tiistai 10. elokuuta 2010

Ilmainen yritysidea

Läntiselle Uudellemaalle tarvittaisiin rakennustarvikkeiden kierrätyskeskus!

Kuten http://www.tekeva.net/ekocenter/raksa/index.html
Tuo Ekocenter kerää myös vanhempaa tavaraa, kaappeja, vessanpyttyjä ja sensellaisia mutta minun mielestäni isompi potentiaali olisi käyttämättömien rakennustarvikkeiden kierrätys. Siis niiden ylimääräiseksi jääneiden. Ja koneiden ja välineiden, joille ei ole raksan valmistuttua käyttöä. Siis harkkojen, styrox-paalien, tuulensuojalevyjen, betonimyllyjen... Suurempi ongelma on saada ylimääräiset pois. Monet tutut rakentajat kyselee, että "olisiko tarvetta sille ja tälle tavaralle - saatte ilmaiseksi jos haette pois".

Toisaalta aina joskus jää tavarantilaus vajaaksi - kuten meillä, kun harkkojen kulmapaloja puuttui 12 kpl (ne oli kilpailutettuna 5 euroa/kpl, mutta hyllytavarana 9,5 euroa!) - niin olisi kiva jos voisi hakea jostain vähän edukkaammin.

Anyone?

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Kartanonkeltainen vai illan sini?

Meillä tai siis minulla (kun mies ei näe asiaa mitenkään hankalana, väri kuin väri) on ollut aika paljon puuhaa värinvalinnan kanssa.

Sininen, keltainen, punainen, vihreä. Helppo nakki ... ei kun sittenkin siniharmaa, taivaansininen, kartanonkeltainen, persikkainen auringonkeltainen, pellava, punamulta, vanha vihreä, vihreänharmaa... Lisäksi värinvalintaohjeissa lukee: "Harmaa maali tuottaa siniharmaan lopputuloksen, sininen selvästi kirkkaansinisen. Vastaavasti ruskea on seinässä keltainen, ja keltainen on kirkas keltainen."

Eli ei ollenkaan niin helppoa miltä vaikuttaa. Värin valinta onnistuu varmasti ainoastaan silloin, kun bongaa vastamaalatun talon, saa värikoodin ja mielellään vielä maalin nimenkin selville. Perusvaihtoehdot ovat olleet sininen ja keltainen. Tarina tästä aiheesta kesälomalta:

Olimme Tervakosken Puuhamaassa ipanoiden kanssa kesäloman viimeisenä lauantaina. Koko matkan (niinkuin koko kesän ajan aina jonnekin ajellessa) bongailin talojen värejä. Puuhamaan portin vierestä sattui silmiin oikein kivannäköinen keltainen talo. Tai ei oikeastaan keltainen vaan ruskehtava keltainen, sellainen lämmin matta toffee. Valkoiset puitteet ja keltaista väriä kauniisti korostava punatiilinen katto. Oikein herkun näköinen pikku talo.

Noh, Puuhamaan aidan takaa sitä sitten kurkittiin. Kivannäköinen, ihan nappi.

Ja se konstihan on aina parhain, kun kivanvärisen talon löytää, että ovelle vaan koputtamaan ja kysymään väriä. Poislähtiessä sitten heitin miehelle että ajetaan pihaan ja käydään kysymässä. Noh, mies hetken epäröityään lupasi ajaa auton pihaan jos minä menen kysymään. Ja minähän menin.

Talossa asui herttainen pariskunta, joka kertoi remontoineensa taloa ja maalanneensa sen viime kesänä. Ja tottahan he nyt tällaisessa asiassa auttavat. Vajasta löytyi sitten purkkikin! Väri V396, Teknoksen Ultra-maalia. Jes! Siinä sitten hetki rupateltiin, vaihdettiin remontti- ja rakentamiskuulumisia. Sitten ei muutakuin kotimatkalle värikoodilapun kanssa.

Seuraavana päivänä sitten marssin maalikauppaan, ja sieltä löysin tällaisen värin:Tuossahan se näyttää sitten tietenkin perusruskealta. Oikeasti se on toffee eli siinä on lämmin keltainen sävy. Sitten kysyin vielä mielipidettä eräältä hyvän värimaun omaavalta tutulta. "Ongelma tässä värissä vain on se, että se ei ole puhdas. Silmä voi kyllästyä siihen ennenpitkää. Tämä ei kuulu niihin käytetyimpiin, voisi toimia paremmin sisustusvärinä." Tärkeä pointti. Eli ei sittenkään toffeeta.

