Rakennusjätteestä lehdissä ja radiossa

Viime viikolla oli paikallisissa lehdissä täällä lounaiskulmalla hyviä juttuja rakennusjätteestä. Mukavaa, että lehdistö on kiinnostunut myös tästä aiheesta :-)

Tästä pääsee lukemaan niitä:

Yle Västnyland 9.2.2011 Viktigt att sortera och sköta om byggavfall

Västra Nyland 9.2.2011 På Axxellbygget har man koll på det egna avfallet

Etelän Uutiset 10.2.2011:

Hehtaarityömaalta lähtenyt lähes 70 tonnia jätettä

Rakennusjätteen vähentäminen on kustannustehokkuutta

(Raasepori) Koulutusyhtymä Axxellin työmaalta Karjaan Ratakadulla, jossa rakennetaan pinta-alaltaan noin hehtaarin kokoista uutta koulukeskusta, on ajettu pois rakennusjätettä tähän mennessä 69.000 kiloa.
Sekajätteen määrä on ollut kuitenkin vain noin 16 prosenttia ja 11.000 kiloa kaikesta jätteestä. Tavoitteena on pitää kohteen sekajätteen määrä alle 25 prosentissa, mikä on LEED-ympäristösertifikaatin edellyttämä kierrätyspisteiden saamisen yläraja.

Pääurakoitsija Quattrogroup Oy:n projektijohtaja Harri Vaajan ja työnjohtaja Jan Alfthanin mukaan tavoite on haastava, mutta se on täysin toteutettavissa. Suunnitelmallista jätehuoltoa toteutetaan kansainvälisen ja tunnetun ympäristöjärjestelmän puitteissa. Sitä pidetään luotettavana mittarina ympäristöystävällisemmästä rakentamisesta.

Betonijätteen osuus puolet

Alfthan ja Vaaja esittelivät tiistaina rakennusjätehanke Cirkuleran seminaarissa suunnitelmallisen jätehuollon hyötyjä Karjaan rakennustyömaalla. Vaajan mukaan järkevään jätteenkäsittelyyn ohjaa jo kustannustehokkuus ja lajittelusta saatavat säästöt. Hän totesi myös nuoremman rakentajapolven omaksuneen lajittelun varsin hyvin, mutta vanhan kaartin kanssa on joskus haasteellisempaa.
Axxellin työmaalta oli lähtenyt perjantaihin mennessä betonijätettä 35.000 kiloa, puhdasta puujätettä 7.300, käsiteltyä puujätettä 8.700, energiajätettä 4.000 ja metallijätettä 2.500 kiloa. Osa lajitellusta jätteestä poltetaan, osa menee uusiokäyttöön, osa rakennekerroksiin ja epämääräinen rakennusjäte kaatopaikalle.
-Betonijätteen määrä saattaa kuulostaa suurelta, mutta työmaalla on valettu betonia kaikkiaan 7,5 miljoonaa kiloa, Alfthan suhteutti lukuja ja totesi vielä, että lunta on jouduttu ajamaan työmaalta talven mittaan jo nyt kymmeniä kuormia.

Talouskin puoltaa lajittelua

Rosk´n Rollin jäteneuvoja Thomas Söderström todistaa kustannustehokkuuden, sillä lajittelematon rakennusjäte (samalla lavalla puuta, metallia, betonia, tiiltä ja muuta jätettä) maksaa Lohjan Munkkaalle tuotuna 1.300 euroa, kun sama määrä maksaa lajiteltuna alle 500 euroa.
Ammattikorkeakoulu Novian osastopäällikkö Mats Lindholm iloitsi Alfthanin ja Vaajan hyvistä uutisista ja totesi rakennusjätteen vähentämisen perustuvan todella yksinkertaiseen reseptiin.
-Se vaatii tilaajalta vaatimuksen jätteenkäsittelystä, työntekijöiden perehdytyksen ja valvonnan työmaalla, Lindholm kiteytti ja toivoi, että rakennustyömaiden materiaalitehokkuus paranee entisestään jo lähivuosina.
Tonnimääräisesti rakennuksilta tulee eniten maamassoja, mikä on Lindholmin mukaan tällä hetkellä tärkein kehittämisen paikka, kun rakennusjätteen käsittelyyn etsitään uusia ja parempia tapoja.

Diili myös Hangon hankkeesta

Quattrogroup teki tammikuun puolivälissä ”diilin” myös liikemies Harry Harkimon Hanko-projektin toteutuksesta. Työt alkavat Grand-tontilla tänä keväänä ja Vaaja toivoo, että kolmivaiheinen hanke asuntoineen, hotelleineen ja liiketiloineen saataisiin kokonaisuudessaan valmiiksi kolmessa vuodessa.
-Hankoon ei ole valittu vielä ympäristöjärjestelmää, mutta samoilla periaatteilla tullaan menemään jätteiden osalta sielläkin, Vaaja kertoi.
Vuoden 2009 lopussa alkaneen Cirkulera-hankkeen toinen seminaari tarjosi ajankohtaista tietoa jätteen vähentämismahdollisuuksista erilaisissa rakennushankkeissa. Seminaarissa kuultiin yrittäjän näkökulma rakennusjätehuoltoon, esitys maamassojen hyötykäytöstä, jätteen vähentämisestä korjaushankkeissa sekä terveydelle vaarallisista aineista rakennuksissa. Hankkeen puitteissa on laadittu myös uusi opas rakennuksen purkajalle.

Cirkulera on länsiuusmaalaisten kuntien ja jätehuoltoyhtiöiden yhteinen kehityshanke, jonka kotipaikka on ammattikorkeakoulu Novia. Hanke on EU-osarahoitteinen, mukana on Euroopan maaseuturahasto EJFLU. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Raasepori, Hanko, Siuntio, Inkoo, Rosk’n Roll ja Lassila & Tikanoja.