Kuisti is in da house!

Parin päivän työreissu toiselle puolelle Suomea aiheutti kamalat raksa-vieroitusoireet :-)
Piti heti kotiinpäästyä hyökätä raksalle katsomaan miltä kuisti näyttää, kun se on sillä aikaa tehty:
Ehkä täytyy hakea huomenna muutama kuva päivänvalon aikaan, eihän tuosta tule hullua hurskaammaksi.

Peltisepät olivat myös olleet tänään paikalla mittailemassa tuota (yllä olevassa kuvassa vasemmalla olevaa) terassia. Tulevat huomenna väkertämään siihen katon :o) Jes.
Jos se jotakuta kiinnostaa niin tuon umpikuistin (yläpuolisessa kuvassa siis oikealla) katon rakenne näyttää altapäin katsottuna tällaiselta.

Huomenna alkaa ikkunoiden vuorilaudoituksen teko. Peltimiehet tulee ja ilmastointihomma jatkuu.

Muistilista huomiseksi (normipäivä):

- aamusta heti katsomaan jos vuorilaudoituksista olisi mallikappale valmiina ja onko se ok
- Simolle hakemaan lisää 8" lautaa, se loppuu (mihin lapset siksi aikaa? hmm...)
- ikkunapelleistä mittoja ja peltipajalle tilaukseen niitä (onneksi ne on melkein kaikki samanmoisia ja onneksi ne peltimiehet on huomenna itsekin paikalla)

Terassia ja kellarin väliseinää

Huh huh, se on taas viikonloppu aherrettu. Onpa ihanaa kun noi ikkunat tuli nyt laitettua, ihan loistavaa :-) Tulee taas astetta enemmän sellaista tilan tuntua ja käsitystä lopputuloksesta.

Ikkunoiden ohella on siis paperoitu seiniä umpeen, rakennettu väliseinää kellariin ja tehty terassia.

Terassin kanssa kävi pikku knääpä. Terassin perustus siis tehtiin joskus ammoisna aikoina keväällä. Siihen sitten tietty tehtiin ne tartunnat, joista oli hyvä lähteä ylöspäin niillä pilariharkoilla. Ja sitten siihen loogisesti puutolpat, jotka terassin kattoa kannattelevat.

No terassin katto oli jo melkein valmis kun havaittiin, että terassin tolpat on aivan vinksin vonksin. Niiden pitäisi olla olohuoneen kohdalla ikkunoiden karmien kohdilla, sitten erkkerin nurkissa ja viimeiset terassin nurkissa. Vaan ei...

Rakentajat (ei timpurit, mutta nämä meidän puoliammattilaiset :-) olivat vaan olettaneet, että tartunnat on alhaalla millilleen. Kun ne on meidän jäljiltä (tehtiin alkuvaiheessa innoissamme millintarkkaa...ei enää ihan niin...krhm..). Mutta tartuntojen kohdalla tuli kyllä tehtyä vaan sinnepäin, (kts. kirjoitus anturan valusta) koska heti valun jälkeen alkoi sataa aivan kaatamalla. Ja satoi edelleen kun tartuntoja käytiin laittamassa. Mies yksinänsä yritti mittailla ja asennella...

Kyllä ne "sielläpäin" oli, ei sitä heti silmällä huomannut. Vasta kun katsoi sisältäpäin. Eli aika tarkat ne oli, mutta ei todellakaan niin tarkat, että jälkeenpäin ei olisi ollut tarvetta mitata ennenkuin alkaa muuraamaan.

Tässä korjattu lopputulos:
Kökkeliköö.
No ei se nyt ihan umpipaha ole, huomioiden, että ikkunat on tätä kuvaa otettaessa vielä asentamatta. Ikkunan karminpaksuus ja pokat + terassitolppien kotelointi. Ehkä sitä ei loppuviimetteeks edes huomaa.

Ikkunoita on paikoillaan!

