Juhannuskokko-ajatuksia sinulle!

Juhannus, juhlista jaloin! Toivottavasti omin jaloin :-)

Tänään meinasin kirjoittaa oikein ajankohtaisesta aiheesta, nimittäin jätteen polttamisesta. Täällä Länsi-Uudellamaalla on muutaman kunnan alueella ollut käynnissä roskaantumisen valvontahanke ja sen puitteissa olen itsekin ollut merellä seuraamassa juhannuskokkojen rakentamista.

Valitettavasti suurin osa tuntuu rakentavan kokkonsa huonekaluista, myrkyillä käsitellyistä ikivanhoista rakennuslevyistä, purkujätteestä. Karsean näköistä. Katsokaapa tänä viikonloppuna sitä omaa kokkoanne sillä silmällä, että mitä siinä onkaan.

Nyt siis tärkeä juttu, hyvät rakentaja- ja remppaajakollegat:

Ei käsiteltyä puuta tai jätettä juhannuskokkoon!

Tämä kuva on Raaseporin saaristosta viime viikolta. Vasen puoli on purkujätettä ja sekajätettä, oikea puoli puhdasta puuta ja risuja. Ovia, ikkunoita, levyjä, eristeitä... Yhteensä noin 4-5 kuutiota kamaa. Tolkutonta! Tuo kun lähtee niin palaa koko ranta! Näitä oli useita, kiinteistön omistajiin otettiin yhteyttä siivouskehotuksen kanssa :/ Ei ollut kivaa hommaa se.

Pieni, puhtaasta puusta tehty kokko on ihan sallittu haja-asutusalueella ja kun/jos metsäpalovaroitus ei ole päällä - ihana tunnelman luoja kesäyönä. Ja mieluiten kokon voisi tehdä yhdessä muutaman naapurin kanssa, ettei jokaisen tarvitsisi tehdä omaa.

Kun rakennetaan, tuota roskaa syntyy ihan tolkuttomasti. Jos päättää ryhtyä remppaan tai rakennushommaan, niin niistä jätteistä kuuluu myös huolehtia. Meidän yhteinen ympäristö ja luonto on sellaisessa jamassa jo nyt, että jätettä tuottavien täytyy vaan uskoa, että roskaaminen, dumppaaminen, maahan kaivaminen, mereen upottaminen - se on nyt vaan pakko lopettaa.

Ei sitä roskaamisongelmaa ja sen vaikutuksia tule ajatelleeksikaan, mutta nyt kun olen kuukauden verran käynyt ajelemassa ja katselemassa sitä touhua niin - eihän tässä ole järkeä. Rupean kohta ihan pessimistiksi. Mieluummin poltetaan se tekonahka-muovisohva kuin maksetaan siitä 10€ jätemaksu?

Asia on vaan sillä tavalla, että tylsät hommat on myös hoidettava ja kustannukset maksettava. Maalattu, lakattu puutavara, muovit - niistä syntyy palamisen aikana myrkyllisiä kaasuja. Eikä ne käryt minnekään kauas "pois" lennä, vaan siihen ne jää ensin juhannusväen, lasten nuuskittaviksi ja sitten sinun omaan mökkirantaan. Katsopa vaan sitä veden pintaa, siinä se kama kelluu seuraavana päivänä. Jos puutavarassa on nauloja, niin ne jää siihen myös. Kuka sellaista haluaa omaan rantaansa?

Itse eilen putsailin pois puretuista portaista nauloja ja ruuveja, kun kyläyhdistyksen kokkoon tarvittaisiin tavaraa. Hirmu homma, eikä tunnu etenevän mihinkään. Mutta tein silti vaikka kamala kiire oli muiden asioiden kanssa. Risut lähtee samaan osoitteeseen. Naulat otin tarkasti, meidän hevosvauvat menee kokkorannan laitumelle muutaman viikon päästä. Niiden jaloista ne ruuvit löytyisi ihan takuulla :((( Jos en sitten iltakävelyllä löytäisi omasta jalastani.

