tiistai 29. maaliskuuta 2011

Lämmitetyn lattian pintakäsittely

Olemme koettaneet tähän lattian käsittelyasiaan hiukan perehtyä, koska lattialämmityksen myötä sekään asia ei ole aivan suoraviivainen. Lämmittämisen myötä paitsi puussa, myös pinnoitteessa tapahtuu muutoksia, sillä esim. maalit kellastuvat lämmitetyillä pinnoilla. Lisäksi pinnoitevalinta vaikuttaa lattian käyttömukavuuteen.

Ensin käyttömukavuudesta.
Viittaan nyt edelleen tähän opinnäytteeseen, koska en löydä aiheesta muutakaan tutkimusta:
Matti Poussan opinnäyte: lämmitetty massiivihavupuulattia (pdf)
Lattian pinta siis lämpenee alla kiertävän veden lämmittämänä. Käyttömukavuudella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, miltä erilaisin tavoin käsitellyt pinnat tuntuvat tassun alla. Eri tavoin käsitellyt pinnat johtavat lämpöä eri tavoin, siitä erilainen tuntemus.
Tutkimuksessa oli tarkasteltu lakka-, vaha- ja käsittelemätöntä puulattiapintaa.

Tutkimuksessa todettiin, että käsittelemätön ja vahattu pinta olivat 30 asteen lämpöisinä vielä miellyttävät jalan alla, kun taas lakkapinta alkoi tuntua kuumalta ja ikävältä. Maalipinta, joka on tulossa meille, on lämmönjohtavuudeltaan varmaankin jotakin lakan ja vahan välimaastosta.

Meillä kiertää tällä hetkellä (kun ulkolämpötila on noin -4C) vesi siten, että koneelta lähtevä on nyt 29,7C. Lattian pintalämpö on arviolta neljä astetta vähemmän. Kovemmilla pakkasilla koneelta lähtevä vesi voisi nousta 32 asteeseen, eli talvisin lattian pintalämpö lähestyisi tutkimuksessa käytettyä 30 astetta. Eli lakka voisi olla ikävä.

Toinen asia on se, kuinka pinnoite kestää lämmittämistä. Piti soittaa oikein Tikkurilan maalilinjalle ja kysellä.

Vahat, öljyt ja lakat eivät ota nokkiinsa lämmittämisestä. Lakoista Unica super kellastuu itsessään hiukan muutenkin. Akrylaattipohjaiset (kuten Tikkurilan Parketti-Ässä) eivät kellastu lämmössä tai muutenkaan. Vahat ja öljyt jäävät tässä kohden ulos, koska niiden kolhukestävyys ei meidän perheen tarpeisiin riitä.

Maalit ovat sitten toinen juttu. Alkydimaalit kellastuvat lämmön vaikutuksesta ja niillä on myös taipumus pimeäkellastua. Pimeäkellastuminen tarkoittaa siis sitä, että maton alla tai taulun takana oleva maalipinta alkaa kellastua-ruskettua ja lattiaan/seinään jää läiskiä.

Kävin tutkimassa noita meidän rempattuja huoneita ja kurkin mattojen alle. Makuuhuoneiden uudet lattiat on vedetty Permolla. Harmaassa Permo-lattiassa näkyy nyt kahden vuoden vanhoissa lattioissa todella selvät kellastumat mattojen kohdilla (tikkulaatikon oikealla puolella kellastumaa):
Kyselin tästä Tikkurilalta. Permo on vanha maali - Betolux puolestaan olisi jo hiukan kehittyneempi. Tosin kummatkin kärsivät sitten lämmittämisestä, eli valkoista maalia ei suositellut lämmitettyyn lattiaan - keltaisuus voisi alkaa näkyä siinä. Aijai, oltiin jo pohdittu yläkerran maalaamista valkoisella. Hmm.

Pohdittavaa riittää :-)

(Edit. Blogitekstiä korjattu 31.3.)

4 kommenttia:

Janetti kirjoitti...