Helou helou,

plokkaaja on täällä edelleen vaikka hiljaista on pidellyt viikon verran - vähän hektinen aika menossa. Sunnuntai-iltamyöhä on aina sopiva aika kirjoitella :-)

Niin! Me laitettiin siis porukalla ikkunoita viikonloppuna. Tai siis miehet laittoi, minä muonitin jälleen kerran :o)

Ekaksi kuvaksi pihatien kuva (kun pikkuipanan huoneen ikkuna on viimeistä hetkeä puhtaana eli siis kokonaan ilman ikkunaa):
Ensimmäinen puolikas päivä meni taas kamoja ja itseä keräillessä, ennenkuin työn vauhtiin päästiin. Lauantain aamupäivällä 2 ikkunaa, iltapäivällä samassa ajassa 7. Perusmeininki.

Tehtiin ensin yksi kokeeksi alakertaan ja sitten aloitettiin varsinaisesti yläkerrasta. Kaikissa ikkuna-aukoissa on ollut viikkojen ajan läpinäkymättömät suojamuovit. Kun muovit otettiin pois ja pantiin ikkunat tilalle, oli aika juhlallinen fiilis katsoa ensimmäistä kertaa esimerkiksi oman makuuhuoneen ikkunasta, kun siitä puulehtien karistua näkee järvelle asti. Fiilis on loistava!
Näkymää meidän ikkunasta (telineet pitää mielikuvitella pois...)

Sama ikkunan kanssa

Yläkerran oleskelutilan ikkunat (näissä alaosassakin aito karmi)

Yläkerran makuuhuoneiden ikkunoista piti tehdä kaksiosaiset sillä ikkunan tulee toimia poistumistienä, jolle on tietyt minimi-mitat. Alempi lasi on siksi kokonainen, siinä on keskikarmin paikalla vain kevyt alumiiniristikko joka muuttaa myös ulkonäköä.

Yläikkunoiden koko 120x140, alakerrassa on 120x150. Mittasuhteissa on jonkin verran eroa:

Alakerran olohuoneen ikkunoissa ristikkomalli pääsee minusta oikeuksiinsa. Minusta nämä onnistui todella hyvin:Sama ulkoapäin eli kuistilta nähtynä (siinä on telineet juuri edessä joten vähän huono kuva):

Lauantaina siis 9 ikkunaa, sunnuntaina 7 (joista 3 niitä isoja olohuoneen ikkunia) jolloin sitten ruuvit loppui vaikka oli haettu kaupasta niiden viimeiset ja kavereiltakin haalittu (terveisiä Tiialle ja Tomille ja kiitos lainasta, aika pitkälle päästiin lopulta kumminkin teidän apuruuveilla :-)

Loppupäivä menikin sitten taas serpoillessa kellarin seinää, siivoillessa ja järjestellessä paikkoja. Illalla kerittiin vielä leffaankin, tekipäs hyvää!

Napapiirin sankareita voi suositella ainakin kaikille omakotirakentajille ja muille ressaantuneille, aivot narikkaan ja naama näkkärille :-)

Terassin teko alkoi

Ja sitten taas juna lähtee eteenpäin. Seuraavaksi on vuorossa eteläpuolen terassin/parvekkeen teko.
Pohjatyönä on muurattu pilariharkoista kuusi pilaria, joille tehtiin keväällä antura samalla kun muullekin talolle.Tällainen on nyt...
Puutavara on 2" x 8" kyllästettyä. Eli ihan tanakka ja tukeva tulee terassista kuten muustakin talosta.
Eilen hommaa vähän aloiteltiin ja tänään päästiin jatkamaan (sen jälkeen kun oli korjattu viimeöisen myrskytuulen ja sateen repimiä ikkunoiden/ovien muovisuojuksia - olipa hyvä että ne sellut oli muuten nyt niiden pressujen sisällä, muuten ne olisi varmaan lennelleet ympäri mäkeä...).
...tällaista yritetään tehdä...
Pientä kalabaliikkia syntyi eilen, kun ruvettiin laskeskelemaan terassin katon korkeutta suhteessa meidän ihaniin maisemaikkunoihin... Oheissa kuvassa katto oli ihan mukavasti ikkunoiden yläpuolella. Rakenneratkaisussa oli kattoa kuitenkin joutunut tuomaan hiukan alaspäin, mikä uhkasi varjostaa olohuoneen....melkein tällä tavalla.
Onneksi meidän suunnittelija on sellainen Nalle, että hänet saa aina kiinni ja vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Eli tuota ylläolevaa rakennetta muutettiin siten että kattoa kannattava (pilarin päällä kuvassa makaava) 2 x 6" palkki kiinnitetäänkin suoraan pilarin kylkeen, jolloin pilarin pituutta voidaan kasvattaa ja näköeste saadaan ylemmäksi.

