian tyhjennyshintaan. Vuonna 2011 hinta Kuopiossa on 11 € /tyhjennys, ja Siilinjärvellä 11,64 € /tyhjennys (sis. alv. 23 %). Astian ulkopuolella olevista ylimääräisistä säkeistä ja irtoroskista veloitetaan hinnaston mukaisesti.

Keskitetysti ja riittävän usein tyhjennettävä roskis vähentää yksittäisten pienkuormien ajotarvetta jätekeskukselle. Lisäksi palvelu on vaihtolavan vuokraamiseen verrattuna edullinen ratkaisu. Rakentajan roskis on siis helppo, edullinen ja ympäristöystävällinen tapa päästä eroon rakennustyömaalla syntyvistä sekajätteistä.
***

Pihan siivous!

Blogin kirjuuttelijan räytyessä jossain pempulan viruskuumeessa (tops 39,4C) on rakentajamiehemme pannut työmaalla haisemaan ja siivonnut pihan, sillä maansiirtomies naapurista meinaa mestoille keskiviikkona.

Ennen:

 

Jälkeen:

Huom huom. Serpo-kettu (lat. cettua cetuttaadus sössödys) on taas vilahtanut tontilla ja läästinyt sokkelin vielä kertaalleen. Jees, hyvä hyvä Cettu!

Sekaroskakuorma Karjaalle 1180kg, 200 € - eli kappas vaan: ihanasti täsmälleen saman verran kuin viikonloppuna myymäni oranssi Jopo! :S Jätemaksut meiltä nyt yhteensä 280€, josta 80€ RnR on unohtanut laskuttaa :-)

Klapit on sentään ilmaisia:

Kaakelinkalikat on siinä, ehtii vasta seuraavaan kyytiin kun niitä tulee vielä lisää:

Ja sitten jostain oli ilmaantunut jo viime syksynä pihaan kaksi tuollaista sopivankokoista tonkkaa, johon on voitiin sitten kerätä kaikki maalattu/lakattu puu. Sitä tuli siis suurinpiirtein 2 kuutiota. Vietiin kuivumaan ennenkuin kuskataan asemalle :-)

 

Näin tänään, huomenna vien ukkelin väkisin pitsalle ja ipanoiden vesipuistoon hetkeksi  :-)

Minkä taakseen (tai mereen) jättää...

... sen uimarannastaan löytää.

Töölönlahden pohjan jätteet estävät uimarannan rakentamisen

Helsingin keskustassa sijaitsevan Töölönlahden vedenlaatu on pysynyt tänä kesänä välttävänä, Helsingin ympäristökeskuksesta kerrotaan. Lahden pohjoispäähän on pumpattu jo viiden vuoden ajan vettä Seurasaaren edustalta Humallahdelta. Vettä pumpataan tällä hetkellä puoli kuutiota sekunnissa, ja koko lahden vesimassa vaihtuu noin 12 päivän välein.

Hygieniatason puolesta Töölönlahden vesi on uimakelpoista, mutta uimarantaa lahdelle ei näillä näkymin ole tulossa.

– Lahden pohjassa on kaikkea rakennusjätteestä lähtien, perustelee Helsingin kaupungin johtava ympäristötutkija Jari-Pekka Pääkkönen.

Yksi pumppaamiselle asetettu tavoite on metrin näkösyvyys. Pääkkösen mukaan tähän on kuitenkin vaikea päästä, sillä Humallahdenkin näkösyvyys on vain 95 senttiä.

– Tänä kesänä näkösyvyys Töölönlahdella on ollut 70 senttiä. Näkösyvyyden paraneminen on kuitenkin kaksipiippuinen juttu, sillä veden kirkastuessa auringonvalo pääsee lahden pohjaan ja pohjan vesikasvillisuus lisääntyy, Pääkkönen kertoo.

Juhannuskokko-ajatuksia sinulle!

Juhannus, juhlista jaloin! Toivottavasti omin jaloin :-)

Tänään meinasin kirjoittaa oikein ajankohtaisesta aiheesta, nimittäin jätteen polttamisesta. Täällä Länsi-Uudellamaalla on muutaman kunnan alueella ollut käynnissä roskaantumisen valvontahanke ja sen puitteissa olen itsekin ollut merellä seuraamassa juhannuskokkojen rakentamista.

Valitettavasti suurin osa tuntuu rakentavan kokkonsa huonekaluista, myrkyillä käsitellyistä ikivanhoista rakennuslevyistä, purkujätteestä. Karsean näköistä. Katsokaapa tänä viikonloppuna sitä omaa kokkoanne sillä silmällä, että mitä siinä onkaan.

Nyt siis tärkeä juttu, hyvät rakentaja- ja remppaajakollegat:

Ei käsiteltyä puuta tai jätettä juhannuskokkoon!

Tämä kuva on Raaseporin saaristosta viime viikolta. Vasen puoli on purkujätettä ja sekajätettä, oikea puoli puhdasta puuta ja risuja. Ovia, ikkunoita, levyjä, eristeitä... Yhteensä noin 4-5 kuutiota kamaa. Tolkutonta! Tuo kun lähtee niin palaa koko ranta! Näitä oli useita, kiinteistön omistajiin otettiin yhteyttä siivouskehotuksen kanssa :/ Ei ollut kivaa hommaa se.

Pieni, puhtaasta puusta tehty kokko on ihan sallittu haja-asutusalueella ja kun/jos metsäpalovaroitus ei ole päällä - ihana tunnelman luoja kesäyönä. Ja mieluiten kokon voisi tehdä yhdessä muutaman naapurin kanssa, ettei jokaisen tarvitsisi tehdä omaa.

