Kuvallinen statusraportti

Kuisti on nyt paikallaan ja tänään valmistui sitten peltikattokin siihen. Alkuviikosta laitettiin noita katon turvavarusteita.
Edestäpäin katsoen tuo katto mahtui aika naftisti paikalleen. Muutimme suunnitelmia niin, että kuistista tuli 20cm syvempi, tästä johtuen myös katto vie enemmän tilaa. Olisi (kai?) voinut tinkiä katon kaltevuudessa, mutta ei lättähattukattokaan ole nätti. Ikkunoiden vuorilaudat mahtuvat kuitenkin paikalleen ihan ok.
Pääty on nyt tässä mallissa:
Maanantai-illan komea auringonlasku:Tämänkertainen rakennusrypistys päättyy huomenna. Omana työnä jatkamme yläpohjaa valmiiksi villanpuhallusta varten. Teen peltiporukalle ja muillekin rakentajille lounaaksi paahtopaistia peruna-bataatti-vuohenjuustopaistoksen ja omakeittämän punaviinisoosin keralla. Hyvää työtä ovat tehneet :-D

ERA17 - energiaviisas Suomineito

Vuonna 2017, kun Suomineito täyttää 100 vuotta, maassamme saavutetaan rakennetun ympäristön osalta päästövähennystavoitteet (20-20-20) - kolme vuotta etuajassa.

Vuonna 2050 Suomi on maailman paras rakennettu ympäristö.

Katso promootiovideo Youtubesta :
ERA 17

Meidän Ympäristöministeriömme on EU:n kiltti hikipinko-oppilas. Ei mitään pahaa siinä. Hommat tehdään pilkulleen ja mielellään vieläkin paremmin. Tavoitteita asetetaan ja niihin päästään.

Kulunut valitusvirsi, mutta rakentaminen on ihan kamalan kallista jo nyt ja kuitenkin uudisrakentamista tarvittaisiin enemmän. Ja erityisesti korjausrakentamista, jolle tullaan myös asettamaan tiukkoja energiansäästötavoitteita. Esimerkiksi materiaalitehokkuuden yksi perusajatus on, että "ylilaadukkaan" tekeminen on yhtä lailla tehotonta. Onko tässä sellaista vaaraa?

Onko vaaraa, että energiatehokkuuteen pyrkiminen syö muita rakentamisen laatutavoitteita? Tai tekee omakotirakentamisesta vain erittäin hyvin toimeentulevan kansanosan huvia?

Omassa rakennushankkeessamme pyrimme tekemään jämäkkää ja tarpeenmukaista taloa. Energiansäästöön pyrimme valitsemalla maalämmön (eli osittaisen energiaomavaraisuuden kautta). Hankimme laadukkaat ikkunat ja teemme eristys- ja tiivistystyöt huolellisesti. Eli ei mitään erityistä sellaista, mitä ei vähän joka raksalla olisi tehty.

Ylilaatua eli määräyksiä parempia energia-arvoja emme halunneet lähteä hakemaan, tsemppasimme jopa niin, että saimme rakennuslupahakemuksen vuoden 2009 puolella sisään, jotta vältyimme isommilta eristepaksuuksilta. Miksi? No siksi, että rakentaminen olisi tullut noin 5-10% kalliimmaksi - jo nyt ollaan kipurajalla tai sen yli. Siksi, että koska käytännön kokemuksia tuplarunkorakentamisesta ei ole - ainakaan pitemmältä aikaväliltä.

Rakennuslehden blogikirjoituksissa (tuolla vasemmassa palstassa) asiantuntijoiden ajatuksia ERA-aiheesta.

Asiakas on oikeassa, siispä palvellaan häntä

Universitatis Ouluensis on työntämässä maailmaan uuden tohtorin. Ensio Saarenpäällä on tosi mielenkiintoinen ja ennenkaikkea ajankohtainen väitöksen aihe "Rakentamisen hyvä laatu - rakentamisen hyvän laadun toteutuminen Suomen rakentamismääräyksissä".