Torstain-perjantain tienoilla on Alavus-ikkunat luvanneet toimittaa ruudut, eli sitä odotellessa! Ja terassia rakennellessa..

Vinkki selluvillaan liittyen

Käytännön vinkki selluvillan puhallutusta suunnitteleville. (Olisi pitänyt meidänkin tajuta, koska meille on puhallettu sellua ennenkin. Puhaltaja myös muistutti asiasta, mutta liian myöhään.)

Eli. Kun seinät puhalletaan, tasoitusvaiheessa irtoava ylimääräinen villa on mahdollista siirtää puhalluslaitteen imulla suoraan väli/yläpohjaan MIKÄLI MESTAT OVAT VALMIINA. Eli jo välipohja meidän tapauksessa olisi paperoitu, villan olisi voinut siirtää suoraan sinne. Mutta eipä ehditty, kun asia tuli liian myöhään sitten mieleen.
Meillä (siis 200m2 1,5 krs-talo) irtovillaa jäi lattioille varmaan puolitoista-kaksi höttökuutiota. Olipas kinkkinen homma miettiä, että minne villa saadaan siksi aikaa, että villamiehet seuraavan kerran tulevat. Villa on yllättävän painavaa, vaikka hötöiseltä näyttääkin. Kuivuttuaan sitten alkaa liikuskella ilmavirtojen mukana, tarttua vaatteisiin jne olla joka paikassa. Määrä oli aivan liian suuri laitettavaksi esim. jätesäkkeihin (+ kosteana olisi homehtunut sinne). Meillä olisi myös ollut niitä kuution vetoisia suursäkkejä kolme kappaletta, mutta puolillaankin säkki painoi jo niin ettei kaksin meinattu jaksaa nostaa sitä. Saati kantaa yläkertaan.

Haettiin sitten varastosta neljä pressua, jonka päälle villat koottiin ja reunat käännettiin villakasan päälle. Pressun voi avata, jotta villa kuivuu, ja sulkea kun ympärillä ollaan töissä. Sitten kun villamiehet saapuvat, imuroidaan villa pressujen sisältä yläkertaan.

Reippaasti ylimääräistä hommaahan tuosta tuli, mutta minkäs teet.

Katto valmis

Peltikatto valmistui perjantaina! Piippujen pellitykset vielä hitusen kesken, mutta se ei liene edes päivän homma.

Eli meidän ristiharjaisen talon noin 250 m2 laajuisen saumapeltikaton tekemiseen meni Mustion Teräksen miehiltä seitsemän työpäivää, joista kahtena satoi melkein kaatamalla aamusta iltaan.
Miehiä oli kaksi, kourujen teossa ja aloituspäivänä oli kolmaskin jonkin aikaa.Aikaansaannos ja piirustus vähän eri kulmista (kuvankäsittely ei oikein onnistunut 100%)

Seuraavaksi ryhdytään sitten puuhaamaan terassia (ja sen yläpuolista parveketta) ja lasikuistia. Terassin antura valettiin keväällä samalla kun muunkin talon antura tehtiin. Antura lepää tuolla jossain hiekkapatjan alla. Kaivetaan se sieltä seuraavaksi esiin ja muurataan muistaakseni kuusi harkkopilaria, joiden varaan terassi rakennetaan.

Nyt huomenna maanantaina 27.9. eletään siis viikkoa 39. Ensi viikolla (40) puhalletaan selluvilla ja seuraavalla viikolla (41) tulevat ikkunat. Paljon täytyy siis tapahtua että paikat saadaan valmiiksi seuraavia vaiheita varten. Mutta nyt ainakin näyttää ihan hyvälle aikataulun suhteen.