Perusvaihtoehto on ollut siniharmaa. Kannustalon Rauhala-malleistahan talon suunnittelu lähti liikkeelle ja sieltähän tarttui sitten silmiin se kaunis sinertävä harmaa. Kavereilla (terkut Kirkkonummelle) on Kannustalo jo valmiina, eli väri on nähty myös luonnossa. Varma nakki?

Loppujen lopuksi asian ratkaisi nelivuotias tyttäremme. Kylällä oli käyty jätskillä ihanassa vanhassa sinisessä talossa. Oli puhuttu että uusi talo voisi olla sen värinen. Tyttönen oli taloon kovin ihastunut ja koko kesän ajan aina, kun talon ohi on ajettu, on huomauttanut "Tuonvärinen talo meille tulee." Päiväkodistä häntä noutaessani hän taas huomautti huokaisten "tuossa on se ihana talo!"

Eli sininen. Ja punainen katto. Eli:
Oltiinpas me omaperäisiä... :-D Väreiksi siis Teknoksen 7333, valkoiset osat 7131 ja katto klassinen punainen. Vakaa tarkoitus ei ollut kopioida ihan suoraan, mutta kun nuo värit ovat varma nakki, niin laitetaan eka kerros niillä, ja keväällä kun maalataan toiseen kertaan, voidaan vielä säätää hiukan.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Materiaalitehokkuutta tavisraksalla

Materiaalitehokkuus on sana, joka kuulostaa melkein liiankin teoreettiselta asialta jo sanana. Materiaalitehokkuus on mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamista mahdollisimman pienellä materiaalipanoksella. Siis että yhtä hyvä tehdään vähemmällä tavaralla. Olennaisena asiaan kuuluu myös materiaalin/tuotteen elinkaaren huomioiminen, eli suositaan kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Monella okt-raksalla noudatetaan materiaalitehokkuuden periaatteita ihan huomaamattaankin. Selkeä huonejako ja hukkatilan vähentäminen ovat materiaalitehokkuuta siinä missä määrämittaisten osien tilaaminen tai rakennusmateriaalin menekin laskenta.

Tosin paljon on kyllä parantamisen varaakin. Teollisuuden aloista juuri rakentamisessa on eniten tehtävää materiaalitehokkuuden saavuttamisessa, todetaan selvityksissä. Uudisrakentaminen pärjää hyvin, mutta tulokset heikkenevät kun otetaan huomioon korjausrakentaminen ja purku eli se, kuinka hyvin materiaali voidaan hyödyntää varsinaisen käyttötarkoituksen jälkeen. No, kaatiksellehan ne purkurojut usein Suomessa kärrätään :(

Olen myös meidän raksalla koettanut miettiä jätteen synnyn ehkäisytoimia. Tällainen "10 jätteen vähentämisvinkkiä rakentajalle" -ohje on koottu Cirkulera-rakennusjätehankkeessa:
http://web.novia.fi/cirkulera/?page_id=468&lang=fi

Rakennustarvikkeiden määrien laskemisesta ja toteutuneesta hävikistä kirjoitinkin aiemmin. Muovi ja pahviroskat ovat isoimmat erät. Puutavaraa tietysti tulee hukkana paljonkin. Kuusi isoa muovilaatikkoa puusälää tuli täyteen kun siivosin viikonloppuna PUOLET työmaasta. Vein ne kotiin polttopuiksi.

