Näinkin voi siis käydä, kun huono tuuri alkaa vaivaamaan.
Huomasin eilen, että kun tuota takkahuoneen takkaa oli nyt alettu lämmittää, piippu on haljennut harkkosaumasta vaakasuunnassa (kuvassa vielä ehjä). Halkeama on kuvassa näkyvästä savupellistä noin 25-30cm alaspäin. Hormiliitoksen kohdalla.
Voi myrkky. No ei valtavan iso asia, mutta kyllä kyrsii nyt, kun alkaa olla jo turnausväsymystä :( Tietysti kaikki tulisijojen rakenteissa halkeamisongelma on aina huolestuttavampi asia, kuin joku muu satunnainen ruma halkeama jossain kiviseinässä.
Halkeama on suuruusluokkaa 0,5-1mm. Eli viiden metrin päästä sen erottaa jo.
Korostan nyt heti kärkeen, että tällä tietoa en epäile Schiedelin tuotetta enkä piipun muuraajaa (muuraustyö on sinänsä helppoa eikä virheidentekomahdollisuuksia ole monia). Enkä epäile takkamuurariakaan. Eivätkä he epäile toisiaan. Epäilemme yhdessä, että meillä on tässä asioiden summa.
Meillähän kävi siis niin, että kun piippua alettiin tehdä, muurattiin hormiliitosharkko erehdyksessä alas, vaikka sen olisi pitänyt makkaranpaistotakassa tulla ylös - siis kun kyseessä ei ole varaava takka.
Uusi hormiliitos tehtiin sitten Schiedelin ohjeiden mukaan niin, että leikattiin uusi reikä hormille ja Schiedel toimitti liitospalan siihen. Tämä on ihan ok. Tuli ihan nätti ja no problem. Hormireikä tuli sille korkeudelle jolle takkamuurari sen toivoi, eli noin 150 senttiin. Siinä sattui olla harkkojen saumakohta, mutta sekin oli Schiedelin mukaan ihan jees.
Sitten piippu olikin käytössä koko talven kun kamina oli siinä kiinni. Silloin ei vielä tullut halkeamia.
Sitten muurattiin tuo takka siihen kylkeen. Lämmitettiin takkaa kyllä silloin alkuvaiheessa vähäsen, lähinnä pieniä kuivatustulia. Varsinaisessa käytössä se ei ole ollut, koska lämmöt tuli päälle maaliskuulla. Sen jälkeen onkin ollut lähinnä sitä ongelmaa, että talo tahtoo kuivua liikaakin, puupanelit ja lattia voi kärsiä siitä. Ei siis ole poltettu takkoja, vaan annettu puutavara kuivua hitaasti ja rauhassa.
Nyt sitten oli muurari tulossa pinnoittamaan takkoja, lykättiin tulet kumpaankin takkaan, jotta mahdolliset hiushalkeamat tulevat esiin ja voidaan ne paikata vielä. Ja räks, halkesikin piippu!
Soitin Schiedelille. Ystävällinen myyntipäällikkö Pasi kertoi, että tällaisissa tapauksissa syy tapahtumalle voi olla joku seuraavista:
- Jos piippu on katon lappeella kaukana harjasta, sellaisena talvena kuin viime talvi oli, voi lumikuorma aiheuttaa jännityksiä. Piippu olisi hyvä suojata lumiesteellä, ettei katolla liukuva lumi pääse törmäämään piippuun. (Meidän piiput on melkein harjalla, ei pitäisi olla tätä ongelmaa.)
- Jos piippu ei pääse välipohjarakenteiden sisällä liikkumaan vapaasti, voi syntyä jännityksiä. Palovilla toimii laakerina (sitä meillä on runsaasti)..
- Jos laastia on purskahtanut piipun sisuksiin, sisuskalut voivat olla muurautuneet yhteen ja tällöin piippuun voi tulla murtuma. No en usko, että tällainen jää kovin helposti huomaamatta.
- Savupellin kohta on sellainen, johon murtumia voi tulla, jos piippu liikkuu. Meillä murtuma on pellin alapuolella, eli siinä osassa, joka pitäisi nimenomaan olla kestävin osa, jos piippu heilahtaa vaikka lumikuorman takia.
- Hormiliitoksen kohdasta rakenne voi jäädä kantamaan. Silti liitospalaakaan ei välttämättä tarvitse käyttää (meillä ei käytetty) vaan liitoksen voi tehdä perinteiseen tapaan muuraamalla ja onnistuu. (Tätä tietysti on tässä vaiheessa vaikea poissulkea, mutta meidän muurari on kyllä erittäin kokenut ja luotto on kova.)
No, näistä mainituista syistä yksikään ei näyttäisi kovin todennäköiselle. Todennäköisempi syy tälle halkeamalle lienee yksinkertaisesti harkkokuoren lämpölaajeneminen. Se, että hormiliitos on harkkosauman kohdalla ja se, että kyseessä on ei-varaava takka, jossa palokaasut menevät aika kuumina suoraan hormiin, ovat varmaan tässä osasyynä. Lämpökuorma on vaan niin suuri ja sauma liikkuu.
