Haluatko kuulla ensin hyvät vai huonot uutiset?

Hyvät on ne, että rappuset on tilattu ja näyttivät nätille. Olen innossani, kun yksityiskohdissa, väreissä ja muodoissa oli riittävästi valinnanvaraa. Lattianväriset harmaat askelmat on pop. Ne on sitten sopivan maalaistyyliset jyvänjemmarien taloon :-)

Huonot uutiset on sellaiset, että timpurimestari on loukannut selkänsä uudelleen metsätöissä. Timpuri-junior tuli tänään hommiin, mutta hänellekin tarvittaisiin kyllä kaveri avuksi, yksin on vähän huono asentaa välipohjapalkkeja (porrasaukon loput palikat).

Sellaista rakentajan arkea. Tarjouspyyntöjä helmipaneelista/stp-paneelista sekä lattialaudoista on lähetelty maailmalle. Kodinhoitohuoneiden ja vessojen suunnitelmia pannaan tänään tilaukseen. Ovetkin pitäisi tilata. On tässä vaan hommaa.

Niin ovien valinnasta voisikin jossain vaiheessa laatia pienen plokin. Siinäkin on ollut aika suurta valinnan vaikeutta.

Materiaalitehokkuutta tavisraksalla

Materiaalitehokkuus on sana, joka kuulostaa melkein liiankin teoreettiselta asialta jo sanana. Materiaalitehokkuus on mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamista mahdollisimman pienellä materiaalipanoksella. Siis että yhtä hyvä tehdään vähemmällä tavaralla. Olennaisena asiaan kuuluu myös materiaalin/tuotteen elinkaaren huomioiminen, eli suositaan kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Monella okt-raksalla noudatetaan materiaalitehokkuuden periaatteita ihan huomaamattaankin. Selkeä huonejako ja hukkatilan vähentäminen ovat materiaalitehokkuuta siinä missä määrämittaisten osien tilaaminen tai rakennusmateriaalin menekin laskenta.

Tosin paljon on kyllä parantamisen varaakin. Teollisuuden aloista juuri rakentamisessa on eniten tehtävää materiaalitehokkuuden saavuttamisessa, todetaan selvityksissä. Uudisrakentaminen pärjää hyvin, mutta tulokset heikkenevät kun otetaan huomioon korjausrakentaminen ja purku eli se, kuinka hyvin materiaali voidaan hyödyntää varsinaisen käyttötarkoituksen jälkeen. No, kaatiksellehan ne purkurojut usein Suomessa kärrätään :(

Olen myös meidän raksalla koettanut miettiä jätteen synnyn ehkäisytoimia. Tällainen "10 jätteen vähentämisvinkkiä rakentajalle" -ohje on koottu Cirkulera-rakennusjätehankkeessa:
http://web.novia.fi/cirkulera/?page_id=468&lang=fi

Rakennustarvikkeiden määrien laskemisesta ja toteutuneesta hävikistä kirjoitinkin aiemmin. Muovi ja pahviroskat ovat isoimmat erät. Puutavaraa tietysti tulee hukkana paljonkin. Kuusi isoa muovilaatikkoa puusälää tuli täyteen kun siivosin viikonloppuna PUOLET työmaasta. Vein ne kotiin polttopuiksi.

Mutta säästössä on onnistuttukin. Alla kuva välipohjan rakenteista. Tämän perusteella piti tilata kertopuut ja liimapuupalkit:
Innoistuin laskemaan huolellisesti, sillä kerto- ja liimapuu on kallista ja varsinkin pitkien halkojen kuljettaminen hinnakasta. Eli koko tilaus on tehtävä kerralla, mutta samalla ei saa olla yhtään liikaakaan kun tavara maksaa 20€/m. Käytin pari tuntia ja laskin excelillä saatavilla olevien puutavaran pituusvaihtoehtojen ja meidän tarvitsemien palasten kesken, että kuinka monta 6- 8- tai 10-metristä kertopuuta kannattaa ottaa, jotta niistä jää mahdollisimman vähän hukkapaloja. Hukkaa piti laskea siitäkin näkökulmasta, että pitäisi siitä saada tehtyä 45cm mittaiset jäykisteet alapohjaan - ihan silpusta niitä ei saa mutta isommista pätkistä kyllä. Aikamoinen palapeli, mutta sain kuitenkin laskemalla sai pudotettua tilausta noin 10 metrillä.

Olisi ollut mahdollista tilata myös määrämittaisia paloja (kuten rakentajan vinkkilista neuvoo) mutta se olisi tullut aika paljon kalliimmaksi kuin paikalla sahaaminen ja siihen olisi sitten tietysti liittynyt riski virheistä.

Eli säästöä syntyy joka kerta kun ehtii tällaista hommaa tehdä. Ja voinhan laskea tuosta itselleni 100 €/tunti verotonta palkkatuloakin, tavallaan :-)

Tavaran tilaamista

Ei JUMPE että tuonne monttuun menee paljon erilaista kamaa - ja vielä sellaista mikä peitetään eikä koskaan enää nähdä! :o)

Tämän raksan tarkoitus on olla jätepihi. Kokeilemme työmaan aikana mahdollisimman monia tapoja säästää rakennusmateriaaleja ja yritämme myös kierrättää tavaraa paitsi oman työmaan sisällä, myös naapureiden kesken.

Suuren säästönhän voi tehdä kilpailuttamalla tarvikkeita. Sen tietävät kaikki. Kaupan hyllyhinnoista voi saada suuria alennuksia. Toisen suuren säästön voi tehdä, jos malttaa laskea tarvittavat tarvikemäärät. Harkkojen määrät kappaleen tarkkuudella, laastisäkit, teräkset... Mitä tarkemmin onnistuu laskeminen, sen vähemmän menee hukkaan. Raksallahan materiaalihukka on suuruusluokkaa 10-15%. Jos 100000€:lla ostaa tavaraa, se 10% tuntuu lompsassakin. Montako kuukautta joutuu käymään töissä, jotta saa sen maksettua? Hukan joutuu jossain tapauksessa viemään kaatopaikalle, jolloin joutuu maksamaan vielä jätemaksut päälle.

Valitsimme neljä lähintä rautakauppaa, joihin lähti tarjouspyynnöt harkoista, raudoituksista, suodatinkankaasta, laastista, puutavarasta ja muusta perustuksissa tarvittavasta. Samalla selviteltiin mahdollisuudet palauttaa ylijäämäerät. Säännöt olivat kaikissa liikkeissä suunnilleen samat: avaamattomat ehjät pakkaukset voi palauttaa.

Tilaus tehtiin niin, että tavara saapui kolme päivää ennen töiden aloitusta. Sillä viikolla oli kovin sateista ja tavarat piti tietysti sääsuojata kiiruusti, ettei mikään pilaantuisi.

Hinnan eroa syntyi aika paljon. Jo harkoista tarjouskisan voittanut myyjä antoi tehtaan tarjoukseen nähden -11% alennuksen. Noin 8000 € lasku tuli - kallein tarjous oli päälle 10 000€.

2000€ tuli taas tienattua, eikös niin. Seuraavaksi aletaan tehdä anturaa, stay tuned.