Mutta säästössä on onnistuttukin. Alla kuva välipohjan rakenteista. Tämän perusteella piti tilata kertopuut ja liimapuupalkit:
Innoistuin laskemaan huolellisesti, sillä kerto- ja liimapuu on kallista ja varsinkin pitkien halkojen kuljettaminen hinnakasta. Eli koko tilaus on tehtävä kerralla, mutta samalla ei saa olla yhtään liikaakaan kun tavara maksaa 20€/m. Käytin pari tuntia ja laskin excelillä saatavilla olevien puutavaran pituusvaihtoehtojen ja meidän tarvitsemien palasten kesken, että kuinka monta 6- 8- tai 10-metristä kertopuuta kannattaa ottaa, jotta niistä jää mahdollisimman vähän hukkapaloja. Hukkaa piti laskea siitäkin näkökulmasta, että pitäisi siitä saada tehtyä 45cm mittaiset jäykisteet alapohjaan - ihan silpusta niitä ei saa mutta isommista pätkistä kyllä. Aikamoinen palapeli, mutta sain kuitenkin laskemalla sai pudotettua tilausta noin 10 metrillä.

Olisi ollut mahdollista tilata myös määrämittaisia paloja (kuten rakentajan vinkkilista neuvoo) mutta se olisi tullut aika paljon kalliimmaksi kuin paikalla sahaaminen ja siihen olisi sitten tietysti liittynyt riski virheistä.

Eli säästöä syntyy joka kerta kun ehtii tällaista hommaa tehdä. Ja voinhan laskea tuosta itselleni 100 €/tunti verotonta palkkatuloakin, tavallaan :-)

tiistai 3. elokuuta 2010

Kysely blogin lukijoille

Olen lisännyt blogiin kävijälaskurin ja se näytti eiliselle 40 kävijää! Oho :-) Tuossa vieressä on lukijoiden maantieteellinen levinneisyys :-) Suomen lisäksi on Ameriikasta ja Kanadasta ilmeisesti hakukoneiden jäljet, ja Venäjältä ja Australiastakin jotain wannabe-rakentajia :-)

Niinpä askartelin blogin lukijoille kyselyn, se on tuossa oikealla. Siispä kerro, kuinka löysit tähän blogiin? :-)

Kuinka paljon aikaa kuluu talon rakentamiseen?

Joku oli löytänyt tiensä tähän blogiin hakemalla googlella "kuinka nopeasti timpuri rakentaa talon". :-) Sehän se meitäkin mietitytti kun hommaan lähdettiin. Että meneekö kauan ja paljonko maksaa.

Meillä on käytössä puoliaikainen erinomainen yleisrakennusmies, ammattitimpuri sekä kaksi appiukkoa ja minun mies. Tällä porukalla tehdään spurtteja parin viikon välein, lisäksi rakennusmies tekee muuraustyöt. Itse on tehty melkein joka päivä jotain arkenakin, viikonloput usein kokonaan ja lomalla mies teki kolme viikkoa neljästä.

Kirjaanpa tähän nyt meidän koko aikataulun (tähän mennessä) sekä kuinka paljon mikäkin työvaihe otti aikaa. Työajan kulua en kaikilta osin muista (laskukaan ei ole vielä tullut eli ei siitäkään pääse katsomaan).

Heinäkuu 2009 - ajatus virisi, katsottiin talolle paikka, alettiin tutkia pohjapiirroksia.
Syyskuu 2009 - suunnittelutarveselvitys tehtiin ja jätettiin kuntaan. Vastaus tuli pikavauhtia. Aloitettiin huonejaon suunnittelu ja pohjapiirrustuksen teko.
Lokakuu 2009 - käytiin tontilla raivaamassa sekä ajettiin tontin tielle hiekkaa talven ajaksi painumaan.
Joulukuu 2009 - jätettiin rakennuslupahakemusLOMAKE kuntaan. Projekti tuli leimatuksi sisään 2009, jolloin vältettiin uusien U-arvojen tuoman lisävaatimukset rakenteille.

Tammikuu 2010
- aloitettiin rakennuslupakuvien rinnalla rakenteiden suunnittelu, niillähän oli toki vaikutusta toisiinsa. Samalla suunniteltiin talon ulkoasu.
Helmikuu 2010 - rakennuslupakuvat yms jätettiin sisään. Tieto että lupa menee läpi, saatiin pikaisesti, mutta varsinainen lupapäätös taisi tulla vasta huhtikuulla.