Mä kyllä jännityksellä seuraan, että miten teillä alkaa toimimaan tuo lattia lämmityksen kanssa. Me kun aikoinaan hylkäsimme tuon puulattian tuon lattialämityksen takia. Onneksi kuitenkin ylös tulee puulattia! :)

Hei me rakennetaan kirjoitti...

Hei Janet!

Talo lämpenee kyllä todella hyvin nyt, kun lattialaudat on asennettu - vaikka meillä on väliaikainen kevyt puuväliovi ulko-oven paikalla ja vaikka alapohjassa on putkivedoille tarvittu reikä osittain avoimena.

Uskon, että rakoilua syntyy aikanaan. Mutta olemme sillälailla asennoituneet, että se kuuluu tässä asiaan. Työ kuitenkin onnistui hyvin, oli kuivat kelit ja sisällä talossa oli optimaaliset, kuivat ja lämpimät olosuhteet. Eli siinä mielessä lopputulos tulee kuitenkin olemaan niin hyvä kuin mahdollista.

Ja onhan tässä nykyisessäkin kodissa jo silmä tottunut siihen, että puu on elävä materiaali ja elää omaa elämäänsä vuodenaikojen mukaan.

Nyt annetaan lattian olla kuukauden-pari, ennenkuin sitä maalataan. Toukokuussa sitten oikein kuivilla ilmoilla vasta laitetaan maali - kun sisätyöt on muuten tehty. Eli jos siihen mennessä on jotain rakoilua tullut, niin ne peittyvät osittain. Voihan se olla, että siihen mennessä lattia on vain turvonnut ja viivyttely maalaamisen kanssa vain pahentaa - sitäkään ei tiedä vielä. Mutta katsotaan ja raportoidaan, ehkä jollekin on siitä tiedosta sitten hyötyä :-)

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Meillä on taloprojekti alkamassa. Haaveilemme lautalattiasta ja vesikiertoisesta lattialämmityksestä.
LVI-suunnittelijamme mukaan kyseinen lämmitysmuoto ei riitä meille. Etenkin ruokailuerkkeri on ongelmallinen isojen ikkunoiden vuoksi. Meille tulee myös varaava takka, mutta jotain muutakin lämmitysmuotoa pitäisi vielä keksiä.

Niinpä kysyisinkin:
Oletteko olleet tyytyväisiä lautalattiaan ja vesikiertoiseen lämmitykseen?
Onko se ollut riittävä lämmitysmuoto teille?
Millä maalilla maalasitte lattian ja kuinka se on toiminut, onko jo pahasti kulumisen jälkiä?

KIITOS vastauksestanne jo etukäteen!

Hei me rakennetaan kirjoitti...

Hei! Olemme todella olleet tyytyväisiä. Lattia on ollut yllättävänkin hyvä. Toki rakoilee hiukan, muttei häiritsevästi. Lämmönjako toimii hyvin. Meilläkin isot ikkunat olohuoneessa, noin 180 korkeat ja 3 kpl 120-leveitä. Ei ole tehnyt ongelmaa.

Itsekin olimme alkuun epäileviä, että eristääkö puu liikaa. Kunnes sitten kävimme naapurissa katsomassa vastaavaa. Esimerkki vakuutti. En vaihtaisi muuhun enää.

Maali on betolux akvaa. Helppo maalata, ei VOC:eja suuria määriä. Maalasimme itse kolmeen kertaan. Maali siitä hyvä, että kuivuu kävelykuntoon tunnissa ja muissa tiloissa voi asua kuivumisen aikana. Meillä on koirakin ja kaksi ipanaa. Naarmuja on, muttei häiritsevästi. Korjausmaalaus on helppo tehdä melkein koska vaan jos alkaa ärsyttää. Luulisin, että ainakin 3-5 vuotta menee helposti ilman tarvetta uusintamaalaukselle. Sekin koskisi alakertaa, jossa juoksennellaan ja koira jarruttaa kurvissa.

Jos haluat tulla katsomaan, tervetuloa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...