Kun rakennetaan, tuota roskaa syntyy ihan tolkuttomasti. Jos päättää ryhtyä remppaan tai rakennushommaan, niin niistä jätteistä kuuluu myös huolehtia. Meidän yhteinen ympäristö ja luonto on sellaisessa jamassa jo nyt, että jätettä tuottavien täytyy vaan uskoa, että roskaaminen, dumppaaminen, maahan kaivaminen, mereen upottaminen - se on nyt vaan pakko lopettaa.

Ei sitä roskaamisongelmaa ja sen vaikutuksia tule ajatelleeksikaan, mutta nyt kun olen kuukauden verran käynyt ajelemassa ja katselemassa sitä touhua niin - eihän tässä ole järkeä. Rupean kohta ihan pessimistiksi. Mieluummin poltetaan se tekonahka-muovisohva kuin maksetaan siitä 10€ jätemaksu?

Asia on vaan sillä tavalla, että tylsät hommat on myös hoidettava ja kustannukset maksettava. Maalattu, lakattu puutavara, muovit - niistä syntyy palamisen aikana myrkyllisiä kaasuja. Eikä ne käryt minnekään kauas "pois" lennä, vaan siihen ne jää ensin juhannusväen, lasten nuuskittaviksi ja sitten sinun omaan mökkirantaan. Katsopa vaan sitä veden pintaa, siinä se kama kelluu seuraavana päivänä. Jos puutavarassa on nauloja, niin ne jää siihen myös. Kuka sellaista haluaa omaan rantaansa?

Itse eilen putsailin pois puretuista portaista nauloja ja ruuveja, kun kyläyhdistyksen kokkoon tarvittaisiin tavaraa. Hirmu homma, eikä tunnu etenevän mihinkään. Mutta tein silti vaikka kamala kiire oli muiden asioiden kanssa. Risut lähtee samaan osoitteeseen. Naulat otin tarkasti, meidän hevosvauvat menee kokkorannan laitumelle muutaman viikon päästä. Niiden jaloista ne ruuvit löytyisi ihan takuulla :((( Jos en sitten iltakävelyllä löytäisi omasta jalastani.

Tällaisia ajatuksia tänään. Tunnelmallista juhannusta kaikille!

Jätepihin rakentajan opas on sinulle!

Nyt on saatu yksiin kansiin kaikki vinkit jätepihistelyyn eli jätteiden vähentämiseen, fiksuun hyödyntämiseen ja jätemaksujen pienentämiseen! Pieniä helppoja juttuja, joita ei tule ehkä etukäteen ajatelleeksi: puutavaran säilyttämisvinkit, erilaiset jätehuollon ratkaisut, jäteasemien palvelujen vertailu ...

Opas on ladattavissa pdf-muodossa Cirkulera-rakennusjätehankkeen kotisivuilta  tästä.

Löytyy myös ruotsinkielisenä web.novia.fi/cirkulera.

Pihakuvia

Olipas komea päivä tänään! Kova tuuli mutta niin kirkas taivas ja keväinen maisema. Ruskosuohaukka on jo saapunut ja kurki rakentaa pesää - täytyy se vissiin meidänkin vaan edelleen jaksaa :-) Eiliset väsyneet tunnelmat haihtui taas sen sileän tien.

Hangesta on paljastunut kaikki talven sotkut - se vähän ahistaa ahistaa. Pieniä kasoja siellä ja täällä. Haettiin puolitäysi roskalava varastosta ja tuotiin tontille, keräillään siihen pikkuhiljaa kaikki sotkut. Muovia, muovia, muovia...

Pisteet meidän omille timpurimiehille, piha on heidän jäljiltään aika siisti. Muurareille sitten vähän miinuspisteitä, tiilensilput on kylvetty aivan minne sattuu - vaikka laitoin valmiiksi astian johon kerätä silput. Noh, keräillään sitten maasta vielä uudelleen.

Tässä kiva pikku ylläri - maalämpöpumpun porauksesta kertynyt moska. Multaa ja hiekkaahan tuohon on tulossa, eli peittyyhän se, mutta kun tuolla metsän puolellakin on kymmenen sentin paksuudelta tuota aika isolla alalla :( Se peittää jo aika tehokkaasti kaikki metsäkasvit.

Meni huomaamatta joku siniväriä tuottava asetus päälle tässä välissä... Tuossa pressun sisässä on nipussa telineet, kohta nekin saa kasata kun ruvetaan tekemään ulkovuorausta loppuun. Toinen päätyhän on aika pitkällä, loput sivut sitten vaiheessa.

Kovasti meiltä kysellään, että onko millaista tavoiteasetantaa laitettu muuton suhteen. Luulisi, että tässä vaiheessa olisi jo alkanut paineita kertymään. Mutta ei kyllä ole. Ihan mukavasti tässä mennään päivä kerrallaan. Siis toki jo väsyttää ja siinä mielessä hiukan jo odottaa projektin päättymistä.
Syksyä näyttää muuttosuunnitelma tällä hetkellä. Kesäksi ehkä saisi jos oikein hätiköisi.

Mutta sitten menisi viimeistelyssä kaikki kesälomat. Ja muuttokin on iso urakka. Haluaisin muuttoonkin käyttää vähän enemmän aikaa, että saisimme mahdollisimman monet tavarat kerralla paikoilleen.

Pääsiäisen sää näyttää siltä että meidän perheessä lammas pistetäänkin grilliin :-)

Iloista viikonalkua!

Kaivumaat kierrätykseen

Huomasin Facebookin Raksakimppa Uusimaan sivuilla keskusteltavan maa-ainesten kierrättämisestä.

Sehän tarkoittaa sitä, että Rakennussesonki 2011 on alkanut :-))))

Ajattelin, että kerään tähän muutamat vinkit maa-ainesten kierrättämiseen (länsiuusmaalaisen näkökulmasta).

