Rakentamismääräykset jäivät ensi hallituskaudelle

Rakennuksen suunnittelijoita ja suunnitelmia koskevan rakentamismääräyskokoelman osan A2 uudistyön loppuun vieminen jää seuraavalle hallituskaudelle. Maaliskuun puolivälissä päättyneellä lausuntokierroksella saatiin runsaasti asiantuntevaa palautetta, joka käydään huolella läpi.

A2-osa täydentää maankäyttö- ja rakennuslaissa hyvälle suunnittelulle asetettuja vaatimuksia ja määrittelee keskeisten toimijoiden, rakennushankkeeseen ryhtyvän, pääsuunnittelijan ja muiden suunnittelijoiden sekä viranomaisten tehtäviä ja vastuita. Se myös määrittelee, mitä pätevyyksiä ja muita valmiuksia eri vaatimustason suunnittelutehtävissä eri suunnittelualoilla vaaditaan ja mitä suunnitelmien tulee sisältää.

Uudistuksen pääkohtia on yleisesti pidetty tervetulleina ja soveltamista selkeyttävinä. Erityisesti suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määrittäminen ja vaadittavat koulutus- ja kokemusvalmiudet edellyttävät kuitenkin yhä selkeyttämistä. Säädökseen on myös tarkoitus liittää kattava perusteluosa. Tavoitteena on yleisesti hyväksyttävä, yhtenäisesti sovellettava sekä suunnittelun ja rakentamisen hyvää laatua edistävä selkeä asetus.

Pyrkimyksenä on yhteen sovittaa muiden rakentamisen valvontaan liittyvien säädösten valmistelu ja saattaa kaikki säädökset voimaan yhtä aikaa.

4.4.2011
www.ymparisto.fi

Puukneesi, Ääsli, Lauritsonssi.

Meinasin lähiaikoina lähteä retkelle Helsinkiin tapetteja katselemaan. Jos jollakulla on vinkkejä hyvistä liikkeistä, missä olisi tapetteja esillä muutenkin kuin kirjoissa, saa vinkata maalaiselle? Kiitos :-)

Tarkoitus olisi käydä Laura Ashleyllä, Boknäsillä muuten vaan ja katsomassa onko Flamantin maaleja näkyvillä ja jos ehtii niin Lauritzon's Tehtaankadulla. Ja ehkä lounas Cafe Espan legendaarisesta salaattipöydästä :-) Hitsi kun piti viime viikolla käydä vähän leikkurissa fiksattavana, on vähän kipeä olo ja täytyy näitä kaikkia lykätä.

Taas pieni kokoelma kivoja tapettilöytöjä (kiitos innoituksesta Valkoisen Harmajan kirjoittajalle :-):

Jocelyn Warner: Tree tops
http://www.sisustusliiketeatteri.fi 
Tuolla vilkkuu pilkottaa tuollainen hopean ja valkoisen sävyinen versio tästä... Mmm.... Nuo lehdet on kauniin pyöreät ja pehmeät, kodikkaampi ilme kuin monissa muissa puunlehtitapeteissa.

Neisha Crosland - Firework Flower
Tykkään, kun kuvio on vanhahtava, mutta läheltä tarkasteltuna kuitenkin moderneista muodoista koottu.
http://www.neishacrosland.com

Nina Cambell - Paradiso: Bardini
http://www.osborneandlittle.com/nina-campbell/paradiso-wallpapers/bardini/
Nätti vaikka isomman tytön huoneeseen... Tämä osasto Lauritzon's on sellainen, että selvästi täytyy silmää totuttaa näihin, on vähän turhan runsasta tai sitten toisaalta ihan liian geometristä.
http://www.lauritzon.fi/

Mitähän vielä :-) Mitä enemmän näitä etsii ja löytää, sen vaikeammaksi menee...

Tällaisetkin olen löytänyt ja kohta syynään ne:

www.tapetit.fi 
Esim. "Crystal" -sarja on aika kiva...

www.seinaruusu.fi
Vaikka sun mitä :-)

Maalarin vinkkejä ulkovuorauksen tekoon

Perjantaina kävi meidän maalarimestari Pena tontilla, suunniteltiin sisätöitä ja juteltiin ulkovuorauksen rakenteesta. Sama mies on tehnyt meille kaksi kierrosta remontteja tähän nykyiseen tupaseen. Taattua laatua. Vai mitä sanotte siitä, että meillä on iiisokuvioisella tapetilla tapskattu seinä, joka on 5m matkalla 25 senttiä vino - eikä sitä kukaan huomaa, että siinä olisi jotain erikoista. Silmänkääntötemppuja :-)

No niin. Suunnitellaan hänen kanssa urakkahommaa olohuoneesta ja ruokailutilasta, yläkerran telkkaritilasta - sekä kaikkien lattioiden kolminkertainen maalaushomma. Harjoitellaan sitten itse tapetointia (ajalla jota meillä ei ole) yläkerran makkareissa.

