lauantai 29. lokakuuta 2011

Viimeistelytöitä with love :-)

Saunan kanssa on jatkettu askartelua. Huomenna listoitetaan ikkunat ja paneloinnin ja kiviseinän sauma sekä katto.
Kaide oli sitten pakko kiinnittää vain lauteeseen, laude vedetään parilla ruuvilla tukiin kiinni. Hyvin tuossa on tilaa siivoustöille, vaikka alalaudetta ei irrotakaan. Ja saa sen toki irtikin sitten ihan helposti.
Varaston kätköistä löytyi pyöristettyä tervaleppää, jolla voitiin viimeistellä lauteen etureuna. Anttu laatii vielä nousuportaan.
Koeponnistettiin kiuas. Hirveä käry siitä lähtikin. Sisällä on maalijämiä ja suojarasvoja, jotka lähti taivaan tuuliin. Ei sanottavasti lämmittänyt ulkoilmasaunaa vaikka kovin tehokkaaksi on kehuttu :-)
Viikonlopun tavoitteena on maalata olohuoneen lattia kolmeen kertaan. Ensimmäinen kerros tuli vedettyä illalla. Sitä edelsi taas huoneen tyhjennys-lakaisu-imurointi-pesu-imurointi....
Nämä kuvat hiukan kärsi kun ulkona oli jo aurinko laskussa, tuli ihan keltaisia. No mutta käsityksen kai saa tästäkin.
Sinnelän puusepänpajalta saatiin taas erinomaista palvelua, kun Mauri soitti tänään (la) päivällä ja kertoi että hänellä olisi nyt 200 leveätä puutavaraa, että "kuinkas paksu se teitin kiviseinä nyt olikaan yhteensä kaikkine koolauksineen ja paneleineen, varmuuden vuoksi tiiustelisin ettei se vaan ollut yli vakiomitan eli 175 millin? Että nyt ois tässä tilaisuus tehtä ihan mittojen mukaan?"

No, onhan se tietenkin paksumpi. Vältettiin taas yksien smyykien väkerrys, jei!

Kellarissa junioritimpuri serpoilee seiniä ja keittiössä supertimpurilla on ollut työn alla laatoitus ja saumaus. Ulkona pyromaanit on tuuhastaneet rinteen pusikoita savuna ilmaan :-)

Tarina jatkuu seuraavassa numerossa.

perjantai 28. lokakuuta 2011

Kuuppa on paikallaan

Siinähän se!
Väri on sama kuin kaapeissa, eli vähän liian vaalea. Mutta olkoon. Pitäisi maalata se vielä yhdesti, mutta siihen hommaan pääsen vasta kun kaakelit on seinässä (which is even as we speak).
 Sievällä paperipohjalla noita laatikkoja erilaisiin tarkoituksiin. Oppisinpa joskus käyttämään kotiani...
Hyvää viikonlopun alkua! Meille se on viimeinen raksaviikonloppu. Jatkossa ei sitten puhutakaan raksaamisesta vaan uuden kodin kuntoon laittamisesta ja sisustuksista :-)

Sauna on ilmeisesti nyt valmis, lukuunottamatta listoja. Rapunrakentaja on koiran kanssa mettällä. Pyromaanien kanssa suunniteltiin taas pusikon raivausta ja kuusien kaatoa, ne hieroo käsiään siellä innostuksesta, kohta taas savu nousee kuusikosta! :-)

torstai 27. lokakuuta 2011

Kuvia saunasta ja ulkoportaista

Pojat on touhunneet taas koko päivän. Sauna on nyt tässä hantissa :-)
Sauna on kooltaan noin 2150x2000 sekä 2350 korkea. Ylälaudetta mallailtiin hiukan, että saatiin se sattumaan sopivasti noiden ikkunoiden suhteen (ikkunat on hiukan matalalla lauteiden kannalta).