Pam pam pam ... pam pam pam... pam pam

No niin! Kahden viikon tiukan puristuksen puolimatkassa ollaan! Toinen pääty on melkein kokonaan laudoitettu ja toisenkin pään alaosa on valmis. Samalla meni rikki 50 000e raja budjetissa materiaalikustannuksissa (työkustannukset siihen päälle, niistä on 90% laskuttamatta). Tässä tilanne ennen laudoituksen lätkimistä:Sitten vähän kuvia rakenneratkaisuista (ovat varmaan tyypillisimmästä päästä). Leikkauskuva ulkovuorauksesta, jossa sisältä ulospäin (alakoristelistan kohdalta):
-runkopuu
-tuulileijona tuulensuojalevy (kuvassa näkyy nurkan vaneri)
- pystyrimoitus (hiiriverkko alas sulkemaan tuuletusrako)
- vaakarimoitus eli naulauslistat
- alalistan ja katkolistan vesipellitys
- pystylaudoitus pohjusteella ja sävytetyllä öljypohjalla käsiteltynä
(-pystyrimat)
Kuva: Ulkovuorauksen rakenne
Ja seuraavassa kuvassa sama edestäpäin. Lopullinen pinta vedetään siis Vinhalla. Saatiin timpurilta vinkki, että kannattaisi hioa laudoitus kevyesti ennen Vinhalla maalaamista, tulisi tasaisempi pinta. Ei vielä ole päätetty tehdäänkö niin vai ei.
Ja lopputulema tänään sunnuntai-iltana:Värisävy näyttää joka kuvassa erilaiselta (tässä kuvassa on taas ns. venäjän sininen... pfff). Olin alkuun aika kauhuissani, että sävy on _aivan_ liian sininen. Mutta olo helpottui kun öljypohja kuivui. Se ottaa rauhallisen harmaan sävyn. Ja varsinainen maalihan on vielä laittamatta.

Jäteasioista yksi juttu: jos mahdollista, kannattaisi sahata puutavara määrämittaan ennen kuin ryhtyy käsittelemään sitä. Käsitellyille tai maalatuille laudanpätkille ei ole muuta käyttöä kuin jätepuulavan täytteenä lepääminen :-( Pätkää nimittäin tulee todella paljon.

Katon teko alkaa

Meille tulee konesaumattu peltikatto. Sen alusrakenteita pohtiessa nousi välillä savu korvista, mutta päädyttiin umpilaudoitukseen. Helle jatkui suorastaan kiduttavan korkeilla lämpötiloilla, mutta niin vain miehet katolle kiipesivät ja ottivat vasaran käteen. Turvavaljaat päälle. Yksi varsinaisella katolla laittaa laudat paikoilleen ja naulaa. Toinen avustaa telineillä lautojen nostossa ja yksi istuu lautakasan päällä ja ojentelee sopivia.
Katon laudoittamisessa meni tällä porukalla kaksi päivää.
Melkein valmis. Sitten vielä pressut päälle äkkiä-äkkiä torstaina 29.7. Asta-myrskyn kolkutellessa tai oikeastaan jyristessä jo taivaanrannassa. Pressutukseen meni kolmelta mieheltä neljä tuntia.Siinä se nyt nököttää ja odottelee seuraavaa spurttia joka alkaa 9.8. Silloin viimeistellään räystäät ja katto muutenkin peltikaton tekijöille valmiiksi ja aloitetaan ulkovuorauksen teko. Porukkaa on tulossa timpurin lisäksi kaksi appiukkoa, yksi erinomainen yleisrakennusmies, minun mies sekä pohjamaalaushommiin yksi henkilö. Bloggaajan homma on jälleen keitellä jääteetä, muonittaa rakennusporukka ja vahtia ipanoita kotona :-)

Ja seuraava paniikki on sitten miettiä, että minkä värinen siitä tehdään! Sininen me on ajateltu, mutta siihen ajatukseen on ehtinyt jo kyllästyä... Siinäpä aihetta yhdelle blogikirjoitukselle.

Räystäät tehdään sitten.

Niin ne pitäisi päättää. Että millaiset räystäät. "Ai onko niitä useampiakin erilaisia olemassa?" voisi kysyä :-) No on niitä kyllä. Avoräystäs ja umpiräystäs. Ja poikkisuora ja luotisuora malli. Ja laudoitusta voi laittaa tai olla laittamatta. Ja sitten voi värkätä koristeitakin, jos haluaa.