No kierreltiin sitten ulkona ja sisällä. Kerään tähän maalaamiseen liittyviä neuvoja ja asioita, joista hän huomautti - jos vaikka jollekin toiselle rakentajalle olisi iloa.

Ensinnä otin puheeksi lattiamaalin valinnan. Että Permo, Betolux vai mikä. Hän suositteli uudelle lattialle ehdottomasti Betolux Akvaa - siis vesiohenteista maalia.

No uretaanialkydimaalilla (Betolux) ja vesiohenteisella polyuretaaniakrylaattimaalilla (Betolux Akva) onkin paljon eroja - tämä on varmaan selvä asia useimmille mutta ei minulle, joten kirjoitanpa siitäkin.
Käryt eli VOCit eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet, niin. Niitä on Betoluxissa 500 g/l, Betolux Akvassa 140 g/l.

Asia on maalarin työturvallisuuden kannalta tärkeä ja ilmeisesti nykyisin on niin, että isoja VOC-määriä sisältäviä maaleja käytetään vai perustelluissa poikkeustilanteissa - eli kun ei muuta voida. Vesiohenteista maalia on hyvä käyttää siksikin, että korjausmaalauskin onnistuu sitten ilman, että tarvitsee muuttaa pois talosta siksi aikaa :)
 
Permo hylättiin sen kellastumisen takia tässä vaiheessa ja maalarimme epäili, että lämmitetyssä lattiassa kellastumisilmiö eli maalin koostumuksen hajoaminen olisi voimakkaampi. Mikä onkin ihan järkeenkäypää, että maalia lämmittäessä öljy erottuu. Että ei todellakaan valkoista puulattiaa lattialämmityksen päälle - öljymaalilla. Täytyy tutkia vielä tarkoin, että kestääkö se vesiohenteinen lämmittämistä paremmin. Vielä hiukan haaveilen valkoisesta puulattiasta yläkertaan.

No sitten mentiin pihalle ja puhuttiin ulkomaaleista ja vuorauksen hengittävyydestä. Kerroin, että olimme maalanneet Vinhalla - syystä, että se on hengittävämpi kuin perinteiset öljymaalit. Maalari-Pena kertoi, että nyt on Teknoksella sellaista kuin Nordica Eko, joka on hengittävyydeltään paras mahdollinen. Vinhakin (tyypiltään puunsuoja) on okei, pääasia ettei vanhanaikaista öljymaalia. Hengittävyys on vuoraukselle elinehto.

Tutkittiin sitten vähän meidän ulkovuorauksen rakennetta ja siitäpä löytyi pari asiaa, joissa olisi voinut miettiä pidemmälle.

Ensinnä se vuorauksen vesipellitys. Se tulee väärässä välissä ylös seinälle ja liian pitkälle:

Eli se pelti olisi pitänyt viedä tuonne vaakarimoituksen taakse, jotta vuorauksen ja pellin välissä olisi ollut ilmarako. Se pelti olisi saanut myös jäädä vähän lyhyemmäksi, eli ei nousta noin paljon seinälle, kun ei se siellä mitään hyödytä. Sama koskee vuorauksen katkolaudan päällä olevaa vesipeltiä. Maalarin tuomio oli, että tuurilla vältytään vuorauksen alapään märäntymiseltä noin 15-20 vuoden aikajänteellä. Että onneksi tuli valittua hengittävä maali, muuten ei olisi toivoakaan. Että näitä on kuulemma korjattu ja paljon.

Toinen juttu: vesipelti pitäisi laittaa myös tuonne ikkunan päälle. Tämä ikkuna on suoraan länteen, josta päin täällä lounaassa sateet ja myräkät yleensä tulevat. Yläkerran ikkunat ovat turvassa riittävän leveän räystään alla. Samoin alakerrassa pitkien sivujen ikkunat ovat suojassa, mutta alakerran päätyjen ikkunat tulisi pelittää. Tämä käsittääkseni oli suunnitelmissakin - mutta on unohtunut hankkia ne pellit.