Ylälaude on 600 syvä ja alalaude kai 450. Vielä päänvaivaa tuottaa turvakaiteen kiinnitys. Seinään sen saa toisesta päästään, mutta entäs toisesta? Lauteet ovat irrotettavat, joten lauteeseenkaan sitä kaidetta ei voi  kiinnittää.

Kattoon tuli 6kpl valokuituja + kiukaan ylle kiuaslinssi vai mikä se on.
Katto kuusta, panelointi tervaleppää samoin kuin lauteiden pienat. Lauderunko on kuusta, joka on kauniin vaalea. Kotoinen tavissauna, ei kikkailua :-)
Pappa pakertaa ulkorappusia. Soitti mulle töihin niistä epäsymmetrisistä rappusuunnitelmista, että jos pistetään kumminkin symmetriset, kun ovikin on sattunut osua tuohon melkein keskelle :-D Aika isot raputhan ne on, mutta mun mielestä se on ihan hyvä asia, ei ole väliaikaisen näköiset ja käytönkin kannalta jees.
Junioritimpuri on listoittanut kattoja ja paklannut ikkunalistojen naulanreikiä ja maalannut. Kova touhu on menossa.

On tämä vaan hienoa, viime viikkoinen väsymyskin on onneksi tiessään :-)

P.S. Ainiin, unohdin käydä kuvaamassa kellarissa ilmastointimiesten rakennelmia, on kuulemma melko massiiviset putkiviritelmät, kun koneelle menee 4x200mm hormia...! Ja halvaksi tuli taas, kun ne piti tietysti eristää tuulettuvassa alapohjassa...

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Miehet tahtoo saunaan :-)

Aika hyvin me on tähän asti selvitty ilman jäykkiä aikatauluraameja. Mutta nyt on ruvennut sellaisiakin löytymään, kun riittävän pitkälle on päästy :-)

Raksan pojat on ilmoittaneet, että haluavat saunaan :-)
Asetetaan tässä nyt sitten tavoitteeksi, että viikon päästä meillä lämpenee sauna!

Kiuas on hankittu, ja se on tuollainen Aito-kiuas. Paneelit on katossa ja seinissä ja supertimpuri A on plänäillyt illalla lauteita (käyty vähäsen naapurimökeillä vakoilemassa).

Ja luulen, että jotain pientä tarjoiluakin on oleva ohjelmassa... Tai ehkä ihan pieni ei riitä :-)

Näin! Alkaa olemaan sykettä!

Hjalliksen raksa Hangossa

Seurasitteko sitä Diili-ohjelmaa, jossa etsittiin projektipäällikköä myymään Hjallis Harkimon Hangon hotellikompleksin asuntoja? Mira Kasslin voitti sen?

Kävin tänään työasioissa Hangon rakennusvalvonnassa. Tarjoutui tilaisuus tutkia Hangon Grand-hankkeen piirustuksia ja arkkitehtikuvia hiukan siinä. Onhan niistä ollut lehdissäkin kuvia, mutta eihän niistä ole sillä tavalla saanut käsitystä.
Kyllä on upea rakennus tulossa! Puuverhoiltu, erittäin hienosti kaupungin ilmeeseen istuva, 30-luvun huviloiden henkeä myötäilevä rakennus aivan meren rannassa, parhaalla paikalla. Quattro Group rakentaa. Kokonaisuuteen kuuluu kaikkiaan miltei 200 asuntoa Drottningbergetin alueella.

Tuosta havainnekuvasta ei kaikki detaljit aivan välity, mutta hauskaa on, että julkisivussa toistuu paikalla sijainneen jätskikioskin koristelu. Kiskan, joka poistettiin rumentamasta rantaa, jos muistan oikein :-) Uusiokäytettynä koristeaihe ei todellakaan rumenna mitään, vaan rakennuksesta on tulossa todella hieno.
Kuva: Talo-foorumit.fi (oma kamera jäi kottiin)

Oli sitten pakko käydä vähän kävelemässä ja silmäilemässä sivusta hotelliraksan touhuja. Siistiä siellä oli ja työt täydessä vauhdissa aamuvarhaisella. Asunnoista on käsittääkseni suuri osa jo myyty, ainakin niistä jotka juuri nyt ovat rakenteilla.