Yleisenä neuvona voisi sanoa, että pohjatutkimuksen teettäminen kannattaa. Sen tekemättä jättäminen on maksanut hunajaa monille, monille rakentajille - blogeista näitä löytyy. Eikä se välttämättä tarkoita, että olisi pihistelty väärässä paikassa, yllätys on vain ollut täydellinen.
- Mandartanian yllärisavi
- Hirvikalliolla meni hyvin
- Maire rakentaa

Ei auta luottaa naapurin tekemään "kallio kahden metrin syvyydessä" -tietoon, kallion pinta voi olla parinkymmenen metrin päässä jo jotain ihan muuta. Oman talosi alla voi olla kallion sijasta 10 metriä savea. Pahoja ovat myös kallion pinnan tekemät sukellukset tontin alla - jolloin toinen pää taloa olisi kalliolla ja toinen pehmeän päällä. Näistä on kiva tietää etukäteen eikä yllättyä montun pohjalla.

Teetä siis pohjatutkimus tai kaiva koekuoppa ennenkuin annat suunnitella perustukset. Ja vielä parempi olisi jo ennen tontin hankintaa selvittää perustusolosuhteet, sillä hyvä kantava tonttimaa voi olla kymmenien tuhansien eurojen säästö.

Maa-aineksissa maksaa kuljettaminen, ei itse maa. Noin karkeasti. Eli ostat sitten tai hankkiudut eroon, on tärkeää löytää kauppakumppani mahdollisimman läheltä.

Kun haluat eroon kaivumaista tai etsit täyttömaata:
Kantaville, hyville maa-aineksille ja kuivakuorisavellekin vielä on yleensä aina käyttöä, pehmeä häiriintynyt savi on eri asia. Hyvästä maasta voi pyytää hintaakin.
 
Paikalliset maa-aineksia kuljettavat kuljetusliikkeet ovat yleensä hyvin perillä alueensa urakoista, kun toisessa paikassa kaivetaan ja toisessa täytetään. Tee siis soittokierros kuorma-autoilijoiden suuntaan ja kysele vähän.

Linkkejä

Lounais-Suomessa toimiva Maa-aines.com

Keltaisen pörssin periaatteella toimiva Maapörssi  

Vantaalla, Espoossa kaivumaita vastaanottaa: Hyvinkään Tieluiska

http://www.raksakimppa.com (avoin Facebook-sivu, Raksakimppa Uusimaa vaatii fb-rekisteröitymisen)

Jätemaksujen minimoimisesta

On pitänyt jo kuukauden päivät kirjoittaa juttu siitä, kun raksamies kävi raktorilla Karjaan jäteasemalla :-)

Mutta ensin muutama käytännön juttu siitä, kuinka jätemaksuissa voi päästä vähemmällä. Tietenkin niin, että vie vähemmän jätettä ja sinne, missä otetaan halvimmalla vastaan.

1. Leikkuujätteen vähentäminen. Villoja, levyjä ja puutavaraa saa tietyissä mitoissa. Jos etukäteen ottaa selvää mitoista, on mahdollista tehdä koolaukset yms niin, että leikkuujätettä tulisi mahdollisimman vähän. Se nopeuttaa työtäkin + esim. villajäte vie ihan hurjasti tilaa jos joutuu säilyttelemään.
Toinen juttu on käyttää ympäripontattua tavaraa lattioissa, katoissa yms. Se vähentää hukkaa tuntuvasti.
Esim. meillä oli lattiassa justiin 5 senttiä liian kapeat välit, sai sitten leikata.. ja leikata....

2. Siivous. Kun hommat etenee työvaiheittain, tulee jätettäkin samalla lailla vaiheittain. Tuulensuojalevyn paloja. Villoja. Kipsilevyn palasia. Jos siivoaa usein, on mahdollista kerätä kamat erilleen eli lajitella ne ennenkuin ne kertyy epämääräisiksi kasoiksi. Miksi sitten lajitella jos kaikki menee samaan kasaan kuitenkin lavalla? Kannattaa miettiä laittaako samaan kasaan - siitä enemmän alempana.

3. Roskien säilytys. Onpa ihanaa kun talven jäljiltä löytyy hangesta kaikkea mahdollista roskaa, kun lumi on aina peittänyt kätevästi, jos joku roska on lentänyt... Ja ne on aivan vettyneitä, trukkilavoja yms. Nyt jos vien ne asemalle, joudun maksamaan myös siitä vedestä, joka niihin on imeytynyt :/
Eli roskat kannattaa pitää kuivassa jos mahdollista, koska jäteasema laskuttaa vaa'an lukemien mukaan. Trukkilavat saa kuivua auringossa ja menee sitten kylän yhteiseen juhannuskokkoon!

4. Kannattaa miettiä minne vie. Ainakin meidän alueella on asemia, jotka laskuttaa kuutioiden mukaan ja niitä, joilla on vaaka eli lasku tulee kilojen mukaan. Myös vaaka-asemien hinnoissa on isoja eroja.
Eli esim villa vs. samaan aikaan syntynyt siporex-levyjäte tai kipsilevy...? Villa joka on kevyttä, kannattaa viedä kiloina, siporex, joka on painavaa kannattaa viedä kuutioina. Ainakin meillä menee rakennusjätteeksi nuo kivilevyt.

5. Sekajäte on kalleinta. Se täytyy minimoida kaikin keinoin, kaikki muut jätelajit on halvempia.

Tästä tähän meidän jätereissuun :-)

Rakennusjätteet oli naapurin konehallissa talven. Vietiin aina siivouksen jälkeen sinne tavaraa. Puutavara poltettiin lämmöksi kaminassa. Kivijäte on otettu talteen ja mietitään sille omaa käyttöä.
Eli talven jäljiltä kuormassa oli lähinnä muoveja, styroxia, villoja ja sitten vähäsen epämääräistä käsiteltyä ja sotkeutunutta puutavaraa, sahanpurua yms. Traktorin iso lava täynnä, noin 8 kuutiota - mutta kevyttä tavaraa.