Muuten kyllä saatiin kehuja, että ok näköinen mökki ja värikin siedettävä ;-)

Löpisen varmaan taas ihan päivänselvyyksiä noiden maalien kanssa, mutta kiitos mielenkiinnosta kumminkin jos tänne asti jaksoit lukea :-) Hyvää sunnuntaita!

Sortit - kätevää rakennusjätepalvelua

Tänään huomasin uutisen, jota olen pitkään odottanut ja johon olen työn puolesta itsekin koettanut myötävaikuttaa:

Raksasäkkipalvelua tarjoava Sortit Oy on laajentanut toimintansa Lohjan, Vihdin ja Siuntion alueille!

Homman nimi on se, että voit ostaa rautakaupasta kertakäyttöisiä säkkejä, kooltaan 0,1-2 m2 ja tilata puhelinnumerosta niille noudon sitten, kun säkit ovat täynnä. Hinnastossa on omat hinnat puu-, seka-, piha- ja kivijätteelle.

Raksajätteen kanssa helppous, ajansäästö ja vaivattomuus on avainsanoja. Ja tämä ei ole maksettu mainos vaan ihan oma havainto. Et tarvitse hitaasti täyttyvää kallista lavaa, jossa roskat vettyvät taivaan alla. Tavisraksalla ja varsinkin pienellä tontilla tämä on todella kätevä palvelu.

Hyvä idea. Toivottavasti se löytää asiakkaat - ja miksei löytäisi. Ihan loistojuttu länsiuusmaalaisten rakentajien kannalta :-)

Pohdintaa uusista rakentamismääräyksistä

Suomessa rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen pyritään nyt kiinteistöjen kokonaisenergiatarkasteluun siirtymällä. Analogia löytyy jätevesien käsittelystä: uusissa määräyksissä annetaan nyt tavoitteet - käytännössä rakennustyyppikohtainen yläraja energiankulutukselle - joihin rakentaja hankkeessaan pyrkii. Määräyksissä ei (jätevesimääräysten tapaan) kuitenkaan oteta kantaa siihen, kuinka määräysten tavoitteet tulisi saavuttaa.

Eli ei määrätä eristepaksuuksia, ei ikkunoiden lämpövuo-arvoja, ei energiantuotantotapaa. Tosin viimeksimainittuja kuitenkin arvotetaan kertoimien avulla. Homma käynnistyy vuoden päästä kesällä.
 
Rakennuslehdestä poimittua:
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/energiatehokkuus/24533.html

"Ympäristöministeriö on 30. maaliskuuta antanut uudet rakentamisen energiamääräykset. Määräykset koskevat vain uudisrakentamista, ja niiden tuoma keskeinen ja myös suurin muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Uusiutuvia energiamuotoja koskeva vaatimus poistui lausuntokierroksen jälkeen, sähkön energiakerrointa laskettiin ja pienille taloille myönnettiin lisähelpotusta. Myöskään tiiviysmittauksista ei tule pakollisia. Uudet määräykset tulevat voimaan 1.7.2012."

"Kokonaisenergiatarkastelu koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi. Riittävän pieneen E-lukuun on mahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen, takalla varustettu pientalo täyttää vaatimukset."

Uudistusten myötä monia kiinnostaa, kuinka esim. rakennusvalvonnat alkavat näitä asioita valvoa - sen sijaan painopiste tuleekin olemaan suunnittelijoiden puolella, ei valvonnan (Helena Säteri, YM, Byggradion haastattelussa). Kuitenkin:

"Sen sijaan rakennusvalvonnan osalta on odotettavissa skarppausta. Kun maailma muuttuu, korostuu rakennusvalvonnan osaaminen. Isommissa kaupungeissa resurssit riittänevät, mutta pienemmissä kunnissa, jossa ei ehkä ole edes täyspäiväistä rakennusvalvontaa, olisi Vapaavuoren mukaan syytä vakavasti harkita useamman kunnan rakennusvalvontojen yhdistäminen resurssien riittävyyden varmistamiseksi."