Ja miksi me nyt tästä aiheesta ruvettiin tänään siellä rakennusvalvonnassa puhumaan - no siksi, että Hangon Grandin arkkitehdeille Anna Brunow'lle ja Juhani Maunulalle myönnettiin juuri eilen rakennustaiteen valtionpalkinto elämäntyöstä"arkkitehtuurin ja hyvän arjen ympäristön kehittämisessä".

En ole mikään arkkitehtuurin tuntija ollenkaan, mutta nämä perustelut sopivat kyllä yhteen Hangossa nähdyn kanssa. Tavallisen ihmisen silmään kaunis rakennus on siellä tekeillä. Käykääpä katsomassa, jos olette liikkeellä.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Kumpi on vihreämpi, puu vai betoni?

Rakennuslehden sivuilla on menossa mielenkiintoinen keskustelu, jossa Betoniyhdistyksen Mattila ja Puuinfon Viljakainen väittelevät siitä, kumpi ompi parempi, kivi vai puu.

Keskusteluun tästä:

http://www.rakennuslehti.fi/forum/viewtopic/?did=1578

Betoniteollisuus on kuitannut sementin tekemisen aiheuttamat isot hiilidioksidipäästöt sillä, että rakennuksen ympäristötaseessa ratkaisevaa on käytön aikainen energiankulutus.

Puuteollisuus toteaa, että kun rakennusten energiankulutus lähenee nollaa, painopiste siirtyy materiaalien valmistuksen ympäristökuormitukseen. Puun hiilijalanjälki on selvästi betonia ja terästä pienempi.

Valtiovaltakin on halunnut edistää kotimaista, uusiutuvaa materiaalia nimenomaan ympäristöperustein, puu toimii hiilinieluna.

Sekä betoni- että puuteollisuus ovat kiikuttanet julkisuuteen tutkimustietoa omien
materiaaliensa ylivoimaisista ympäristöominaisuuksista. Samalla on rivien välistä tuomittu toisen materiaalin tutkimukset tarkoitushakuisiksi.

Haastoimme Rakennuslehdessä 20.10. Puuinfon tekniikan lisensiaatti Mikko Viljakaisen ja Betoniyhdistyksen tekniikan tohtori Jussi Mattilan käymään akateemiseen miekkailuun aiheesta, kumpi on ”vihreämpi” rakennusmateriaali, puu vai betoni.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Joka puolella tapahtuu!

Miehet on olleet poissa pari viikkoa, mutta me on keskenämme suhistu edestakaisin taas koko viikonvaihde!

Kaikenlaista on meneillään. Tänään tuli ilmastonmuutos-miehistö rakentamaan loppuja röörejä (ja kalusivat isoja reikiä kellarin kantavaan kiviseinään, suoraan takkahuoneen takan ja piipun alle...! Onneksi ehdittiin keskeyttää toiminta ja miettiä uudet paikat läpivienneille...) Sähkärikin on käynyt taas. Jessus mitä laskuja tulee postilaatikkoon jatkuvalla syötöllä... :-)

Viime viikolla suunniteltiin ja noudettiinkin sitten keittiöön hellankuuppa.
Design Sauli Karhu @ Mustion Teräs :-)

Siitä piti alkuun tulla ihan suora, edestäpäin katsottuna suorakulmainen, mutta viime hetkessä kevennettiin mallia ja viistettiin tuo toinen pääty. Laitan parempia kuvia sitten, kun saadaan se paikoilleen.
Mutta noin 170 pitkä se on ja metrin korkea. Reunus tulee noin 172 cm korkeuteen eli sillä lailla, että minä pätkä mahdun alle. Maalasin sen Otex-pohjamaalilla eilen ja tänään vedin sitten kaapinovien värisellä vaalealla harmaalla kertaalleen. Saatiin neuvo, että Uula pellavaöljymaali on hyvä tällaiseen tarkoitukseen. Kuivumisaika neljä päivää :/