Meillähän lähin on Karjalohjan jäteasema, jossa ei ole vaakaa. No kuutiohinta on jotakin 40 euroa eli yhteensä lasku olisi ollut noin 320 euroa. Huij. Laskeskeltiin sitten tätä ja päätettiin, että ajetaankin vähän kauemmas eli Karjaalle, jossa on vaaka. 

Vaa'alla kuorma painoi sitten 500 kiloa eli 160€/t * 0,5t = 80 euroa. Säästöä 240 euroa miinus bensakulut.

Oma juttunsa sitten oli se Karjaalle pääseminen, kun pihatiet oli kaikki aivan umpijäässä ja kauhea tuuli :-) Jo kuorman peittäminen ja kiinnittäminen, voi hohhoijaa siihen meni melkein puoli tuntia. Sitten traktorilla ajo jäiseen ylämäkeen ja sitten jyrkkään alamäkeen ilman ketjuja (kun asfalttitielle oli matka niin ei niitä saanut käyttää)...
Ensimmäiseen kahteen sataan metriin meni 25 minuuttia - ja pihatiellä käytiin parin ojan ja kaivon kautta, ei kerta kaikkiaan mitään pitoa omalla tiellä. Mutta ei siitä sen enempää - onneksi asfalttitie oli silloin jo sula, ei olisi muuten voinut ajatellakaan koko reissua.. Ei naurattanut silloin mutta naurattaa nyt niin pahuksesti :-)

Semmoinen reissu ja ensi kerralla otetaan eväät mukaan, mennään kakspäällä hiekkateitä myöden, kuunnellaan rariota ja pidetään matkalla piknikki :-)

Sortit - kätevää rakennusjätepalvelua

Tänään huomasin uutisen, jota olen pitkään odottanut ja johon olen työn puolesta itsekin koettanut myötävaikuttaa:

Raksasäkkipalvelua tarjoava Sortit Oy on laajentanut toimintansa Lohjan, Vihdin ja Siuntion alueille!

Homman nimi on se, että voit ostaa rautakaupasta kertakäyttöisiä säkkejä, kooltaan 0,1-2 m2 ja tilata puhelinnumerosta niille noudon sitten, kun säkit ovat täynnä. Hinnastossa on omat hinnat puu-, seka-, piha- ja kivijätteelle.

Raksajätteen kanssa helppous, ajansäästö ja vaivattomuus on avainsanoja. Ja tämä ei ole maksettu mainos vaan ihan oma havainto. Et tarvitse hitaasti täyttyvää kallista lavaa, jossa roskat vettyvät taivaan alla. Tavisraksalla ja varsinkin pienellä tontilla tämä on todella kätevä palvelu.

Hyvä idea. Toivottavasti se löytää asiakkaat - ja miksei löytäisi. Ihan loistojuttu länsiuusmaalaisten rakentajien kannalta :-)

Radio-ohjelma rakentajille

Länsiuusmaalainen YLE Västnyland lähettää keskiviikosta 16.3.2011 alkaen radio-ohjelmaa ruotsinkielentaitoisille rakentajille. Allekirjoittanut bloggaaja on käsikirjoittanut sen omin pikku kätösin :-)

YLE Västnylandin "Raksaradio" siis keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8.30-aamu-uutisten jälkeen.
Ensimmäisessä jaksossa aiheena on energiatehokkuustavoitteet, niiden konkreettiset vaikutukset pientalorakentamiseen.

Jaksot voi kuunnella YLE Västnylandin kuuluvuusalueen ulkopuolellakin netin kautta. 8-osainen ohjelmasarja tulee olemaan saatavilla YLE Västnylandin internetsivuilla. Siellä voi myös esittää kysymyksiä tulevista aiheista.

Ensimmäisessä jaksossa haastateltavana ovat Ympäristöministeriön ylijohtaja ja rakennetun ympäristön osaston johtaja Helena Säteri sekä Raaseporin kaupungin kaupunginarkkitehdin tehtävästä eläkkeelle jäänyt Yrjö Sahlstedt. he kertovat pientalojen energiatehokkuustavoitteista.

Mutta miksi radio-ohjelmaa rakentajille? Rakentamisessa tapahtuu paraikaa paljon muutoksia. Markkinoilla jylläävät kauppiaat, joilla on kontaktipintaa rakentajiin.

Ohjelman tarkoituksena on tuoda näkökulmia siihen, millä keinoin oman rakennushankkeen tai asumisen ympäristövaikutuksia voi vähentää samalla, kun rakennuksen laatu paranee ja turhat kustannukset vähenevät. Asiantuntijoina kuullaan oman alueen väkeä, kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden edustajia. Lisäksi jokaisessa jaksossa kuullaan Kaj Kunnaksen pakina jakson teemasta.

Muiden jaksojen teemoina ovat talotekniikka, rakennuksen elinkaari ja rakennusmateriaalit, remontoiminen ja purkaminen, materiaalin säästäväinen käyttö rakennushankkeessa, rakennusjätteen käsittely, rakennusmateriaalien ja -osien kierrättäminen sekä jätevesiasiat.

svenska.yle.fi

Rakentajien nettitori Länsi-Uudellemaalle

Jäikö rakentamisessa ylimääräisiä tiiliskiviä, gyproc- levyjä tai muita tavaroita?

Rosk'n Roll on avannut nettisivuilleen Rakentajien tavaratorin, ilmoituspalstan, jonka kautta voi ostaa, myydä ja vaihtaa käytettyä tai käyttämättä jäänyttä rakennustavaraa.

