keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Runko nousee, päivä nro 2


Tässä kuva eiliseltä! Kahden päivän puutyöt näkyvät siinä. Ekana päivänä pantiin aluspuut ja merkittiin niihin ikkunoiden ja ovien paikat yms. Toisena päivänä alettiin sitten paukuttaa.

Sen voin sanoa, että vaikka rakentaminen onkin työlästä ja aikaavievää ja kuluttavaa, niin kyllä tämä vaihe on loistava. Ja varsinkin kun on hyvät miehet töissä ja näkee miten jämptiä jälkeä syntyy..!

Mahtavaa!

lauantai 26. kesäkuuta 2010

Nyt ei tosiaan mene niinkuin Strömsössä.

Menetettiin timpuri. Otti ohrakyrsä!

Siis nyt on niin että oma luottotimpurimme rikkoi kätensä keväällä. Mies, jonka työn jälki on niin hienoa, että ei voitu vastustaa kiusausta rakentaa pitkästä tavarasta. Noh, käsi ja mies on olleet sairaana parisen kuukautta, josta syystä pienen timpurifirmat työt laahaavat pahasti jäljessä. Porukan vetäjä eli yrittäjä taas aikoo jäädä vuodenvaihteessa eläkkeelle. Ja nyt sitten on niin, että meidän taloon ehditään tehdä runko ja vesikattoon asti, mutta siihen se sitten jää. Muut keskeneräiset hommat vievät miehet.

Reilu peli, meidän työt on otettu/ahdettu viimeisinä mukaan, me olemme ekat jotka kärryiltä tippuvat. Kirjallisia sopimuksia ei oltu tehty mistään, niinkuin maalla tapana on.

No, tämän selvittyä oli tietenkin paniikki valloillaan muutaman tunnin ajan. Juhannus painaa päälle ja syksy alkaa olla parhailla tekijöillä jo joululle asti myyty. Mistä uusia miehiä? Hyviä miehiä? Voi kyrsän kyrsän kyrsä!!!!

Ryhdyttiin sitten soittelemaan eri paikkoihin. Heikolta näytti alkuun, tietenkin. Mutta onneksi sitten löytyi pari vaihtoehtoa, joita nyt sitten puntaroidaan. Lisäksi hyvien ystävien rakennusprojektissa mukana ollut timpuri kehuttiin maasta taivaisiin. Eli nyt näyttää taas positiiviselta.

Sairaslomalla ollut luottomiehemme tulee kuitenkin maanantaina aloittamaan hommat ja tekee pari viikkoa. Eli nyt onkin kiire laittamaan mestoja kuntoon ja siivoamaan paikkoja - oli juhannus tai mikä vaan! Peukut pystyyn että työt etenisivät nyt sujuvasti seuraavat kaksi viikkoa.

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Etenee etenee!

Oli loistovalinta valita ontelolaatat alapohjarakenteeksi. 120 neliön pohjan peittäminen ontelolaatoilla maksoi 4300€ + nosturin vuokra 400 euroa. Työ tuli tehdyksi tunnissa ja vartissa ja oli helppoa kuin heinän teko! Palkitseva tunne kaikin puolin kun työmaa ottaa harppauksen eteenpäin ja syntyy näkyvää jälkeä hetkessä :-)

Samassa rytäkässä syntyi meille siis noin 50 neliön kellaritila. "Man cave" :-) eli tekninen tila, hifiharrastajan kuunteluhuone ja oma nikkarointitila :-) Ikkunatkin lisättiin viime hetkessä. Todella näppärää ja halpaa tilaa! (Kuvassa olohuoneen ja ruokailutilan alle jäävä osa kellarista.)Kellarin lattia laitettiin pikapikaa, kylältä löytyi erittäin hyvä ja osaava lattiavaluporukka. Mustion muonituksesta voi kysellä :-)
Lattiavalun jälkeen oli vuorossa sokkelin ympärystän täyttö. Sitä varten laitettiin sokkelirappaus, vesieristemassa, asennettiin patolevyt ja routaeristeet sekä patolevyn kaista eli reuna kiinnitettiin. Onneksi on oma hiekkakuoppa, sieltä on roudattu hiekkaa sokkelin ympärystän täyttöihin jo noin 60 kuormaa.