Ovien ja ikkunoiden koristelistat on nyt pääosin paikoillaan (niiltä osin kun ovet ja irtokarmit on saatu, eli niitäkin puuttuu vielä muutama). Jalkalistoja ja kattolistoja puuttuu vielä myös. Ovenkahvat asentelin jo viime viikonloppuna. Harmillisesti yksi erä noita maalarinvalkealla maalattuja koristelistoja on jäänyt aavistuksen keltaiseksi, jotain vikaa ollut maalissa tai sitten sekoitettu huonosti...
Takkahuoneessa on hupaisat ovet ja "eriparia" olevat listat :-) Valkoiselle ovelle ei oikein voinut laittaa valkoistakaan listaa, kun jalkalista on puuta ja kaikki muut koristelistat ovat puunväriset :-) Heh heh hee :-)
 Olohuoneesta eteistä kohti. Siinä ylimääräistä rojua ja puutavaraa odottaa kyytiä varastoon.
Niin, ai niin! Meidän oman kaivon vesi maistuu muuten todella hyvälle! Mikähän tässä nykyisessä on vikana, varmaan ruostetta putkissa tai jotakin - mutta uusi on todella raikasta, sivumautonta. Nykyisin ei juoda vettä juuri ollenkaan, vaan veden pahaa makua peitellään mehulla. Nyt jatkossa voidaan siirtyä juomaan enemmän vettä, jes :-)
Eteisen kaappi on vielä kiinnittämättä. Joten voipi käydä niin, että se siirretään yläkertaan pienemmän tytön huoneeseen säilytystilaksi ja pistetään tuohon joku siro piironki tms. Tuollaisena se tuntuu tukkivan koko eteisen. Sitäpaitsi, tinttitapetti on niin ihq :-)
 Ja sitten vielä pari ajatusta ulkoportaista.

Tulevaa talvea varten rakennamme kestopuusta ulko-oven eteen portaat. Myöhemmin sitten valetaan lopulliset, joiden suunnitteluun varataan aikaa erikseen.
Korkeusero on tällä hetkellä reilut 50cm. Siihen lisätään tiivistyksen vaikutus ja vähennetään kiveys asennushiekkoineen. Päädyimme siihen, että lienee hyvä rakentaa kolmiportainen nousu ovelle.
 Malli on varmaankin tämä perus:
MUTTA. Itseäni häiritsee, että usein portaista tehdään liian pienet. Sitä esimerkiksi näkee usein, että  ylimmältä rapulta joutuu laskeutumaan alemmas väistäessään avautuvaa ulko-ovea. Lisäksi niistä tehdään usein liian jyrkät. Portailla tarvittaisiin tilaa esimerkiksi kukkaruukulle, kurarallille ja pienelle kuramatolle.
Mietin voisiko rappunen olla epäsymmetrinen siten, että rappusilla olisi enemmän tilaa pääasiallisen lähestymissuunan puolella eli vasemmalla?

Jos on mielipidettä, sen saa esittää :-)

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Vettä!

Ei juokse enää raksaaja kellariin, vesi juoksee jatkossa itse mäen ylös!

Suuri päivä rakentajan elämässä, raksamies hekumoi jo autossa matkalla Tampereelta kotiin, että testaa välittömästi ja heti kaikki uuden kotin uudet mukavuuslaitteet...! (Mietin pitäisikö iltapalaksi laittaa jotain sellaista, joka edistäisi asiaa.)

