maanantai 30. elokuuta 2010

Pohdintaa puujätteistä

Ensimmäiset kaksi puulaatikollista laudanpätkiä on poltettu nyt ensimmäisillä kylmillä. Ekalla kerralla tuli oikein savupirtti taas kun kylmä hormi ei vetänyt, perinteiseen tyyliin :-) Yhtä hauskaa joka kerran.

Lauantaina piti viedä kuorma jätettä Karjaan jäteasemalle, mutta ei sitten kerinnytkään kun se meni jo kiinni. Sinällään kyllä hyvää palvelua, että asema on lauantaisinkin auki klo 9-12.

Puhdasta puuta on saatu kerättyä 11 lihalaatikollista (muuttolaatikon kokoisia muovilaatikoita). Maalattua puuta on melkein saman verran.

Soitin Tikkurilan maalilinjalle ja kysyin maalatun puutavaran polttomahdollisuuksista ja syistä miksi eri maaleilla maalattuja ei saa polttaa. Luin Tikkurilan ohjeista, että ennen vuotta '85 maaleissa on ollut pentakloorifenolia, puunsuojatarkoituksessa. Eli näitä erittäin myrkyllisiä sinistymisenestoaineita, jotka ovat aiheuttaneet pahoja maaperän saastumistapauksia. Vanhoissa öljymaaleissa taas on ollut lyijyvalkoista.

No mitäs niissä sitten sen jälkeen on, kun ei kerta saa polttaa? No niissä (myös punamultamaaleissa) on sinkkiä ja kuparia ja toisaalta joidenkin maalien ja lakkojen sisältämä kloori ja orgaaniset yhdisteet muodostavat poltossa kloorattuja hiilivetyjä. Ne taas ovat ympäristömyrkkyjä ja rikastuvat ravintoketjuissa (kertyvät rasvaan).
Horsbäckin jäteaseman jätepuuvuori

Kotiuuneissa on usein poltto-olosuhteet vaihtelevat (happipitoisuus, polttolämpötila) jolloin palaminen on osittain epätäydellistä ja poltossa syntyy helposti haitallisia yhdisteitä runsaammin kuin esim. jätteenpolttolaitoksissa hyvissä poltto-olosuhteissa (jatkuvasti riittävästi happea ja korkea polttolämpötila ja sitäpaitsi kunnolliset suodattimet savukaasuille). Ja esimerkiksi meidän puuhella vuotaa kuin seula, koska yksi hellanlevy on murtunut. Eli maalikäryt pääsisivät kyllä huoneilmaan helposti. Maali sulaessaan tahraa uunin arinan ja piipun niin, että voi syntyä iso vahinko. Maalattua siis ei uuniin!

Toinen juttu mitä olen miettinyt on, että miksei vaneria ja kuitulevyä saa polttaa vaan nekin pitää viedä jäteasemalle. Nehän ovat puhtaan näköistä tavaraa.

Vanerin osalta syy on siinä, että vanerin sisältämät liimat palavat niin kuumana, että sillä polttaa helposti esimerkiksi saunan kiukaan sisältä puhki. Liimojen polttaminen nyt ei ole hyvä ajatus muutenkaan. Kuitulevystä soitin (tarkoitan näitä huokoisia tuulensuojalevyjä) Suomen Kuitulevyn ympäristöihmisille, jotka neuvoivat että tuulileijonaa saa kyllä polttaa kotiuunissa. Toimii hyvin sytykkeenä, ei pala liian kuumana eikä sotke arinaa tai piippua. Isoina määrinä tietysti poltto on hankalaa kun levy tuppaa makaamaan liian tiiviisti päällekkäin tulipesässä. Polttopuun seassa kuitenkin menee ihan hyvin. VTT jopa selvitti asian.

Ja kyllästetty puu on tietysti kaikille ihan selvää, että sitä ei polteta kotona. Polttaminen vapauttaa ilmaan oikein todella runsaasti ympäristömyrkkyjä, eli hävitys tapahtuu ongelmajätelaitoksessa.Horsbäckin hakevuoristo

Jäteasemalta puujäte päätyy haketuksen kautta voimaloiden polttoaineeksi. Oikeiden lämpövoimaloiden pesissä käsiteltykin puu palaa tehokkaasti ja puhtaasti ja tuottaa lämpöenergiaa jaettavaksi koteihin. Puujätteen poltolla voidaan korvata raakapuun polttoa, joka on meille rakentajille positiivinen asia, sillä lisääntyvä raakapuun poltto nostaa myös rakennuspuutavaran (sisältäen levyt) hintaa kun raaka-aineesta kilpaillaan.

Mutta sen haluaisin kysyä, että koska kehitetään ekologinen, polttokelpoinen maali puulle?

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tiedosta, mielenkiintoinen ja hyödyllinen selvitys.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...