Ontelolaattojen saumavalun valmistelu oli myöskin melkoista näpräilyä, mies siellä rakenteli illat pitkät raudanpätkistä hienoja himmeleitä ja viritteli niitä kaikenmaailman jekkulangoilla irti betonista. Kuva: saumaraudoitukset
Ontelolaattoja asennettaessa harkkoseinän päälle (ontelolaatan alle) oli asennettu pienet puupalikat (ohjeessa luki että 5x7cm kokoiset ja 1,5cm - 2cm paksut), joiden tarkoituksena oli nostaa laatta irti harkkoseinästä ja päästää betoni kunnolla saumaan ja ontelolaatan alle. Noh, puupalikathan pettivät painon alla, kun ne olivat alunperin sen 1,5cm paksut niin ne litistyivät alle sentin paksuisiksi. Uudet paksummat asennettiin tunkin avulla. Silti saumavalu hiukan epäonnistui, ontelolaattojen alle pääsi liian vähän kuraa. No, sen kanssa eletään, saumat näyttävät kohtuullisilta.

Seuraavaksi ylöspäin ja kohti runkovaihetta!

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Ikkunoista

Kirjoitin edellisessä postauksessa käynnistäni Rakennusapteekissa. Ehdittiin siinä kiertokävelyn aikana jutella monenlaista ja vertailla nykyisten ja vanhojen rakennusosien ominaisuuksia. Uusilla on puolensa, vanhoilla laatunsa. Energiavaatimukset, modernit lämmitystavat ja ilmastointi tekevät pian mahdottomaksi käyttää mitään vanhoja osia modernissa talossa, kun vanha ei joko kestä kuivaa sisäilmaa vaan haristuu (puuosat) tai ei täytä nykyisiä rakentamisen vaatimuksia (ikkunoiden ilmatiiveys).

Mutta jos rakennusjätteistä puhutaan niin sanotaan nyt sekin, että nykyisin saatavilla olevat ikkunat ja ovet ovat kyllä kunnostamisen tai kierrättämisen näkökulmasta aivan toivottomia. Moderni ikkuna sisältää usein alumiinia, muovia, puuta ja eristyslasin välissä lisäksi suojakaasua. Eikä puu ole puuta vaan prässättyä liimapuuta. Kuinka tällaisia ikkunoita huolletaan? Siis pintapuolisesti toki voi kunnostaa, mutta voiko korjata itse ollenkaan? Ja suunta on yhä vahvemmin juuri tämä - puusta ei enää tehdä. Esimerkiksi Fenestran sivuilta uutinen, päivätty 10.6.2010:

"Fenestra lopettaa massiivipuupeiliovituotannon lokakuussa. Kehys- ja levyovituotantoa tehostetaan investoimalla levyovien valmistuslinjaan. Muutoksilla vahvistetaan Fenestran asemaa kehys- ja levyovien valmistajana."

Ja entäs sitten kun ikkuna tulee aikanaan käyttöikänsä päähän? Se on alumiini-muovi-lasi-metalli-sekajätettä.

Perinteisiin puusepän valmistamiin sydänpuisiin ikkunoihin verrattuna niillä on kyllä etunsa, esim. hinta. Ja ero on suuri ja tuntuu, kun rakentaminen on muutenkin niin kallista. Moderneissa ikkunoissa ja ovissakin on myös monenlaisia toiminnallisuuksia, jotka viehättävät.

Valinnan teko on vaikeaa.

Ihana Rakennusapteekki

Billnäsissä sijaitseva Rakennusapteekki on oikea vanhaa taloa kunnostavan aarreaitta. Rakennusapteekki ostaa ja myy 1950-luvun ja sitä vanhempia rakennusosia, kuten ovia ja ikkunoita karmeineen, kaakeliuuneja, heloja, lukkoja ynnä muuta. Jopa vanhoille kattotiilille, hirsille ja kivijalkakiville on kuumat markkinat olemassa. Rakennusapteekki myy paitsi vanhaa, jonkin verran myös uusvanhaa tuotantoa - uutuutena ovat keittiökalusteet (ne olikin tosi ihania!).
No, se mainospuheesta :-) Kiertelin varaosapankin pitäjän kanssa vanhojen tavaroiden myyntinäyttelyä, josta vanhojen talojen kunnostajat voivat käydä etsimässä puuttuvia palasia. Tavara oli käytännössä kaikki käsityötä. Puhallettua ja vedettyä lasia. Täyspuisia, vanhoilla menetelmillä tehtyjä ikkunoita. Ikivanhoja kaakeliuuneja osissa lattialla. Kaikilla tavaroilla oli ihan kunnon myyntihinta - se mikä niille kuuluukin. Jos tavara pitäisi saada ilmaiseksi, siitä ei voisi maksaa myöskään sitä kierrätykseen tarjoavalle. Eikös?