Siinä! Oman maan kaivon toistaiseksi pikkaisen sameaa vettä :-)
Suihkelit paikallaan. Ei mitään sadevesisuihkuja, kun ihan peruskamaa, Oras Vegaa :-)
Kodinhoitohuoneessa on myös valmista. Kurakulman varusteet: rättipatteri, kuraritilä, harjalla varustettu erillinen käsisuihku, iso rosteriallas (tason kokonaisleveys 100). Kaapeissa kunnolla tilaa siinä alla. Tähän olen erittäin tyytyväinen, on suuri parannus ja helpotus lapsiperheen elämässä! Puuttuu vielä oskarinoksa.
 
Mietin lisäksi, kuinkahan hyvä tuo käsisuihku on kesällä uusien perunoiden pesuun...? :-)
 Yläkerran isompi eli varmaankin se meidän arkivessa. Nimim. kalansilmälinssi olisi kiva kamerassa.
Vaatehuoneen kokoaminen on aloitettu. Vähän kyllä puuttui paketista paloja, toppasi kokoaminen heti alkuunsa. Mutta tästä tulee myöskin oikein hyvä!
Yläkerran parvekkeen kaide on vielä ilman kaidepuuta, eilistä myrskyä piti ennakoida sen verran että suojattiin kaiteet. Ensi viikolla varmaan asennetaan se kaidepuu, mutta luulen, että ensi keväänä se puu täytyy ottaa pois muutamaksi viikoksi, että rakenne saa kuivua kunnolla.
Sitten kukankasteluposti. Eli tuonne oikealle alas piti sommitella tila postin hanalle, kun se tietysti täytyy aina talveksi suojata jäätymiseltä ja sulkea.
 Siellä on nyt. Putkarin ja kalustesuunnittelijan yhteispeliä :-)
 Ulkona sitten semmoinen pikkuhana.
Noniin ja ilmanvaihtoa on luvattu ensi viikoksi!

Viikkonloppuna on edessä taas kova urakka. Raksamies se painaa menemään, mulla on iskenyt väsy. Päätä särkee ja stressaa. Kai se tästä. Nukun varmaan sitten koko jouluntienoon!

Kodinkoneiden energiatehokkuus -vertailulaskuri TopTen

Ikkunoiden, kodinkoneiden ja esimerkiksi autojen energiatehokkuutta voi nyt vertailla näppärällä nettilaskurilla:

 http://www.topten-suomi.fi/
"TopTen-Suomi on kuluttajille suunnattu nettipohjainen hakutyökalu, joka listaa energiatehokkaat markkinoilla olevat laitteet ja tuotteet. 

Palvelussa listataan suuret kotitalouslaitteet (kylmälaitteet, pyykin- ja astianpesukoneet), toimistolaitteet, viihde-elektroniikka (suunnitteilla), lamput ja autot.

Tavoitteena on tarjota kuluttajille helppo työkalu, josta saa nopeasti tietoa energiatehokkaimmista laitteista ja tuotteista. Samalla käyttäjä saa tietoa eri laitteiden energiatehokkuudesta sekä vinkkejä käytön aikaisen kulutuksen vähentämiseksi.

Palvelun avulla on tavoitteena saada markkinoille enemmän energiatehokkaimpia laitteita, kun kuluttajat saadaan kiinnittämään huomiota eri laitteiden energiankulutukseen."

Täytyypä perehtyä tähän, kun meilläkin kuivausrummun ja pesukoneen hankinta on pian edessä.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Länsi-Uusimaassa asiaa rakennusjätteistä

Länsi-Uusimaassa tänään asiaa pientyömaan jätehuollosta (pdf)!

Tiesittekö, että Suomessa astuu lähivuosina voimaan bioperäisten jätteiden kaatopaikkauskielto?
Bioperäisiä, raksoillakin syntyviä jätteitä ovat mm. puu, paperi, pahvi, selluvilla.. Niitä ei enää viedä kaatopaikalle, vaan lajittelun kautta kierrätykseen - uusiomateriaaliksi ja/tai energiaksi.