Tutustu ja ilmoita

http://www.rosknroll.fi/rakentajan-tavaratori/

Uutisia rakennusjätteen käsittelykeskuksista

Uusiouutiset.fi uutisoi investoinneista rakennusjätteen käsittelyyn pääkaupunkiseudulla:

Tekoälyrobotti aloitti lajittelun

Maailman ensimmäinen tekoälyrobotiikkaan pohjautuva kierrätyslaitteisto on juuri aloittanut koetoiminnan SITA Finlandin tytäryhtiön Suomen Hyötykeskuksen tiloissa Viikissä.

ZenRobotics Oy:n kehittämä ZenRobotics Recycler lajittelee Viikin pilottilaitoksessa rakennusjätettä, joka on ensin esikäsitelty kaivinkoneella. Robotti poimii sekalaisen rakennusjätteen joukosta kuljettimelta halutut materiaalit talteen. Tekoälyrobotti tunnistaa materiaalia lukuisten sensorien tuottaman yhteisdatan perusteella.

ZenRobotics Oy:n kaupallistamisjohtaja Rainer Rehn kertoo, että teknologia on herättänyt valtavasti kiinnostusta ympäri maailmaa, vaikkei markkinointia vielä ole edes aloitettu. Tekoälyyn perustuvalle kierrätysteknologialle ei ole kansainvälisiä kilpailijoita.

*****

Toivonen Yhtiöiden Espoon asema avattiin

Toivonen Yhtiöt Oy on avannut 16.2. pääkaupunkiseudun ensimmäisen rakennusjätteiden käsittelyasemansa. Espoon Juvanmalmin asemalla otetaan vastaan kaikenlaista purku- ja rakennusjätettä teollisuudesta, rakennusliikkeiltä, yksityisiltä rakentajilta ja kaupoilta.

Asemalla tehdään raakalajittelua, jossa metallit ja kiviaines lajitellaan talteen.
Loput jätejakeet siirtokuormataan jatkokäsittelyyn Tampereelle. Aseman aukioloajat palvelevat hyvin pääkaupunkiseudun potentiaalisia asiakkaita, sillä asema on auki aamukuudesta iltakymmeneen. Asemalla on kahdessa vuorossa töissä kaksi työntekijää.

Toivonen Yhtiöt uskoo, että Pirkanmaan seudulla hyväksi havaittu konsepti toimii myös pääkaupunkiseudulla.

”Emme lähde pääkaupunkiseudun markkinoille kilpailemaan hinnalla vaan nimenomaan palvelulla. Purkutoiminnan kautta olemme olleet pääkaupunkiseudulla läsnä jo aiemmin, mutta rakennusjätteen vastaanotto avaa aivan uudet haasteet. Uskomme, että tämä on asiakkaillemme hyvä ratkaisu”, Tommi Järvinen toteaa.

Rakennusjätteestä lehdissä ja radiossa

Viime viikolla oli paikallisissa lehdissä täällä lounaiskulmalla hyviä juttuja rakennusjätteestä. Mukavaa, että lehdistö on kiinnostunut myös tästä aiheesta :-)

Tästä pääsee lukemaan niitä:

Yle Västnyland 9.2.2011 Viktigt att sortera och sköta om byggavfall

Västra Nyland 9.2.2011 På Axxellbygget har man koll på det egna avfallet

Etelän Uutiset 10.2.2011:

Hehtaarityömaalta lähtenyt lähes 70 tonnia jätettä

Rakennusjätteen vähentäminen on kustannustehokkuutta

(Raasepori) Koulutusyhtymä Axxellin työmaalta Karjaan Ratakadulla, jossa rakennetaan pinta-alaltaan noin hehtaarin kokoista uutta koulukeskusta, on ajettu pois rakennusjätettä tähän mennessä 69.000 kiloa.
Sekajätteen määrä on ollut kuitenkin vain noin 16 prosenttia ja 11.000 kiloa kaikesta jätteestä. Tavoitteena on pitää kohteen sekajätteen määrä alle 25 prosentissa, mikä on LEED-ympäristösertifikaatin edellyttämä kierrätyspisteiden saamisen yläraja.

Pääurakoitsija Quattrogroup Oy:n projektijohtaja Harri Vaajan ja työnjohtaja Jan Alfthanin mukaan tavoite on haastava, mutta se on täysin toteutettavissa. Suunnitelmallista jätehuoltoa toteutetaan kansainvälisen ja tunnetun ympäristöjärjestelmän puitteissa. Sitä pidetään luotettavana mittarina ympäristöystävällisemmästä rakentamisesta.

Betonijätteen osuus puolet

Alfthan ja Vaaja esittelivät tiistaina rakennusjätehanke Cirkuleran seminaarissa suunnitelmallisen jätehuollon hyötyjä Karjaan rakennustyömaalla. Vaajan mukaan järkevään jätteenkäsittelyyn ohjaa jo kustannustehokkuus ja lajittelusta saatavat säästöt. Hän totesi myös nuoremman rakentajapolven omaksuneen lajittelun varsin hyvin, mutta vanhan kaartin kanssa on joskus haasteellisempaa.
Axxellin työmaalta oli lähtenyt perjantaihin mennessä betonijätettä 35.000 kiloa, puhdasta puujätettä 7.300, käsiteltyä puujätettä 8.700, energiajätettä 4.000 ja metallijätettä 2.500 kiloa. Osa lajitellusta jätteestä poltetaan, osa menee uusiokäyttöön, osa rakennekerroksiin ja epämääräinen rakennusjäte kaatopaikalle.
-Betonijätteen määrä saattaa kuulostaa suurelta, mutta työmaalla on valettu betonia kaikkiaan 7,5 miljoonaa kiloa, Alfthan suhteutti lukuja ja totesi vielä, että lunta on jouduttu ajamaan työmaalta talven mittaan jo nyt kymmeniä kuormia.