Maaliskuu 2010
- kaivutyöt (1vko, 1 mies ja kone). Pusikon raivausta (meidän kaikki viikonloput)
Huhtikuu 2010 - rakennesuunnittelu kiivaimmillaan, tontti kuivuu, ajetaan murskeet ja tiivistetään (1 vko/2 miestä).
Toukokuu 2010 - Anturamuotin teko (3pv) ja valu (1 aamupv) ja harkkomuurauksen aloitus, rakennesuunnittelu valmistuu. Rakennuslupakuvien + rakennesuunnittelun sekä detaljien ja tusinan kokouksen kustannukset olivat pyöreästi 7000€.

Kesäkuu 2010 - salaojituksen teko (2-3pv) harkkomuuraus jatkuu (yhteensä 1 mies 3 vko kun tuli 50m2 kellaria ja 60 m2 altatuulettuvaa tilaa. Täyttöjen ajoa samanaikaisesti (1 vko), sitä ennen sokkelin rappaus, routaeristeiden, kosteuseristeiden, patolevyjen asennus. Ontelolaattojen asennus 1h 15min(!!! nostokoneen kuljettaja ja neljä miestä asennustöissä).
Runkotöiden ensimmäinen viikko, timpuri + 1,5 miestä = ensimmäinen kerros valmis.
Heinäkuu 2010 Runkotöiden toinen viikko, timpuri + 2 miestä = toinen kerros valmis. Kattotuolien asennus puoli pvä/5 miestä + nostokoneen kuljettaja. Kivisten väliseinien teko 1 vko/1 mies. Katon aluslaudoitus 3 miestä / 2 pvää. Lisää täyttöjen ajoa.

Ja nyt siis viikon päästä alkaa seuraava rypistys jolloin tehdään kahdessa viikossa viiden henkilön voimin räystäät ja ulkovuoraus säävalmiiksi (sis. ulkovuorauksen käsittely x 2).

maanantai 2. elokuuta 2010

Katon teko alkaa

Meille tulee konesaumattu peltikatto. Sen alusrakenteita pohtiessa nousi välillä savu korvista, mutta päädyttiin umpilaudoitukseen. Helle jatkui suorastaan kiduttavan korkeilla lämpötiloilla, mutta niin vain miehet katolle kiipesivät ja ottivat vasaran käteen. Turvavaljaat päälle. Yksi varsinaisella katolla laittaa laudat paikoilleen ja naulaa. Toinen avustaa telineillä lautojen nostossa ja yksi istuu lautakasan päällä ja ojentelee sopivia.
Katon laudoittamisessa meni tällä porukalla kaksi päivää.
Melkein valmis. Sitten vielä pressut päälle äkkiä-äkkiä torstaina 29.7. Asta-myrskyn kolkutellessa tai oikeastaan jyristessä jo taivaanrannassa. Pressutukseen meni kolmelta mieheltä neljä tuntia.Siinä se nyt nököttää ja odottelee seuraavaa spurttia joka alkaa 9.8. Silloin viimeistellään räystäät ja katto muutenkin peltikaton tekijöille valmiiksi ja aloitetaan ulkovuorauksen teko. Porukkaa on tulossa timpurin lisäksi kaksi appiukkoa, yksi erinomainen yleisrakennusmies, minun mies sekä pohjamaalaushommiin yksi henkilö. Bloggaajan homma on jälleen keitellä jääteetä, muonittaa rakennusporukka ja vahtia ipanoita kotona :-)

Ja seuraava paniikki on sitten miettiä, että minkä värinen siitä tehdään! Sininen me on ajateltu, mutta siihen ajatukseen on ehtinyt jo kyllästyä... Siinäpä aihetta yhdelle blogikirjoitukselle.

Purkutyömaan hiilijalanjälki

Mielenkiintoinen uutinen Rakennuslehdessä!
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/rakentaminen/21862.html

"Purku- ja saneeraustyömaiden jätehuollon mittaristo on ollut toistaiseksi kehittymätöntä, eikä jätejakeista syntyvää hiilijalanjälkeä ole aiemmin tutkittu. Envirocin käynnistämän projektin tavoitteena on kehittää luotettava tapa laskea purku- ja saneerauskohteiden hiilijalanjälki. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa valmistuu vuoden 2010 lopussa diplomityö, jonka pohjalta uusi hiilijalanjälkeä mittaava mittaristo syntyy."

Nyt tarvittaisiin vielä talon rakentamisen hiilijalanjälki-mittari! Onkohan sellaista olemassa?
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...