Tällaisia ajatuksia tänään. Tunnelmallista juhannusta kaikille!

Uutisia rakennusjätteen käsittelykeskuksista

Uusiouutiset.fi uutisoi investoinneista rakennusjätteen käsittelyyn pääkaupunkiseudulla:

Tekoälyrobotti aloitti lajittelun

Maailman ensimmäinen tekoälyrobotiikkaan pohjautuva kierrätyslaitteisto on juuri aloittanut koetoiminnan SITA Finlandin tytäryhtiön Suomen Hyötykeskuksen tiloissa Viikissä.

ZenRobotics Oy:n kehittämä ZenRobotics Recycler lajittelee Viikin pilottilaitoksessa rakennusjätettä, joka on ensin esikäsitelty kaivinkoneella. Robotti poimii sekalaisen rakennusjätteen joukosta kuljettimelta halutut materiaalit talteen. Tekoälyrobotti tunnistaa materiaalia lukuisten sensorien tuottaman yhteisdatan perusteella.

ZenRobotics Oy:n kaupallistamisjohtaja Rainer Rehn kertoo, että teknologia on herättänyt valtavasti kiinnostusta ympäri maailmaa, vaikkei markkinointia vielä ole edes aloitettu. Tekoälyyn perustuvalle kierrätysteknologialle ei ole kansainvälisiä kilpailijoita.

*****

Toivonen Yhtiöiden Espoon asema avattiin

Toivonen Yhtiöt Oy on avannut 16.2. pääkaupunkiseudun ensimmäisen rakennusjätteiden käsittelyasemansa. Espoon Juvanmalmin asemalla otetaan vastaan kaikenlaista purku- ja rakennusjätettä teollisuudesta, rakennusliikkeiltä, yksityisiltä rakentajilta ja kaupoilta.

Asemalla tehdään raakalajittelua, jossa metallit ja kiviaines lajitellaan talteen.
Loput jätejakeet siirtokuormataan jatkokäsittelyyn Tampereelle. Aseman aukioloajat palvelevat hyvin pääkaupunkiseudun potentiaalisia asiakkaita, sillä asema on auki aamukuudesta iltakymmeneen. Asemalla on kahdessa vuorossa töissä kaksi työntekijää.

Toivonen Yhtiöt uskoo, että Pirkanmaan seudulla hyväksi havaittu konsepti toimii myös pääkaupunkiseudulla.

”Emme lähde pääkaupunkiseudun markkinoille kilpailemaan hinnalla vaan nimenomaan palvelulla. Purkutoiminnan kautta olemme olleet pääkaupunkiseudulla läsnä jo aiemmin, mutta rakennusjätteen vastaanotto avaa aivan uudet haasteet. Uskomme, että tämä on asiakkaillemme hyvä ratkaisu”, Tommi Järvinen toteaa.

Pohdintaa puujätteistä

Ensimmäiset kaksi puulaatikollista laudanpätkiä on poltettu nyt ensimmäisillä kylmillä. Ekalla kerralla tuli oikein savupirtti taas kun kylmä hormi ei vetänyt, perinteiseen tyyliin :-) Yhtä hauskaa joka kerran.

Lauantaina piti viedä kuorma jätettä Karjaan jäteasemalle, mutta ei sitten kerinnytkään kun se meni jo kiinni. Sinällään kyllä hyvää palvelua, että asema on lauantaisinkin auki klo 9-12.

Puhdasta puuta on saatu kerättyä 11 lihalaatikollista (muuttolaatikon kokoisia muovilaatikoita). Maalattua puuta on melkein saman verran.