Talouskin puoltaa lajittelua

Rosk´n Rollin jäteneuvoja Thomas Söderström todistaa kustannustehokkuuden, sillä lajittelematon rakennusjäte (samalla lavalla puuta, metallia, betonia, tiiltä ja muuta jätettä) maksaa Lohjan Munkkaalle tuotuna 1.300 euroa, kun sama määrä maksaa lajiteltuna alle 500 euroa.
Ammattikorkeakoulu Novian osastopäällikkö Mats Lindholm iloitsi Alfthanin ja Vaajan hyvistä uutisista ja totesi rakennusjätteen vähentämisen perustuvan todella yksinkertaiseen reseptiin.
-Se vaatii tilaajalta vaatimuksen jätteenkäsittelystä, työntekijöiden perehdytyksen ja valvonnan työmaalla, Lindholm kiteytti ja toivoi, että rakennustyömaiden materiaalitehokkuus paranee entisestään jo lähivuosina.
Tonnimääräisesti rakennuksilta tulee eniten maamassoja, mikä on Lindholmin mukaan tällä hetkellä tärkein kehittämisen paikka, kun rakennusjätteen käsittelyyn etsitään uusia ja parempia tapoja.

Diili myös Hangon hankkeesta

Quattrogroup teki tammikuun puolivälissä ”diilin” myös liikemies Harry Harkimon Hanko-projektin toteutuksesta. Työt alkavat Grand-tontilla tänä keväänä ja Vaaja toivoo, että kolmivaiheinen hanke asuntoineen, hotelleineen ja liiketiloineen saataisiin kokonaisuudessaan valmiiksi kolmessa vuodessa.
-Hankoon ei ole valittu vielä ympäristöjärjestelmää, mutta samoilla periaatteilla tullaan menemään jätteiden osalta sielläkin, Vaaja kertoi.
Vuoden 2009 lopussa alkaneen Cirkulera-hankkeen toinen seminaari tarjosi ajankohtaista tietoa jätteen vähentämismahdollisuuksista erilaisissa rakennushankkeissa. Seminaarissa kuultiin yrittäjän näkökulma rakennusjätehuoltoon, esitys maamassojen hyötykäytöstä, jätteen vähentämisestä korjaushankkeissa sekä terveydelle vaarallisista aineista rakennuksissa. Hankkeen puitteissa on laadittu myös uusi opas rakennuksen purkajalle.

Cirkulera on länsiuusmaalaisten kuntien ja jätehuoltoyhtiöiden yhteinen kehityshanke, jonka kotipaikka on ammattikorkeakoulu Novia. Hanke on EU-osarahoitteinen, mukana on Euroopan maaseuturahasto EJFLU. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Raasepori, Hanko, Siuntio, Inkoo, Rosk’n Roll ja Lassila & Tikanoja.

Ekovillalevy - ensikokemuksia

Meille tuli tosiaan viime viikolla lasti ekovillalevyä. Runko on eristetty puhallusvillalla 150mm ja sen päälle tuleva 50mm päätettiin sitten ottaa levyvillana, mm. siitä syystä, että kun ikkunat ovat paikallaan jo, niin märkäpuhalluksessa olisi syntynyt kohtuullinen sotku.

Ekovillalevyä on tarjolla 50-150 mm paksuuksilla ja levyn äärimitat ovat 565 x 870mm. Eli oppitunti 1: muistakaa se koolausväli 56,5cm - ei ole ihan halvinta villaa tämä!

Eka moka meillä tuli kun koolattiin lattiaa tietysti hiukan liian kapealla välillä. Ongelma tuli siinä, että koska alla on se ontelolaatta, niin se aiheutti jo jonkin verran rajoitusta koolauksen tekoon (saumat yms). Joka tapauksessa koolausvälistä tuli hiukan liian kapea, Jokaisesta levystä joutuu leikkaamaan vähän pois. Turhaa työtä, pöh.

Lukematta sen kummempia ohjeita (hehe savun hälvettyä otetaan ohjekirja käteen) yritettiin villaa leikata tavallisella villaveitsellä. Eikä mihinkään! Sahalaita ei leikannut pätkääkään. Noh, ohjeissa luki että Fiskarsilla on villaveitsi, joka olisi mainio tähän. Haettiin sitten kotoa tavallinen filerausveitsi ja paras leipäveitsi ja teroitinkone. Johan alkoi lyyti kirjoittamaan :-) Fiskarsilaisella leipäveitsellä leikkaa kyllä parocciakin parhaiten, ihan vinkkinä.

No sittemminhän homma on edennyt hyvin. Lattioilla on se ensimmäinen 50mm. Karulle se kermanvärinen villa kyllä näyttää nyt, kun vieressä on rapattu ja kengät sotkeneet sitä...

Sitten on jäänyt kasa sitä villasuikaletta tähteeksikin. Soitin äsken Ekovillalle ja kysyin, että voikos sitä ekovillalevyä polttaa uunissa, kun meillä on raksalla kaminassa tuli ja sinnehän ne pienet riekaleet menisi talon lämmikkeeksi jätepuun seassa. Ekovillasta sanottiin, että levy - kuten puhallusvillakin - on palosuojattu pinnoiltaan (boorilla). Leikkauspinnoilta eli levyn sisältä ei ole suojattu eli periaatteessa jätepalat voi polttaa puun mukana. Huomattiin kyllä, että palaa tosi kuumana (vrt. sahanpuru) eli täytyy varovasti käyttää.