Tässä yksi periaatekuva jolla haalitaan ummikot takaisin kärryille (googlella löysin tämän havaintoesityksen Pohrin sivuilta):

Eli vasemmalla avoräystäs ja oikealla umpiräystäs joissa kattotuolin pää on poikkisuora (eli laudan päässä on 90 asteen kulmat). Tuota avoräystästä on sitten monenlaista. On sellaista umpeenlaudoitettua ja sitten kokonaan avointa mallia jossa kukkopuut eli räystästä kannattavat palkit ovat näkyvissä (kts. esim. Kannustalon Ainolan räystäsmalli http://www.kannustalo.fi/mallistot/as_kuvat/img006.jpg)

Vanhoissa suomalaisissa rakennuksissa näkee lisäksi paljon tällaista mallia (tämä on myös Kannustalojen Rauhala-malliston räystästyyppi):

Eli että pitkillä sivuilla umpiräystäs ja päädyissä sitten tuollaiset koristeet. No meille tulee näin, plus että päädyissä jäänee kukkopuut näkyviin kuten Ainolassa. Nykyistä kotia vastapäätä on talo, jossa on räystäät tehty sillä tyylillä ja mielestämme näyttää hyvältä. Suunnitteluvaiheessa oli ajateltu umpilaudoitettua avoräystästä (olen vieläkin hiukan epävarma että meneekö terminologia nyt ihan oikein) mutta muutettiin nyt kun keksittiin mieleisempi.

Lisäksi täytyi ratkaista räystäslautojen leveys eli siis tavallaan räystään "paksuus". Räystäslaudan leveys on ulkonäköseikka ja makuasia. Meille tulee 11" laudoitus eli 27,5cm.

Rakennusporukassa syntyi lievää jupinaa "turhasta" ylimääräisestä työstä räystäiden värkkäämisessä. Leveä räystäs on ihan turha ja päädyn koriste se vasta onkin joutavaa krumeluuria :-) Mies jo taipui 8" kannalle (turhan rationaalinen kun on :-) mutta minä muistutin suunnitteluvaiheen keskusteluista. Silloin räystäät piirrettiin ensin sillä 8":llä

Ja sitten 11" ja maalattiin vielä valkoisiksi (plus lisättiin nurkkalaudat ja ikkunan puitelaudat ja näköjään ristiharjan korkeuskin on laskenut..)Niin onhan se nyt ihan eri näköinen! Vähintään 11" ja sillä sipuli :-) Jupina ei kyllä lakannut ennenkuin soitettiin pari puhelua ja selvitettiin ettei se rakentaminenkaan nyt mitenkään hankalaa ole. Eli hyvä näin!

Kiltit rakennusmiehet tekivät pätkän malliräystästä ja ihan hyvältä se näyttää:

Eli sekin asia on sitten järjestykssä :-)

Ristikoiden nosto ... vihdoin 16.7.

Kaikenmaailman vaiheiden jälkeen päästiin nostamaan ristikot 16.7. eli lopulta urakka myöhästyi vain viikolla. Huh helpotusta. Oma timpurimme oli jäänyt lomalle, mutta nostohomma pelastui kun samasta firmasta tuli pomo itse ja yksi mies paikalle. Sitten appiukot, me itse tietenkin, nostokoneen kuljettaja ja vielä yksi hanttimies - ja niin nousivat ristikot ja kiinnitettiin paikoilleen neljässä tunnissa!

Pääharjalle tuli 12 ristikkoa, ristiharjalle toiset 12 pienempää ja lisäksi neljä apupukkia. Puutavara todettiin hyväksi, vaikka pessimistisenä olin pelännyt sutta ja sekundaa saatavan.. Mittatarkkuuskin oli erinomainen (taitaa se nykypäivänä ollakin yleensä).

Kuvassa: Ristiharjan ristikot nostettiin nipuissa ja jaettiin käsipelissä paikoilleen.

Välipohjahan tuntuu olevan varsin järeää tekoa. Tai ainakin sellaiset kommentit on saatu. Kertopuut ovat 51 x 300mm (k 900 eli 90cm välein, ja jokaisessa välissä tietysti ristikon alapaarre) ja kantavat liimapuupalkit 165x 450mm. Ja tässä lopputulos ristikoiden noston jälkeen!