Kritiikkiäkin on esitetty:
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/energiatehokkuus/24542.html 
"Energiateollisuuden mukaan rakennusten energiakulutuksen laskennassa käytettävät niin sanotut energiakertoimet suosivat nyt tuontiin perustuvia fossiilisia lämmityspolttoaineita sähköön nähden. Sähkö perustuu etujärjestön mukaan valtaosin kotimaiseen tuotantoon, sähkön ilmastovaikutukset ovat fossiilisia polttoaineita pienemmät ja sähkön tuotannossa käytetään merkittävässä määrin myös uusiutuvia energialähteitä."

Lisäksi Rakentamismääräyskokoelman osa A2, eli suunnittelijat ja pätevyydet, ovat parhaillaan lausunnoilla.

Suuntana näyttäisi olevan suunnittelijoiden pätevyysvaatimusten kiristyminen edelleen. Vastustajansa löytyy tällekin, mm. sen takia, että pätevyysehdot täyttävien suunnittelijoiden löytäminen suomalaisista pikkukaupungeista kaukana Helsingistä tulee olemaan haaste. Lisäksi A2 korostaa selvästi nimenomaan arkkitehdin koulutuksen omaavien roolia.

Mutta kyllähän arkkitehdit käytännössä jo hoitavat monien pientalohankkeiden suunnittelutehtävät. Nimittäin talotehtaillahan on yleensä arkkitehdit vastaamassa suunnittelusta. Mutta ei heitä työmaalla näy, raksalla on sitten vielä oma pääsuunnittelijansa - joka ei sitten olekaan arkkitehti vaan yleensä sama kuin vastaava mesu.

Täältä löytyy FISE Oy:n eli rakennusalan henkilöpätevyyksistä vastaavan tahon lista päteväksi todetuista:
http://www.fise.fi/default/www/suomi/patevaksi_todetut_henkilot/

Pientalopuolella ei kovin montaa arkkitehtiä ole. Samoin A-vaativusluokan listaa (esim. tavallista vaativampi pientalokohde) voi silmätä siitä näkökulmasta, että jatkossa käytännössä vain arkkitehdit hyväksyttäisiin, koska rakennusarkkitehtejä ei enää tehdä lisää ja muita ei hyväksytä. Mistäs niitä arkkitehtejä nyt kaikkiin hankkeisiin sitten saadaan ja onko se edes tarpeellista kun kaavatkin on laadittu.

Tällaisia pohtii tänään hän.

Maalari tulee käymään päivemmällä! Jännittävää :-)

Aurinkoista kevätviikonloppua toivotan!

Huonekaluhaaveita

Keräilenpä tähän huonekaluhaaveitani, kun sellaiset ovat alkaneet polttelemaan. Saa sitten nähdä mihin on varaa sitten, kun talo on valmis (autotallikin pitäisi tehdä ja piha...), mutta haaveillahan saa ihan ilmaiseksi, eikös :-)

Kuitenkin joitakin juttuja on, jotka olisi pakko hankkia. Esimerkiksi ruokapöytä tuoleineen ja alakerran olohuoneen kalusteet. Nykyiset saisivat mennä yläkerran telkkariolkkariin.

Boknäs - Villinki

Ihanan siro ja kevytrakenteinen mallisto. Tuollaisen taustalla näkyvän vitriininkin voisin huolia. On myös sohvia ynnä muita ihania. Kuvan taustaseinällä myös kaunis vihreä väri, senkin voisin kopioida meille :-)
Ja huom huom: Boknäsin sivuilla on nyt Turun ja Variston myymälän löytönurkka, jossa ihania poistotuotteita.

Sasu's Playhouse
Tämä on minulle ihan uusi tuttavuus. Mutta löysin sivuilta heti tällaisen, joka sopisi kuin nenä päähän takkahuoneeseen! Sinne vaaleaksi lakattavan hirsipaneelin, halkopinon ja kivilattian kaveriksi tuo voisi sopia kivasti.

Hauskannäköinen vitriinikaappi. Ehkä tuo idea menee kolmannessa kerroksessa jo hiukan levottoman näköiseksi, mutta hauska se on silti. Ei niin perinteinen.

Leppävaaran asuntoon hankittiin silloin joskus Ikean Lillberg 2-istuttava sohva ja nojatuoli. Tällaiset pitäisi siis löytyä vielä tuolta vintiltä ellei hiiret ole syöneet - olisivat ehdolla sinne takkahuoneeseen. Mahtaisikohan se Taiju laittaa noihin uudet istuintyynyt...?

Noissa ei ole muuta vikaa kuin että ovat kamalan matalat, istuessa tuntee makaavansa lattialla.