Alkuvaiheessa täytyy kyllä kerätä ne palat vaan talteen, on nimittäin tosi paljon kaikenlaisia pieniä rakoja, minne ne kapeat kaistaleet on ihan omiaan. Ekovillan setä myös neuvoi, että jos yläpohja tms puhallusta ei ole vielä tehty, kannattaa ne palaset ja ylimääräiset levyt laittaa sinne alle, niin ei mene hukkaan.

Ja raksan jätepuun polttamisesta: niitä joulunalus-hirmupakkasien öitä lukuunottamatta meidän taloa ei ole ostoenergialla lämmitetty päiväsaikaan ollenkaan. Hyvin on pärjätty jätepuulla ja vähän on tietysti appiukon halkopinolla vierailtu - mutta pääosin omalla puulla :-) Ja ihan hirmu määrähän sinne uunin kitaan on tavaraa mennytkin.

Jätteiden vähentämisestä sisätöissä

Meillä on siis päästy sisätöihin ja ajattelin kirjoittaa lyhyesti nyt siitä, mitä keinoja olemme keksineet jätteen ehkäisemiseksi sisätyövaiheessa.

Rungon villoitus tehtiin selluvillapuhalluksena. Jätettä ei syntynyt ollenkaan. Päälle tuleva 50mm koolaus ja toinen villoitus tehdään levyvillalla, saimme Salon suunnasta erittäin hyvän tarjouksen Ekovilla-levyselluvillasta. Eli siitä voi tulla sitten jotain silppua, mutta ne voidaan käydä vaikka vintille heittämässä puhallusvillan sekaan, samaa tavaraahan se on :-)

Levytys tehdään Gyprocin erikoiskovalla levyllä. Koolaus on tehty Gyprocia ajatellen ja huonekorkeutta päätettäessä katsottiin sopiva mitta, jotta 272 cm-korkealla levyä voidaan käyttää. Meidän huonekorkeus tulee olemaan täsmälleen sen verran tai sentin enemmän. Eli levyjä ei tarvitse leikellä lyhyemmiksi, säästyy jätekuluissa ja ennenkaikkea aikaa. Yläkerrassa sama juttu jos oikein muistan, siellä huonekorkeus on noin 260, joka on myös levyn korkeus. Kodinhoitotilassa yms huonekorkeus 250, levy 248cm.

Katto paneloidaan koko talossa samaa tavaraa käyttäen, lisäksi vino-osia voidaan myös paneloida yläkerrassa jos tavaraa on jäämässä ylitse. Eli koetetaan käyttää samaa tavaraa joka paikassa, ei osteta pikku määriä sitä sun tätä. Takkahuoneeseen laitetaan hirsipaneli, koska sitä menee naapurin työmaalle suuri määrä ja voidaan tilata samassa kuormassa meillekin ja hakea sitten sieltä mitä tarvitaan.

Puulattiat meille tulee alakertaan puolet puulattiaa ja puolet laattaa, yläkertaan puulattia. Samaa matskua joka paikkaan (täytyy kirjoittaa muuten puutavaran säilyttämisestä yksi blogi kun muistan, erikoiskuivan puun kanssa onkin nimittäin oltava tarkkana..).

Laattalattiat Laattaa aina jää yli kun lattioita tekee. Ajattelin, että jos tekisi kuistin ja takkahuoneen samalla laatalla ja pesutilat ja khh:n toisella, ei tulisi niin paljon niitä ylimääräisiä. Vessat tehdään jämistä, tai ostan lisää vasta kun vanhat on käytetty ja tarkka menekki selvillä.

Puujätteestä lämpöä - tuo kamina on niin hyvä! Kamina on syönyt kaiken puhtaan puun, kaikki tuulileijonapalat, pahvit, ja paperit ja talo on pysynyt siinä sivussa lämpimänä.Ei ole lämmön päälle saamisen kanssa ollut sillä lailla kiirettä. Raksan pojatkin on tykänneet, näillä pakkasilla..

Kävin muuten tänään tuolla saaristossa Barösundissa katsomassa vähän isompaa työmaata. Rakenteilla oleva uusi Sale on tehty puurunkoelementeistä, jotka on esivalmistettu omana työnä lämpimässä hallissa kauempana. Halli puolestaan lämpiää sahausjätteellä ja runkopuun kappaleilla, eli siellä on hakekattila joka hyödyntää omassa toiminnassa kertyvää jätepuuta. Hyvä idea vai mitä :-) Isot tehtaathan ovat keksineet tuon jo aiemmin, mutta käyhän se pienemmillekin firmoille yhtä lailla.

Barösundin raksa oli muutenkin ihan samanlainen kuin meillä, ontelolaatat alla, puurunko, selluvillaa seinään ja konesaumakatto. Vinkkasin omaa peltiseppää sinne :-)

Lyhyestihän minun piti kirjoittaa, tulipa taas sepostusta.. :-)

Sisätöissä ollaan :-)

Tänään kävi LVI-miehet taas laittamassa projektia eteenpäin. Perjantaina on tulossa villanpuhallus, sikäli mikäli pakkastilanne sen sallii (kuistin villoitus tehtävä märkänä ja kone uhkaa jäätyä).

Viikonloppuna lapset jatkoivat sairastelua, mutta saatiin sitä jotain tehtyäkin. Siivottiin koko talo, laitettiin piippujen tyviin palovillaa. Ja iso urakka paperointiakin (mies yksinään). Seuraavassa tilannekatsausta kuvien muodossa.

Takkahuone: ikkunat ja ovi yläikkunoineen paikallaan.

Ruokailutila: vihdoin on sellut saatu siirrettyä onteloihin ja päästiin siivoamaan. Huom. terassin ovikin on nyt paikallaan.

Saunassa sijaitsee jätepuun tuhontapiste :-) Hyvin lämpenee tuolla pikkukaminalla,  se on pesällinen ja +2,5 astetta.