Soitin Tikkurilan maalilinjalle ja kysyin maalatun puutavaran polttomahdollisuuksista ja syistä miksi eri maaleilla maalattuja ei saa polttaa. Luin Tikkurilan ohjeista, että ennen vuotta '85 maaleissa on ollut pentakloorifenolia, puunsuojatarkoituksessa. Eli näitä erittäin myrkyllisiä sinistymisenestoaineita, jotka ovat aiheuttaneet pahoja maaperän saastumistapauksia. Vanhoissa öljymaaleissa taas on ollut lyijyvalkoista.

No mitäs niissä sitten sen jälkeen on, kun ei kerta saa polttaa? No niissä (myös punamultamaaleissa) on sinkkiä ja kuparia ja toisaalta joidenkin maalien ja lakkojen sisältämä kloori ja orgaaniset yhdisteet muodostavat poltossa kloorattuja hiilivetyjä. Ne taas ovat ympäristömyrkkyjä ja rikastuvat ravintoketjuissa (kertyvät rasvaan).
Horsbäckin jäteaseman jätepuuvuori

Kotiuuneissa on usein poltto-olosuhteet vaihtelevat (happipitoisuus, polttolämpötila) jolloin palaminen on osittain epätäydellistä ja poltossa syntyy helposti haitallisia yhdisteitä runsaammin kuin esim. jätteenpolttolaitoksissa hyvissä poltto-olosuhteissa (jatkuvasti riittävästi happea ja korkea polttolämpötila ja sitäpaitsi kunnolliset suodattimet savukaasuille). Ja esimerkiksi meidän puuhella vuotaa kuin seula, koska yksi hellanlevy on murtunut. Eli maalikäryt pääsisivät kyllä huoneilmaan helposti. Maali sulaessaan tahraa uunin arinan ja piipun niin, että voi syntyä iso vahinko. Maalattua siis ei uuniin!

Toinen juttu mitä olen miettinyt on, että miksei vaneria ja kuitulevyä saa polttaa vaan nekin pitää viedä jäteasemalle. Nehän ovat puhtaan näköistä tavaraa.

Vanerin osalta syy on siinä, että vanerin sisältämät liimat palavat niin kuumana, että sillä polttaa helposti esimerkiksi saunan kiukaan sisältä puhki. Liimojen polttaminen nyt ei ole hyvä ajatus muutenkaan. Kuitulevystä soitin (tarkoitan näitä huokoisia tuulensuojalevyjä) Suomen Kuitulevyn ympäristöihmisille, jotka neuvoivat että tuulileijonaa saa kyllä polttaa kotiuunissa. Toimii hyvin sytykkeenä, ei pala liian kuumana eikä sotke arinaa tai piippua. Isoina määrinä tietysti poltto on hankalaa kun levy tuppaa makaamaan liian tiiviisti päällekkäin tulipesässä. Polttopuun seassa kuitenkin menee ihan hyvin. VTT jopa selvitti asian.

Ja kyllästetty puu on tietysti kaikille ihan selvää, että sitä ei polteta kotona. Polttaminen vapauttaa ilmaan oikein todella runsaasti ympäristömyrkkyjä, eli hävitys tapahtuu ongelmajätelaitoksessa.Horsbäckin hakevuoristo

Jäteasemalta puujäte päätyy haketuksen kautta voimaloiden polttoaineeksi. Oikeiden lämpövoimaloiden pesissä käsiteltykin puu palaa tehokkaasti ja puhtaasti ja tuottaa lämpöenergiaa jaettavaksi koteihin. Puujätteen poltolla voidaan korvata raakapuun polttoa, joka on meille rakentajille positiivinen asia, sillä lisääntyvä raakapuun poltto nostaa myös rakennuspuutavaran (sisältäen levyt) hintaa kun raaka-aineesta kilpaillaan.

Mutta sen haluaisin kysyä, että koska kehitetään ekologinen, polttokelpoinen maali puulle?

Jäteinventaario

Nyt on kellari saatu harjakorkeuteen. On käytetty harkot, eristeitä, puutavaraa ja on kertynyt jätettä - vaan kuinka paljon? Siitä seuraavassa.