Juvi Productions
Kolmas huonekalupuolen lemppari on Juvi. Juvi-innostuksen olen onnistunut tartuttamaan muutamiin ystäviinkin. Juvin vastine Villinki-ruokaryhmälle (jugend-tuoleista en niin pidä)

Juvin kustavilainen tuoli on selkeämpi:

Juvin vitriinikaappi on ihana (ruokailutilan seinän viereen kaavailin):

Nyt kun katselen näitä kuvia - huh kun mun maku on vanhanaikainen. Kaikki kalut on vähintään sadanvuoden takaisia malleiltaan. Asutaan pian museossa...

Lämmitetyn lattian pintakäsittely

Olemme koettaneet tähän lattian käsittelyasiaan hiukan perehtyä, koska lattialämmityksen myötä sekään asia ei ole aivan suoraviivainen. Lämmittämisen myötä paitsi puussa, myös pinnoitteessa tapahtuu muutoksia, sillä esim. maalit kellastuvat lämmitetyillä pinnoilla. Lisäksi pinnoitevalinta vaikuttaa lattian käyttömukavuuteen.

Ensin käyttömukavuudesta.
Viittaan nyt edelleen tähän opinnäytteeseen, koska en löydä aiheesta muutakaan tutkimusta:
Matti Poussan opinnäyte: lämmitetty massiivihavupuulattia (pdf)
Lattian pinta siis lämpenee alla kiertävän veden lämmittämänä. Käyttömukavuudella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, miltä erilaisin tavoin käsitellyt pinnat tuntuvat tassun alla. Eri tavoin käsitellyt pinnat johtavat lämpöä eri tavoin, siitä erilainen tuntemus.
Tutkimuksessa oli tarkasteltu lakka-, vaha- ja käsittelemätöntä puulattiapintaa.

Tutkimuksessa todettiin, että käsittelemätön ja vahattu pinta olivat 30 asteen lämpöisinä vielä miellyttävät jalan alla, kun taas lakkapinta alkoi tuntua kuumalta ja ikävältä. Maalipinta, joka on tulossa meille, on lämmönjohtavuudeltaan varmaankin jotakin lakan ja vahan välimaastosta.

Meillä kiertää tällä hetkellä (kun ulkolämpötila on noin -4C) vesi siten, että koneelta lähtevä on nyt 29,7C. Lattian pintalämpö on arviolta neljä astetta vähemmän. Kovemmilla pakkasilla koneelta lähtevä vesi voisi nousta 32 asteeseen, eli talvisin lattian pintalämpö lähestyisi tutkimuksessa käytettyä 30 astetta. Eli lakka voisi olla ikävä.

Toinen asia on se, kuinka pinnoite kestää lämmittämistä. Piti soittaa oikein Tikkurilan maalilinjalle ja kysellä.

Vahat, öljyt ja lakat eivät ota nokkiinsa lämmittämisestä. Lakoista Unica super kellastuu itsessään hiukan muutenkin. Akrylaattipohjaiset (kuten Tikkurilan Parketti-Ässä) eivät kellastu lämmössä tai muutenkaan. Vahat ja öljyt jäävät tässä kohden ulos, koska niiden kolhukestävyys ei meidän perheen tarpeisiin riitä.

Maalit ovat sitten toinen juttu. Alkydimaalit kellastuvat lämmön vaikutuksesta ja niillä on myös taipumus pimeäkellastua. Pimeäkellastuminen tarkoittaa siis sitä, että maton alla tai taulun takana oleva maalipinta alkaa kellastua-ruskettua ja lattiaan/seinään jää läiskiä.

Kävin tutkimassa noita meidän rempattuja huoneita ja kurkin mattojen alle. Makuuhuoneiden uudet lattiat on vedetty Permolla. Harmaassa Permo-lattiassa näkyy nyt kahden vuoden vanhoissa lattioissa todella selvät kellastumat mattojen kohdilla (tikkulaatikon oikealla puolella kellastumaa):

Kyselin tästä Tikkurilalta. Permo on vanha maali - Betolux puolestaan olisi jo hiukan kehittyneempi. Tosin kummatkin kärsivät sitten lämmittämisestä, eli valkoista maalia ei suositellut lämmitettyyn lattiaan - keltaisuus voisi alkaa näkyä siinä. Aijai, oltiin jo pohdittu yläkerran maalaamista valkoisella. Hmm.

Pohdittavaa riittää :-)

(Edit. Blogitekstiä korjattu 31.3.)