Mitä osista sitten maksetaan. Täyspuisesta peiliovesta voi saada myydessä muutaman kympin. Jos karmit ovat mukana ja ne ovat esimerkiksi koristeelliset, muutama kymppi lisää. Pienestä ikkunasta parikymppiä, isommasta vähän enemmän, pokineen edelleen parempi hinta. Kaakeliuuneista tapauskohtaisesti. Tavaraa Rakennusapteekkiin tarjoavia motivoi tietysti myös se, että tavara tai esine eläisi eteenpäin, eikä joutuisi kaatopaikalle.

Mutta se mikä on kallista, on puhallettu lasi. Sitä kysytään paljon eikä sitä tunnu olevan saatavilla, ilmeisesti sitä menee myös jätteenä aika paljon hukkaan, koska se on vaikea tunnistaa. Eli kannattaa soittaa ja kysyä Rakennusapteekista neuvoa varmuuden vuoksi, ennenkuin alkaa lasikuistia purkamaan :-)

Savitiiliä ja -kattotiiliä kysytään myös paljon. Varastotilan puutteen vuoksi Rakennusapteekki ottaa tiilistä vain mallikappaleet yhteystietoineen Varaosapankin hyllylle.

Myöskään hirret ja kivijalkakivet eivät mahdu varastoihin - mutta yhteystietoja on saatavilla. Ainakin Ekeriv Tenholassa Raaseporissa myy hirsiä ja kivijalkakiviä eli navettakiviä. Kivijalkakivistähän tekee todella makeita puutarhapengerryksiä! Nimim. tarkoitus on :-)

Rakennusapteekin pihalla oli muuten todella ihana puutarhamaja, joka oli rakennettu kokonaan kierrätystarvikkeista. Ihanan romanttiset ruutuikkunat, kaunis ovi ja vanhaa puupaneelia ulkopuolelta. Harmi kun en ottanut kuvaa siitä. Menkää katsomaan itse!

maanantai 7. kesäkuuta 2010

Jäteinventaario

Nyt on kellari saatu harjakorkeuteen. On käytetty harkot, eristeitä, puutavaraa ja on kertynyt jätettä - vaan kuinka paljon? Siitä seuraavassa.

Harkot
Perustus on siis osittain kellarillinen ja osittain alta tuulettuva. Harkkoja tilattiin seuraavasti
- 300mm 520kpl + kulmapala 36 kpl
- 300mm lämpöharkkoja 350kpl + kulmapaloja 36
- 250mm 380 kpl
- 300/600 palkkiharkkoja 82 kpl
- 125mm 185kpl
- 200mm 145 kpl + kulmapaloja 16 kpl
- pilariharkko 100 kpl

Mitäs siitä tuleekaan, 1600 palikkaa! No ne on nyt sitten pistetty paikoilleen melkein kaikki (paitsi 125mm:set) , ja jäljelle jäi yhteensä puolikas lava eli noin 30 kpl erilaisia harkkoja kokonaisina ja lisäksi kuvan jämäpalat. Oltiinpa me hyviä!

Eristeet
Routa- ja lattiaeristeitä on mennyt 9 paalia: noin 100kpl neliön kokoisia palasia kellarin lattian alle ja routaeristeitä hiukan. Käteen on käänyt noin kahden neliön verran hukkapaloja.

Puutavara
Käytetystä puutavarasta revitään naulat ja käytetään uudelleen, osa laudoista menee jo toista-kolmatta kierrosta :-)
Kuvassa alhaalla kasa siivoamattomia lautoja ja penkalla pinoissa siistitty puutavara menossa takaisin käyttöön. Rikkinäiset sitten saunan uuniin, mutta muutenhan lauta kyllä pysyy puhtaana kun ei ole maalausta eikä valuja menossa. Trukkilavoja laskin 18 kpl! Lisäksi anturan valun yhteydessä tuli jonkin verran epäpuhdasta puuta (anturamuotti purettiin ehjänä ja vietiin uudelleen käytettäväksi) kun anturan osia rikkoutui.