Monilla alueilla, myös meillä täällä Helsingistä länteen, siirrytään yhä voimakkaammin jätteen polttamiseen eli jätteiden energiahyödyntämiseen. On toivottava, ettei materiaalihyödyntämisen kehittäminen (joka lain mukaankin tulee ennen energiahyödyntämistä) jää tässä jalkoihin.

Siispä oli mukavaa lukea tänään samaisesta lehdestä, että Länsi-Uudenmaan jätteenpolttokiintiötä on voitu jo luvata Itä-Uudellemaalle käytettäväksi ja näin ollen se on tippunut 60 000 tonnista 40 000 tonniin ja alaspäin mennään koko ajan.Poltettava osuus pienenee sitä mukaa, kun kierrätystulos paranee ja materiaaleja voidaan ohjata muuhun kuin energiakäyttöön.

Tämä oli tosi mukava uutinen tälle päivälle! Eilen oli uutisissa juttua myös Lahden Energian jätteenpolttolaitos-suunnitelmista. Kyllä näitä nyt tulee kovassa tahdissa..

maanantai 17. lokakuuta 2011

Ovia paikalleen ja putkarikin paikalla

Kävin äsken (vapaapäivä nääs) raksalla lasten kanssa pyöräretkellä, siellä putkari konffailee röörejä paikalleen. Pari pikku käpyä löytyi, mm. pesukoneen hanalle ei ollut varattu paikkaa, bidé-hanojen letkut on liian lyhyet ja keittiössä viemäriputket ei mahdu kaappiin.

Mutta hei, aika pientä :-)

Viikonloppuna laitettiin alakerran ovia paikoilleen. Pariovet ei ole vielä tulleet, mutta muut saatiin asennettua.

Pesuhuoneen ovet on meillä mallia perinteinen. Katsotaan miten ne asettuu tuohon, valkoisen nelipeilioven rinnalle...? Ehkä tuohon puuoveen on tarpeen laittaa se perinteinen selityskyltti "Sauna" :-)
Pesuhuoneeseen vielä oviin peittolistat. Vähän nuo umpiovet kyllä pimentää. Saunaan täytyy laittaa lasiovi.
Pesuhuoneen ovet siis toimitettiin puuvalmiina ja siinä sitten heräsi kysymys, että kuinkas karmit käsiteltäisiin, että eivät alkaisi lahota lattian tuntumasta, kun sielää on tietysti sahauspinta avoinna vetämään vettä sisään. No, tässäpä idea. Valtti-kyllästettä (tarkoitettu ulkotiloihin...) purkkeihin ja karmit niihin purkkeihin sitten yöksi seisomaan.

Sitten lopulla Valtilla siveltiin karmit ja eikun paikoilleen.
Eteinen näyttää nyt tältä.
Toisella puolella ei ole vielä kaapit paikoillaan, koska... Nohh, talkoomiehemme Asentaja-Antero soitti kyllä meille töihin, että paketeista puuttuu khh:n kaapiston päätylevy, että he sahaa tästä yhdestä isosta joka ei näytä kuuluvan mihinkään. "Joo, tee vaan niinkuin parhaaksi näet."

Nohh, selvisihän se, mihin se iso levy olisi kuulunut. No eteisen pakastinkaapin toinen seinähän se oli. Ja khh:n puuttuva päätylevykin löytyi heti, kun eteisen kaappi oli sahattu silpuksi. Noh, pientä.

Tuohon istumapenkin alle tulee vesiposti eli kukankastelupostin läpivienti.