Runkovaihe - nyt ei enää selvitty ilman yllätyksiä

Itselleni tuli yllätyksenä se, kuinka nopeasti puutalon runko nousee hyvän timpurin tekemänä. Hommaan oli varattu aikaa kaksi viikkoa - hiukan nafti siksi, koska timpuri oli keväällä sairaslomalla. Hän oli kuitenkin sitä mieltä, että 1,5 viikkoakin riittää :-) Eikä haluttu vaihtaa toiseenkaan, koska mies on loistava. Suunniteltiin ristikoiden nosto toisen viikon loppuun. Ristikot tilattiin paikalle päivää ennen nostoa.

Rungon pystytyksen 1. pvä (28.6.). Rungon aluspuiden kiinnittäminen perustuksen tartuntoihin ja ikkunoiden ovien yms merkitseminen paikoilleen (ja viimeinen muutosten veivaaminen yömyöhään, heh).

2. pvä. Runko alkaa nousta. 2" x 6" metsikkö nousi yllättävän nopeasti. Ensin pitkien sivujen rungot.

3. pvä. Päätyjen ja erkkerin runko. Kertopuut ja liimapuupalkit otettiin tontille. Kivisen väliseinän muuraus alkaa.

4. pvä. Rungon pitkille sivuille tulevien kertopuiden asennus. Liimapalkkien nosto paikoilleen.

5. pvä. Toisen kerroksen rungon päätyjen tekoa ja jäykisteiden laittoa. Kattotuolit sovittu seuraavan viikon torstaille.

(Viikonloppuna väliseinien muuraus loppuun sun muuta hommaa hikipäässä!)

Kuva viidennen päivän iltana:

6. pvä (toisen viikon maanantai 5.7.). Rungon keskiosan (ristiharjan) kohdan välipohjaan tulevien kertopuiden kiinnitys. Puurakenteisen väliseinän aloitus.

7. pvä (6.7.). Viimeiset kertopuut kiinni ja puurakenteisen väliseinän viimeistely. Mestat valmiina kattotuolien nostoon, joka oli sovittu 8.7. Fiilis korkealla kun homma etenee niin hienosti! Soitan kattotuolifirmaan ja varmistelen toimistusta torstaiaamulle. Sopii, kaikki ok. Aikatauluun luottaen sovitaan nostoporukan kanssa asennus alkamaan jo torstaina iltapäivällä, jos ristikot saapuvat aamusta. Varmistetaan nosturin tulo. Illalla siivottiin paikkoja, jotta nostohomma sujuisi mahdollisimman esteettömästi.













Mestat valmiina ristikoiden nostoon, jee!

8. pvä klo 9 viimeistelytyöt edelleen käynnissä, kun ristikkotoimittajalta TULEE YKSIRIVINEN SÄHKÖPOSTI. "Tuotannollisista syistä ristikoidenne toimitus siirtyy ensi viikolle. Ilmoittelemme uudesta ajankohdasta tarkemmin. Pahoittelut."

Ja mikä oudointa, edellisen päivän iltapäivänä olin juuri ollut yhteydessä firmaan! Silloin sieltä vakuuteltiin, että kaikki on kunnossa ja että tieto täsmällisestä saapumisajasta saadaan keskiviikkona, kun kuljetusaikataulut selviävät tarkemmin. Ja 12 h myöhemmin siirretään koko homma viikolla ja tehdään se sähköpostilla, eli hyvässä lykyssä tieto olisi voinut mennä meiltä ohi kokonaan!

Timpurimme oli kaiken kukkuraksi jäämässä lomalle samana perjantaina, kerroin tämän myyjälle ja koetin vaatia asiaa korjattavaksi ja ristikoita tontille viimeistään perjantaina jotta nosto voidaan tehdä ylipäätään. "Ei onnistu." Härskin ylimielinen myyjä kommentoi vain "Ymmärräthän sinäkin varmasti, miten paljon tähän aikaan vuodesta on kaikilla töitä, me ei vaan EHDITÄ kaikkea - ja tiedettiinhän me tämä jo viime viikolla, hehheh" letkautti vielä perään "Haluatko kenties että perutaan kauppa kokonaan? Sopii oikein hyvin!" Mielelläni olisinkin perunut, jos olisi kyseessä jokin muu, kuin 3-4 viikon toimitusajan vaativa tilaustavara!