Harkot
Perustus on siis osittain kellarillinen ja osittain alta tuulettuva. Harkkoja tilattiin seuraavasti
- 300mm 520kpl + kulmapala 36 kpl
- 300mm lämpöharkkoja 350kpl + kulmapaloja 36
- 250mm 380 kpl
- 300/600 palkkiharkkoja 82 kpl
- 125mm 185kpl
- 200mm 145 kpl + kulmapaloja 16 kpl
- pilariharkko 100 kpl

Mitäs siitä tuleekaan, 1600 palikkaa! No ne on nyt sitten pistetty paikoilleen melkein kaikki (paitsi 125mm:set) , ja jäljelle jäi yhteensä puolikas lava eli noin 30 kpl erilaisia harkkoja kokonaisina ja lisäksi kuvan jämäpalat. Oltiinpa me hyviä!

Eristeet
Routa- ja lattiaeristeitä on mennyt 9 paalia: noin 100kpl neliön kokoisia palasia kellarin lattian alle ja routaeristeitä hiukan. Käteen on käänyt noin kahden neliön verran hukkapaloja.

Puutavara
Käytetystä puutavarasta revitään naulat ja käytetään uudelleen, osa laudoista menee jo toista-kolmatta kierrosta :-)
Kuvassa alhaalla kasa siivoamattomia lautoja ja penkalla pinoissa siistitty puutavara menossa takaisin käyttöön. Rikkinäiset sitten saunan uuniin, mutta muutenhan lauta kyllä pysyy puhtaana kun ei ole maalausta eikä valuja menossa. Trukkilavoja laskin 18 kpl! Lisäksi anturan valun yhteydessä tuli jonkin verran epäpuhdasta puuta (anturamuotti purettiin ehjänä ja vietiin uudelleen käytettäväksi) kun anturan osia rikkoutui.

Ongelmajätteet
Kosteudeneristeeksi levitettiin sellaista mustaa tahnaa perustuksen kylkeen, siitä tuli jäi se purkki ja sitten uretaania on suihkittu saumoihin, niitä pulloja on kertynyt enemmän. Yhteensä mahtuvat kaupan kassiin, ehkä noin 5kg.

Muovit
Isoin jäte-erä ovat ehdottomasti muovit, niitä on kertynyt jo kuution verran.
Ja edelleen, ovat sen tusinaa eri sorttia. Ja mihinkään eivät kelpaa paitsi kaatiksen penkalle...

Soitin myös Länsi-Uudenmaan Keräyspaperille (aka Kuusakoski) Meltolaan ja kysyin saanko tuoda muovini sinne.

Roskat
Ihan hirveän paljon ei roskaa kyllä jää, jos muovit jättää laskuista. Eli roskasäkissä on rikkinäisten eristeharkkojen eristeosat, betoniin ja muuhun sotkeutuneita muoveja ja pahveja (puhtaat pahvit on viety jo pahvinkeräykseen). Näitä on noin kymmenen kiloa yhteensä.

Hukkaa on syntynyt kuukaudessa siis:
- 30 kokonaista soraharkkoa ja 5-10 harkkoa palasina
- 2 m2 styroxlevyä palasina
- muovia 1m3
- ongelmajätteitä 5kg
- sekajäte 10kg
- pieni määrä epäpuhdasta puuta
- puhdas puu on mennyt omaan polttoon.

Kustannukset
Vien jätteet Horsbäckiin Tammisaareen Lassila&Tikanojan ylläpitämälle Rosk'n Rollin jäteasemaverkostoon kuuluvalle jäteasemalle. Maksullisia jätteitä ovat muovi, sekajäte, styrox (41-100kg erä maksaa yht. 18€) ja epäpuhdas puu (<100kg style="font-weight: bold;">Jätekustannukset yhteensä 25€ + rakennusjätesäkkien hankintahinta.

Ei niin kovin vaikeaa!