Sovittiin, että piippu kuvataan kameralla sisältäpäin ja tsekataan, ettei sisähormi ole liikkunut tai murtunut tms. Schiedel tulee tekemään sen kahden viikon sisällä.
Muurari tuli aamulla ja korjasi halkeaman. Täytynee varmaan sipaista vähän tummempi pinnoite siihen päälle, jos kosmeettinen haitta jää.
Että näin täällä tänään ja mitähän seuraavaksi.

Paikalla rakentaen syntyvästä 200-neliöisestä, 1,5-kerroksisesta puutalosta tulee nelihenkisen perheen kotikolo. Kesällä 2009 käynnistyi suunnittelu, huhtikuussa 2010 itse rakentaminen ja marraskuussa 2011, kaikenkaikkiaan 2,5 vuoden jälkeen, pääsimme vihdoin muuttamaan uuteen ihanaan kotiin.
Raksapäiväkirjan ohella kirjoituksia rakennusjätteestä ja jätteen vähentämisestä pikkuraksalla.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste piippu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste piippu. Näytä kaikki tekstit
torstai 19. toukokuuta 2011
keskiviikko 12. tammikuuta 2011
Puukiukaan verran villaa
Tiedote rakennustarkastajalle:
Kiukaan hormin viereen mahtui kuin mahtuikin 100mm palovillaa! Eli hormille luokka T600 eli puukiuas, tackar och pockar :-)
Kuva sen todistaa: 2kpl 50mm palovillalevyjä sujahti siihen rakoseen ja toiselle puolelle myös ja päätyyn tökkäsin kolme kappaletta 50mm levyjä, kun kerta mahtui. Toiseen päähän (jonka hormi on takkahuoneen makkaratakan rööri T400) mahtui vain 50mm.
Toinen piippu on sitten T400 kumpikin, päätyihin tuli se 50mm ja pitkille sivuille mahtui noin 80mm kummallekin puolelle. Tungin täyteen, kun sitä villaa oli riittävästi.
Kiukaan hormin viereen mahtui kuin mahtuikin 100mm palovillaa! Eli hormille luokka T600 eli puukiuas, tackar och pockar :-)
Kuva sen todistaa: 2kpl 50mm palovillalevyjä sujahti siihen rakoseen ja toiselle puolelle myös ja päätyyn tökkäsin kolme kappaletta 50mm levyjä, kun kerta mahtui. Toiseen päähän (jonka hormi on takkahuoneen makkaratakan rööri T400) mahtui vain 50mm.
Toinen piippu on sitten T400 kumpikin, päätyihin tuli se 50mm ja pitkille sivuille mahtui noin 80mm kummallekin puolelle. Tungin täyteen, kun sitä villaa oli riittävästi.
lauantai 27. marraskuuta 2010
Piipuista ja takoista ja T-kirjaimista
No jumpe. Rakennustarkastaja kävi eilen. Tutkittiin meidän piippuja. Meillä on siis 2 kpl Schiedelin harkkopiippuja ja niihin olisi tarkoitus liittää kiuas & makkaratakka sekä puuhella & takka.
Nyt on Schiedelin piiput otettu tarkempaan syyniin, kun näitä palotapauksia on ollut. Käsitin, että ne koskivat näitä metallisia kevythormeja, mutta koskevatkin myös harkkopiippuja. Tai ainakin niitä syynätään, koska mm. rakennusvirheistä johtuen on syntynyt vaaratilanteita.
Eli tuo keraaminen hormi ja tuo harkkokuori ovat korkeusmitoiltaan yhtä korkeat. Piippua rakennettaessa alimmaksi tulee palanen, jolla hormin ja kuoren saumat saadaan eri "rytmiin" eli että saumat eivät tule samoille kohdin. No, tarina kertoo, että jostain päin lähiseutua löytyi tapaus, jossa rälläkällä oli alin putkenpätkä lyhennetty koska "on se kumma että nämä menee ihan vinksin vonksin täällä, saumat ei ole ollenkaan samassa rytmissä". No, riskihän siinä on, jos saumat ovat samalla kohdin, että siitähän se tuli karkaa sitten. Ei kun purkamaan.
No meidän piiput oli ihan ok ja suojaetäisyydet oli meidän tarkoituksiin sopivat. Saatiin kuitenkin muistutus, että 50 mm suojaetäisyys voi olla liian vähän tietyille tulisiijatyypeille - ja tulikin pieni tenkkapoo.
Mistä pitäisi ihmisen tietää, että mihin T-luokkaan mikäkin tulisija kuuluu? Eli miten kuumana palokaasut kustakin tulisijasta menevät hormiin? Eli mistä tietää kuinka paljon tulee eristää hormia puuosista. Eli jos nyt olisi pitänyt alkaa selvittää asiaa ja muuttaa suunnitelmia, niin sitä tietoa ei olisi ollut kyllä saatavissa mistään.