Röyhkeästä kohtelusta provosoitunut työmaamesu soitti firmaan vielä muutaman kerran, jonka seurauksena uusi aikataulu toimitukselle saatiin sovittua pikavauhtia. Tätä kirjoittaessa tavarat ovat jo tontilla ja valmiina nostoon. Timpuri on kuitenkin lomalla seuraavat neljä viikkoa eli sopii miettiä, että kuinka paljon tähän nyt sitten tuhrautuukaan hyvää rakennusaikaa. Kesäloman aikana oli tarkoitus tehdä omana työnä kaikenlaista, esim. lyödä vesikatto kiinni ennenkuin pidetään perheen kanssa neljän päivän kesäloma!

Mutta ei se viikko sinne tai tänne mitään, mutta myyjän ylimielisyys asiakasta kohtaan kyllä jurppii raskaasti koko rakennusporukkaa! Raksalla on tiettyjä vaiheita, joissa ajoituksen täytyy toimia. Osittain tässä vika on omakin. Suunnitelmat olisi pitänyt vain yrittää vaatia aiemmin, nyt ristikot tilattiin samana päivänä kun ristikkokuvat tulivat. Toimituksesta sovittiin kirjallisesti vain viikon tarkkuudella ja puhelimitse täsmällinen aika. Vain kirjallisesti sovitulla on merkitystä, jos tulee ongelmia. Viikon tarkkuus ei raksalla sesonkiaikaan riitä.

Ristikkotoimittaja sai tältä asiakkaalta luottoluokituksen "uskon kun näen" Kiukuttaa vieläkin vaikka jutusta on jo viikko!

Runko nousee, päivä nro 2

Tässä kuva eiliseltä! Kahden päivän puutyöt näkyvät siinä. Ekana päivänä pantiin aluspuut ja merkittiin niihin ikkunoiden ja ovien paikat yms. Toisena päivänä alettiin sitten paukuttaa.

Sen voin sanoa, että vaikka rakentaminen onkin työlästä ja aikaavievää ja kuluttavaa, niin kyllä tämä vaihe on loistava. Ja varsinkin kun on hyvät miehet töissä ja näkee miten jämptiä jälkeä syntyy..!

Mahtavaa!

Nyt ei tosiaan mene niinkuin Strömsössä.

Menetettiin timpuri. Otti ohrakyrsä!

Siis nyt on niin että oma luottotimpurimme rikkoi kätensä keväällä. Mies, jonka työn jälki on niin hienoa, että ei voitu vastustaa kiusausta rakentaa pitkästä tavarasta. Noh, käsi ja mies on olleet sairaana parisen kuukautta, josta syystä pienen timpurifirmat työt laahaavat pahasti jäljessä. Porukan vetäjä eli yrittäjä taas aikoo jäädä vuodenvaihteessa eläkkeelle. Ja nyt sitten on niin, että meidän taloon ehditään tehdä runko ja vesikattoon asti, mutta siihen se sitten jää. Muut keskeneräiset hommat vievät miehet.

Reilu peli, meidän työt on otettu/ahdettu viimeisinä mukaan, me olemme ekat jotka kärryiltä tippuvat. Kirjallisia sopimuksia ei oltu tehty mistään, niinkuin maalla tapana on.

No, tämän selvittyä oli tietenkin paniikki valloillaan muutaman tunnin ajan. Juhannus painaa päälle ja syksy alkaa olla parhailla tekijöillä jo joululle asti myyty. Mistä uusia miehiä? Hyviä miehiä? Voi kyrsän kyrsän kyrsä!!!!

Ryhdyttiin sitten soittelemaan eri paikkoihin. Heikolta näytti alkuun, tietenkin. Mutta onneksi sitten löytyi pari vaihtoehtoa, joita nyt sitten puntaroidaan. Lisäksi hyvien ystävien rakennusprojektissa mukana ollut timpuri kehuttiin maasta taivaisiin. Eli nyt näyttää taas positiiviselta.

Sairaslomalla ollut luottomiehemme tulee kuitenkin maanantaina aloittamaan hommat ja tekee pari viikkoa. Eli nyt onkin kiire laittamaan mestoja kuntoon ja siivoamaan paikkoja - oli juhannus tai mikä vaan! Peukut pystyyn että työt etenisivät nyt sujuvasti seuraavat kaksi viikkoa.