Vessan ja khh:n ovet keittiön ovelta katsottuna.
Tässä se metsään mennyt keittiön välitilan kaakeli. Lohdutuksen sanoja ja rohkaisua otetaan vastaan... Kodikas leikkaussalitunnelma keittiössä :/ Koristelen sen nallepuhin kuvilla, kai se siitä.
 Pihakivet tuli, Lohja Ruduksen Klassikko-kiviä. 70 neliötä, noin tuhat euroa.
Ulkonakin on tehty kasvihommia nyt sen verran, että siirsin nyt talveksi jo nuo takapihan rhodot uuteen paikkaansa. Vähän oli arpomista, että mihin ne pistetään, mutta tuohon nyt päädyttiin, pääoven eteen. Maansiirtomiehen mielestä huono idea, mutta minkäs teet :-)
 Että semmosta. Syysväsymystä ja kahvia.
Ja aurinkoista maanantaita! :-)

torstai 13. lokakuuta 2011

Kertakäyttökulttuuri-saarna

Länsi-Uusimaa -lehden kanssa tehtiin tänään artikkelia rakentamisen jätekysymyksistä. Käveltiin Munkkaan jäteasemalla, katseltiin tavaravuoria, jotka siellä odottavat loppusijoittamista. Hautaamista maan alle, pois näkyvistä.

Sohvia, runkopatjoja, muovisia kesähuonekaluja, sähkögrillejä, sahanpurusta tehtyjä huonekaluja. Kokonaisia rojuvuoria! Kesällä tehtiin jätepisteiden käytön valvontaa, samoja kamoja oli myös siellä. Ihmiset hukkuu roinaan.

Että voi rojun määrää! Aivan tolkutonta, kun sen omin silmin näkee.

Olen tässä rakennusjäte-projektihommissani alkanut yhä enemmän kiinnittää huomiota ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja valintaperusteisiin hankintoja tehtäessä. Siis siihen, että useimmiten tavaroiden laadulla ja kestävyydellä ei ole suurta merkitystä. Osasyy esimerkiksi kodin hankintoja tehtäessä on se, että tiedetään, että huonekaluja ja esimerkiksi kodin pintoja tullaan jatkossakin uudistamaan säännöllisesti eikä tavaroiden käyttöikää ole tarkoituskaan hyödyntää täydessä mitassaan. Osa ihmisistä jopa harrastaa sisustamista ihan tällä viisiin. Vanhat vaan pois ja uutta kivaa kotiin.

Rautakaupan pihalla eilen tavaroita lastatessa kuuntelin, kun viereisen parkkiruudun isäntä jutteli kaverilleen siinä, että oli tehnyt hienot laminaattikaupat. Laminaatti oli tosi halpaa. Okei siinä on pahvipontti, joka ei tule kestämään kunnolla edes asennusta - mutta hei, oli niin halpaa, että jos se nyt pari vuotta kestää, niin puretaan se sitten pois ja pannaan uusi. "Vaimo se vaan tykkää, kun saa sisustella."

Lapsiperhe-elämässä rojun määrä on käsittämätön. Lapset saa lahjoja, tuliaisia ja muita ja tottuu tavaran yltäkylläisyyteen. Vanhemmat turhautuu roinan määrään. Itseltäni on rojun määrä tukahduttanut ilon ostoksilla käymisestä. Joskus olen sellaista tuntenut, siis iloa kodin laittamisesta ja kauniiden esineiden hankkimisesta kotiin, mutta en oikein enää. Tämä lienee se syy miksi nautin niin kovasti vanhan tavaran tutkimisesta, että voin jatkaa jonkin tavaran käyttöikää sen sijaan, että hankkisin uuden kaupasta.

Mutta mitä tällä nyt oli rakentamisen kanssa tekemistä? No sen verran, että oletteko huomanneet, että kertakäyttökulttuuri on levinnyt myös omakotirakentamiseen? Amerikassa lähiöissä tapahtuu nyt jo sitä, että edellisen sukupolven rakentama talo vedetään remontoimisen sijaan sileäksi ja rakennetaan uusi. Isompi ja komeampi. Sen sijaan, että paikalla seisoisi yksi rakennus vuosikymmenien ajan,  muutamassa vuosikymmenessä tontti voi nähdä kolme tai neljä kunkin aikakauden muotia vastaavaa taloa. Näin kertoi minulle eräs arkkitehti, joka viettää paljon aikaa sielläpäin. Bulldozer tulee, vetää tilkun maan tasalle ja vanha talo kaatopaikalle.