T400 on perusluokka, palokaasujen lämpötila alle 400'C . 50mm suojaetäisyys puurakenteeseen ja väliin palovillaa. Perustakat ovat yleensä tätä tyyppiä tai jopa alempaa palokaasuluokkaa.
T600 on hotimpi, alle 600'C. Kuuleman mukaan esim. perinteisen mallinen leivinuuni. Mutta myös puukiuas!
Turvaetäisyys 100mm.
Sitten on T200, suojaetäisyys 20 mm.
Mutta siis noista takoista ja helloista sun muista. Esim. uustuotantoon tullut Porin Matti. Millaisen hormin se vaatii? No eipä löydy tietoa tästä. Eri kiukaat? Pikkukiuas versus kertalämmitteinen? Eipäs löydy tietoa!
Meillä ainakaan ei ollut mikään pikkunakki tuo turvatila ympärillä, vaikka hormi sujahti kyllä hienosti kattotuolien väliin. Juurikaan ylimääräistä tilaa ei kyllä jäänyt, kun toiselle puolelle pantiin 50 mm ja toiselle puolelle 100 mm villaa. Eli kiuas ja takka...Vekselit piti siihenkin tehdä, eli katkaista kertopuupalkki ja tehdä siihen pikku rakennelma.
Mutta jos tulisijan valmistajat ystävällisesti voisivat huomioida tämän T-luokituksen teknisissä tiedoissa, olisi kaikkien kannalta turvallisempi.
Nyt on Schiedelin piiput otettu tarkempaan syyniin, kun näitä palotapauksia on ollut. Käsitin, että ne koskivat näitä metallisia kevythormeja, mutta koskevatkin myös harkkopiippuja. Tai ainakin niitä syynätään, koska mm. rakennusvirheistä johtuen on syntynyt vaaratilanteita.
Eli tuo keraaminen hormi ja tuo harkkokuori ovat korkeusmitoiltaan yhtä korkeat. Piippua rakennettaessa alimmaksi tulee palanen, jolla hormin ja kuoren saumat saadaan eri "rytmiin" eli että saumat eivät tule samoille kohdin. No, tarina kertoo, että jostain päin lähiseutua löytyi tapaus, jossa rälläkällä oli alin putkenpätkä lyhennetty koska "on se kumma että nämä menee ihan vinksin vonksin täällä, saumat ei ole ollenkaan samassa rytmissä". No, riskihän siinä on, jos saumat ovat samalla kohdin, että siitähän se tuli karkaa sitten. Ei kun purkamaan.
No meidän piiput oli ihan ok ja suojaetäisyydet oli meidän tarkoituksiin sopivat. Saatiin kuitenkin muistutus, että 50 mm suojaetäisyys voi olla liian vähän tietyille tulisiijatyypeille - ja tulikin pieni tenkkapoo.
Mistä pitäisi ihmisen tietää, että mihin T-luokkaan mikäkin tulisija kuuluu? Eli miten kuumana palokaasut kustakin tulisijasta menevät hormiin? Eli mistä tietää kuinka paljon tulee eristää hormia puuosista. Eli jos nyt olisi pitänyt alkaa selvittää asiaa ja muuttaa suunnitelmia, niin sitä tietoa ei olisi ollut kyllä saatavissa mistään.
T400 on perusluokka, palokaasujen lämpötila alle 400'C . 50mm suojaetäisyys puurakenteeseen ja väliin palovillaa. Perustakat ovat yleensä tätä tyyppiä tai jopa alempaa palokaasuluokkaa.
T600 on hotimpi, alle 600'C. Kuuleman mukaan esim. perinteisen mallinen leivinuuni. Mutta myös puukiuas!
Turvaetäisyys 100mm.
Sitten on T200, suojaetäisyys 20 mm.
Mutta siis noista takoista ja helloista sun muista. Esim. uustuotantoon tullut Porin Matti. Millaisen hormin se vaatii? No eipä löydy tietoa tästä. Eri kiukaat? Pikkukiuas versus kertalämmitteinen? Eipäs löydy tietoa!
Meillä ainakaan ei ollut mikään pikkunakki tuo turvatila ympärillä, vaikka hormi sujahti kyllä hienosti kattotuolien väliin. Juurikaan ylimääräistä tilaa ei kyllä jäänyt, kun toiselle puolelle pantiin 50 mm ja toiselle puolelle 100 mm villaa. Eli kiuas ja takka...Vekselit piti siihenkin tehdä, eli katkaista kertopuupalkki ja tehdä siihen pikku rakennelma.
Mutta jos tulisijan valmistajat ystävällisesti voisivat huomioida tämän T-luokituksen teknisissä tiedoissa, olisi kaikkien kannalta turvallisempi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)