Ongelmajätteet
Kosteudeneristeeksi levitettiin sellaista mustaa tahnaa perustuksen kylkeen, siitä tuli jäi se purkki ja sitten uretaania on suihkittu saumoihin, niitä pulloja on kertynyt enemmän. Yhteensä mahtuvat kaupan kassiin, ehkä noin 5kg.

Muovit
Isoin jäte-erä ovat ehdottomasti muovit, niitä on kertynyt jo kuution verran.
Ja edelleen, ovat sen tusinaa eri sorttia. Ja mihinkään eivät kelpaa paitsi kaatiksen penkalle...

Soitin myös Länsi-Uudenmaan Keräyspaperille (aka Kuusakoski) Meltolaan ja kysyin saanko tuoda muovini sinne.

Roskat
Ihan hirveän paljon ei roskaa kyllä jää, jos muovit jättää laskuista. Eli roskasäkissä on rikkinäisten eristeharkkojen eristeosat, betoniin ja muuhun sotkeutuneita muoveja ja pahveja (puhtaat pahvit on viety jo pahvinkeräykseen). Näitä on noin kymmenen kiloa yhteensä.

Hukkaa on syntynyt kuukaudessa siis:
- 30 kokonaista soraharkkoa ja 5-10 harkkoa palasina
- 2 m2 styroxlevyä palasina
- muovia 1m3
- ongelmajätteitä 5kg
- sekajäte 10kg
- pieni määrä epäpuhdasta puuta
- puhdas puu on mennyt omaan polttoon.

Kustannukset
Vien jätteet Horsbäckiin Tammisaareen Lassila&Tikanojan ylläpitämälle Rosk'n Rollin jäteasemaverkostoon kuuluvalle jäteasemalle. Maksullisia jätteitä ovat muovi, sekajäte, styrox (41-100kg erä maksaa yht. 18€) ja epäpuhdas puu (<100kg style="font-weight: bold;">Jätekustannukset yhteensä 25€ + rakennusjätesäkkien hankintahinta.

Ei niin kovin vaikeaa!

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Viiden millin kiukku - ja huttusia!

Kyllä tarvikemäärien arviointi on vaikeaa, vaikka sen yrittää kuinka huolellisesti tehdä. Jossain postauksessa surin, että harkkoja on ihan liikaa - no, niitä onkin hiukan liian vähän. Ihan muutama vaan, eli aika lähelle on osuttu. Mutta sen verran puuttuu, että täytyy kuitenkin käydä pick-upilla kaupassa.

Raksalla on tiukka spurtti nyt menossa. Alapohja tulee ontelolaatoista ja niiden toimitus on sovittu ensi viikon lopulle. Sitä ennen pitäisi vielä pari rinkiä muurata, täyttää, valaa kellarin lattia - kiirettä pitää. Päätettiin vielä viime hetkessä tehdä ikkunat kellariin. Bloggaaja onkin hoidellut lapsia kotona sen verran tiiviisti, että meinaa pudota raksakärryiltä. No yhden kuvan kävin ottamassa:

Tehtiin pari rinkiä aiemmin tarkistusmittaukset: 0,5-1,5cm heittoja oli ristimitoissa jne, mutta ne ehdittiin korjata. Seuraava pulma on se, että palkkiharkot ovat 5mm kapeampia kuin tavalliset, jotka ovat 300mm. Miksi, oi miksi??? Mikseivät voi olla samanlevyisiä? Tuntuu, että marginaalit ovat aika pienet kun 1,5t ontelolaatta lepää 8cm kapealla harkon reunalla. Sitten jos on seinä hiukankin vino + tuo 0,5cm:n kavennus palkkiharkossa.. Miksi niiden pitää olla erilevyisiä?

Jos 295mm leveän harkon logiikka ei aukene, muurataan ne sisäseinän linjaan ja paikataan ulkopuolelta, ei auta muu.

Ihan hirveästi muuten huttusia tällä hetkellä! Ininää ja paukamia. Nämä eivät pelkää aurinkoa eivätkä tuulta. Onneksi minun liha ei maistu niille, raksamiehet olivat niiden mieleen sitten sitäkin enemmän.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...