Kodinhoitohuone tulee käytävämäisenä oikealle, saunan etuseinä on tuossa kaminan kohdalla ja siitä portaillepäin on kylpyhuone. Kuvassa vasemmalla oleva oviaukko on kylpyhuoneesta takkahuoneeseen. Tuo tavarakeko tuossa etualalla peittää neliön kokoisen reiän, josta tulee aikanaan kaikki iv- yms - vedot kellarista ylös.

Yläkerran keskimmäinen makuuhuone, pellon puolella. Siitä tulee valoisa huone! Koolaus on vielä kesken :-)

 Talvista näkymää vaatehuoneen ikkunasta järven suuntaan.

Jätteen vähentämisen viikko

Jätteen vähentämisen viikko jatkuu 28.11. asti. Tässä muutama idea tavalliselle raksalle:

  Varastoiminen ja tavaroiden siirtely tontilla synnyttää paljon jätettä. Tarvikkeita kastuu ja rikkoutuu kun niitä varastoidaan miten sattuu ja siirrellään huolimattomasti (tai huolellisestikin), jolloin niitä putoaa tai kolhiintuu.

Suunnittele tavaroiden säilytys raksalla jo etukäteen. Käytä kertyneitä kuormalavoja, tee niistä hyvä ja kuiva alusta tavaroille. Suojaa kunnon pressulla, sido pressu tai laita painot jottei tuuli lennätä. Varastoi tavarat riittävän lähellä työpistettä; kanniskeluun ja siirtelyyn hukkaantuu paljon työaikaakin.

Torju hukkaa
Isoin osa uudisrakennustyömaalle kertyvästä ylimääräisestä tavarasta on käyttämätöntä. Yleensä joutuu jättämään hiukan varmuusvaraa hankintoihin - ne tavarat siellä raksalla sitten pyörivät.

Tavallisesti raksalla syntyy hukkaa noin 10-15%. Jos laskee koko raksan ajalta kaikki hankinnat, se on euroissa mitä? 10 000? 20 000? Montako kuukautta tarvitsee käydä töissä että saa hukan maksettua? Panosta siis hankintoihin. Laske tarvittavat määrät tarkoin. Kysy millä ehdoin voit tehdä palautuksia. Säilytä kaikki tarvikkeet siististi - jos rikot tai sotket ne, palauttaminen ei onnistu.

Puutavara
on joka raksan perustarvike. Varsinaisen rakennustyön ulkopuolella sitä käytetään anturamuoteissa, tuennoissa, telineissä, kaiteissa - erilaisissa väliaikaisissa rakenteissa. Puutavaran voi käyttää raksalla moneen kertaan, jos viitsii repiä naulat ja säilyttää käytetynkin puutavaran siististi. Lopuksi puutavaran voi käyttää polttopuuna.

Voi myös miettiä, voisiko maalattavan puun sahata määrämittaan ennen maalausta - tällöin sahatut pätkät olisivat puhdasta puuta ja ne kävisivät polttopuuksi.

Muita ideoita:
- Yritä hankkia materiaalit kuhunkin kohteeseen sopivissa mitoissa, huomioi koolausvälit, huonekorkeudet yms. Esim. levyjä on monenlaisissa mitoissa. Osta sopivankokoista, minimoi sahausjäte - sahausjätteen neliöhinta on sama kuin seinälle pääseen levyn.

- Mieti mitä teet ylimääräisillä. Esimerkiksi jos arvelet tarvitsevasi kolme isoa säkkiä laastia, hanki kolmen ison sijasta kaksi isoa säkkiä ja kaksi pientä; jos ylimääräistä jää niin toisen pienen voi palauttaa. Avaa vain yksi säkki kerrallaan. Avattua kun ei voi palauttaa.

- Maalaushommissa kokeile maaleja (ja vaihtoehtoisia sävyjä) ensin pienelle pinnalle. Valitse sitten vasta lopullinen sävy. Asiantuntevassa maalikaupassa onnistuu kuitenkin myös maalien uudelleensävyttäminen (siis kun puhutaan samasta väristä ja sen eri sävyistä). Eli jos ostat ison erän väärää sävyä, kysy uudelleensävytystä eri liikkeistä ennenkuin ostat koko erän uutta.
- Muista myös että maalit, styreenipullot yms voivat jäätyä, ne säilytetään lämpimässä!

Tsekkaa keltainen pörssi! www.keltainenporssi.fi
Keltaisessa pörssissä on tosi paljon ilmoituksia rakentajilta. Ylimääräistä styroksia, panelia, levyjä, kaakelia, puutavaraa ynnä muuta. Kaupan ilmoitustaulullakin voi olla osuvia ilmoituksia. Jokaiselle rakentajalle jää jotakin ylimääräistä tontille. Olisi hyvä jos ylimääräiselle olisi toimivat markkinat olemassa - voisitko ajatella, että kerran raksan aikana ostaisit keltaisesta pörssistä tai vastaavasta jotakin?

Älä laita käyttökelpoista roskikseen
Kannattaa myös itse mieluummin yrittää varastoida omaan käyttöön, myydä tai antaa pois mieluummin kuin rahdata jätteeksi. Remonttia voi joutua jossain vaiheessa tekemään, olisi hyvä jos sitä laminaattia tai kattotiiltä olisi varastossa jäljellä. Tiilistä ja harkoista voi rakennella puutarhaankin monenmoista. Mieti ensin omaa käyttöä ylimääräiselle, ennenkuin heität pois.

Talon purku - nettilöytö!

Etsiskelin tietoa purkutöistä ja jätteen käsittelystä, löytyi mielenkiintoinen kuvitettu kertomus suuren, vanhan talon omatoimisesta lajittelevasta purkamisesta:

http://talvitiet.vuodatus.net/page/purkuprojekti

Aikamoinen urakka!