Samaa voi ennustaa Suomessakin, erityisesti kun rakennetaan halpistaloja kalliille maalle. Heikkolaatuisen rakentamisen seurauksena rakennusten elinkaari lyhenee, kun korjaamisesta tulee kannattamatonta. Vähän niinkuin huonolaatuisille huonekaluille on jo käynyt - ja kulutuselektroniikalle. Jo etu liite kulutus- kertoo kaiken olennaisen. Jos materiaalitehokkuudesta puhutaan, niin rakennusaikainen materiaalin tehokas käyttö rupeaa olemaan siinä rinnalla sitten se ja sama, jos elinkaari alkaa radikaalisti lyhenemään.

Toinen piirre, joka tähän ajaa, on talojen ulkoasuun liittyvät, muuttuvat trendit. Esimerkiksi laatuvalmistaja Kannustalolta saa sekä varsinais-suomalaisia, englantilaistyylisiä että vaikka Amerikan etelävaltioiden ranchien päärakennusten tyypillistä rakennustyyliä edustavia omakoteja. Nämä kun pannaan samalle asuinalueelle, niin kestävätkö ne kaikki aikaa? Huoliiko seuraava sukupolvi niitä vai tarvitseeko tehdä perusteellinen remontti? Okei Kannustalon mallit ovat kyllä hyviä, sopivat suomalaiseen maisemaan. Mutta periaatteessa, trendejä on yhä enemmän - tuleeko taloistakin jo kulutushyödykkeitä?

Tällaista minä tänään mietiskelin. Ostettiin intopuuskassa viikonloppuna sitä halpaa laattaa keittiönkaappien välitilaan. Kun saatiin se paikoilleen ja saumat siihen, niin huomattiin että se riitelee tosi karusti kaappien hennon sävyn kanssa. Että näin. Valintaperusteena oli hinta, kun todettiin, että jos ei sovikaan, niin eipä se mitään maksanutkaan ja säästyi vaihteeksi valintaan ja etsimiseen kulunut aika. Oltiin toisaalta kyllä aika varmoja että sopii se siihen. Vaan ei.

Ollaan (ja varsinkin minä) vatvottu näitä pintamateriaalivalintoja edes takaisin aina niin, että itselläkin on mennyt hermo ajoittain. Nyt sitten kun mentiin rennolla meiningillä ja reippaalla otteella, niin mettään meni heti. Kysymys kuuluu, pitääkö se repiä irti vai tottuuko silmä siihen, esim. kymmenessä vuodessa?

Vanha sananlasku sanoo, että suutarin lapsella ei ole kenkiä, jne :-)

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Piha edistyy

Tiistaipäivän aikaansaannos: kasettikuormallinen kivituhkaa på sin plats ja salaojassa singeliä :-)

On se nopea mies ja halpakin vielä :-)
 Lamppujen jalat on paikoillaan:
Tilasin Lohja Ruduksen tehtaanmyymälän syys-tyhjennysmyynnistä 70 neliötä "Klassikko"-kiviä.
Eli noita suorakaiteen muotoisia. 6 lavaa harmaata ja yksi musta :-) Reilun 12 euroa neliö, ei paha.

Sisäänkäynnin eteen pistetään niitä kiviä nyt joku ala portaiden alle talveksi.
 Romantiikkaa pyykkärin ovella
 Ovi toisesta suunnasta
 Komea kuutamo raksan yllä...hmmmmm.
Tämä on ollut kyllä todella kaunis syksy.
Ja uskomatonta kyllä - ja huomioiden raksahommat - ollaan jopa ehditty nauttia siitä. Muuton lähestyminen antaa kummasti voimia!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...