maanantai 16. tammikuuta 2012

Energiankulutusarvoja ja muita havaintoja

Ollaanpa oltu kertakaikkisen onnellisia täällä uudessa kodissa. Kaikki  toimii, oma on ihana.

Nyt kun tätä asumista on pari kuukautta takana, voisi kirjoittaa muutaman sanan talotekniikasta ja sen toimivuudesta sekä energiankulutuksesta.
Meillä on siis energianlähteenä maalämpö ja lämmönjakotapana vesikiertoinen lattialämmitys. Se, missä poikkeamme jonkin verran valtavirrasta, on lattian pintamateriaali: puu. Siis lämmitetty lautalattia. Yläkerrassa on sama systeemi.
Sitten tietenkin vesikiertoinen etulämmitys, lämmön keruu ja palautus systeemiin, jälkilämmitys vesikiertoisella patterilla sekä kosteuden poisto (tiivistyvä vesi). Lämmitystä säädetään huonekohtaisilla termostaateilla.

Voi olla että armaan mieheni täytyy tätä tekstiä editoida vielä, mutta kai mä nyt saan karkeasti tiedot oikein? Hmm? :-)

Lattia
Lattialämmitys on toiminut hyvin. Lattia on tassun alla mukavan lämmin. Sitä, että lämmönjako tapahtuu lattian kautta, ei huomaa ollenkaan edes nyt kun pakkasta on ulkona noin -12'C. Lämpö tulee hyvin silti läpi, alakerrassa lämpö pysyy hyvin tasaisesti siinä 21:ssä, riippumatta ulkoilman lämpötilasta.

Sisällä on kosteus ollut nyt pakkasilla noin 32-33% - eli jos yleensä neuvona on, että ihanteellinen sisäilman suhteellinen kosteus on 30-40% niin siinä ollaan nyt. Okei, seesamöljyä joutuu hiukan käyttämään öisin kun nekka meinaa kuivua. Voikohan kosteudenpoistoa säätää? Huoneilma voisi mielellään olla sen 36-38% kosteudeltaan.

Puulattia on kestänyt hyvin. Puulattia lyötiin kiinni 36% kosteudessa. Rakoilua on tapahtunut alakerrassa, suurin rako on 1,5mm. Siinä on selvästi kolme lautaa liimautunut yhteen jolloin rakoilu kertautuu siinä, missä rako sitten pääsee syntymään. Se on hyvä, että pääosin rakoilu on tasaista, lähes huomaamatonta ja lattiat on tosi nätit! Yläkerrassa rakoilua ei ole tapahtunut juuri ollenkaan - johtunee tietysti siitä, että lämpö nousee ylös eikä yläkertaa tarvitse niin lämmittääkään. Syksyllähän lattia oli jonkin verran jopa laineilla.

Täytyy sanoa, että huonekohtainen lattialämmityksen säätö on aivan ehdoton! Meillä on makuuhuoneissa 19-20'C, se on sitä saunailtoinakin. Alakerrassa ja yläkerran oleskelutilassa on noin 21'C ja eron huomaa.
Ilmastointi
Ilmastointi toimii pääosin oikein hyvin. Sisäilma on raikasta ja tuoretta. Se on meille melkeinpä suurin positiivinen muutos asumisessa. Makuuhuoneen ilmanlaatu vaikuttaa yöunen laatuun ja aamun olotilaan. Edellisessä tuppasi heräämään kosteista lakanoista ja olo oli aamusta nuhruinen ja pää tunkkainen. Nyt ei ole sellaista, kiitos ihanan viileän ja raikkaan huoneilman!

Kesäksi saadaan vielä maaviileäpumppu toimintaan. Sen paikka on yläkerrassa. Luulen, että nautitaan siitä tässä aurinkoisella rinteellä.

Mies on sitä pyrkinyt opiskelemaan ilmastointikoneen säätöä tarkemminkin, jälkilämmön suhteen on ollut jotain omituisuuksia, kun jälkilämpö meni päälle jotenkin epäjohdonmukaisesti. Olen pyytänyt häntä kirjailemaan aiheesta jotakin, vielä ei ole joutanut ;-) Nyt se on Amerikassa länsirannikolla työmatkalla, valvoo aikaeron takia yöt niin jos vaikka nyt kerkeisi? :-P

Ihmeteltiin alkuun, että miksi ilmastointikoneen vieressä on lattia joskus litimärkä. Kunnes kekattiin, että se on ilmastoinnin kosteudenpoiston jätevettä. Nyt se menee putkessa viemäriin, ei enää lattialle. Ilmastoinnin lämmityspatterin vesijohtoja eristeltiin lisää tässä viikonloppuna. (Samoin pihatien rumpuun sujutettiin letkua, että jos/kun se jäätyy ja tulva yllättää keväällä, kaadamme putkeen kiehuvaa vettä ja sulatamme rummun. Näin ainakin teoriassa...)

Ilmastoinnin tuloilmassa on vielä vähän säätämisen varaa. Nimittäin olohuoneeseen puskee aika kovasti ja siinä on selvä vedon tunne jo koneen toiminta-asetuksella 4/9. Olohuoneen tuloilma myös ujeltaa jonkin verran. Siihen täytyy vielä saada muutosta.

Muuten ollaan kyllä balanssissa. Takat syttyy ja ilma on hyvää.

Niin ja ainiin! 
Lämmitysenergian kulutus on uudessa talossa noin neljäs-viidesosa siitä mitä edellisessä talossa oli (vanha hirsitalo, jossa osittain rossipohja).
Jos joka päivä kuluttaisi sen verran mitä pakkaspäivän huippukulutuksella menee eli 43 kWh/vrk, energiaa menisi vuodessa 15000 kWh. Ensimmäisen asuinkuukauden arvo 34 kWh/vrk vastaisi 12 000 kWh/a. Ja niin edelleen, lopputulema voi olla pienempikin. Vanhassa meillä meni sähköä muuhun kuin lämmitykseen 7500 kWh.

Ihan hyviä arvoja, kun neliöitä on 200. Ensi kesänä hakataan niin hyviä koivuhalkoja, että Fortum joutuu kohta maksamaan meillepäin...!

Excel-taulukkoa (huom. kuvaaja alkaa jo rakennusajalta eli asumisaika on tuossa kuvaajassa äärimmäisenä oikealla, sillä muutimme 11.11.11):
Hyvää maanantaita vaan toivotan!

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...