Johtopäätös: Suomen rakentamismääräyksiä noudattamalla ei enää päästä "hyvään laatuun", sillä laadukkaan toiminnan keskeinen periaate ja ohjaava tekijä on nykypäivänä asiakassuuntautuneisuus. Asiakkaan parhaaksi toimiminen punaisena lankana. Rakentamismääräysten määritelmä laadusta osoittautuu kapeaksi.

Väitös on luettavissa täältä:
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514263255/isbn9789514263255.pdf

Ränneistä ja tikarappusista

Minkä värinen ränni? Onko niitäkin erivärisiä? Pitääkö tästäkin olla ihmisellä mielipide? Valinnanvapaus tuo työtä ja tuskaa :o)

Pari kirjoitusta taaksepäin taisin hehkuttaa, miten kiva on kun saa kaiken päättää itse.. Mitä jos ei tiedä mitä mieltä on? Tai niinkuin tavallisesti, mielipide on "vahva ehkä".

Kaikki alkoi siitä, kun peltimiehet asensivat parvekkeen aluspellityksen ja sen alle vesikourun, mustan. Katsoin hetken aikaa valkoisen terassipylvään kohdalla uhmakkasti töröttävää mustaa rumaa ränninstumppia.
Tuotanoin, kuusi terassipylvästä, joista yhden peittää musta syöksytorvi..? Eli pellolta katsottuna viisi valkoista terassitolppaa ja yksi musta.
"Tuotanoin, se on musta. Kerkiikö vielä muuttaa sen?"
"Se on musta juu. Kaikki rännit on mustia. Kourut ja tikarappusetkin. Niinkuin tilaus oli."
"Kerkiikö vielä muuttaa sen?"

No kökkö, jokaisen ihanan valkoisen nurkkalaudoituksen viereen sururaamiksi musta vesiränni. Räystäskourut ovat jo mustat ja paikoillaan, niitä ei paljon enää muutella (vaikka sekin kävi jo mielessä). Ei näitä tajua miettiä ennenkuin ne on paikoillaan ja vääränväriset.

No soittoa Kimille Mustion Teräkseen. "Kerkiikö vielä muuttaa?"
"-Joo voidaan tehdä kuinka vaan. Sä halusit ne mustat ensin mutta voidaan tehdä kuinka vaan."

Kyse on siis tästä:

Rännit ja kourut valkoiset (sadevesiojärjestelmä ei paljon erotu valkoisesta räystäslaudoituksesta ja valkoisista nurkkalaudoista):
Ruukin (http://www.ruukkikoti.fi/design_for_your_home/) värisuunnitteluohjelmalla askarreltu malli mustilla ränneillä ja muilla härpäkkeillä:
Vähän kyllä synkkä vaikutelma. Varsinkin kun meidän mökki on niin vaalea nyt.

Kimin ehdotus oli, että jättää mustat rämmikourut, koska valkoiset likaantuvat helposti ja ovat sitten rumat - ja laittaakin kaveriksi valkoiset syöksytorvet. Tikarappuset olisi voinut tilata tässä vaiheessa vielä valkoisenakin, mutta "ne kyllä äkkiä likastuvat käytössä ja ovat sitten joka tapauksessa jonkin muun kuin valkean väriset".

Tässä esimerkki, jossa katon väriset kourut ja eriväriset syöksytorvet:
Ihan hyvät minusta noin. Harmittaa kun ne rappuset pitää olla mustat?Ne mustat raput näkyy muuten tuosta avaruuteen asti. Voi kökön kökkö...

Uutta puhelua Kimille:
"Sittenkin ne valkoiset tikaraput!"
"-Oookei *raskas huokaus*."

Aina ei niin helppoa tämä päätöksen tekeminen ;-)

Rimaloma... eikun lomarima... eikun...

Aina menee kieli solmuun, kun kysytään että no millainenkos ulkovuoraus teille tulee?
"Öö öö, lomarima se sellainen, sellainen rimalomajuttu! Rima, alla lautaloma, ja sitten toinen rima. Kässääks?"
"-?"

Tänään päästiin sitten laittamaan jo ulkovuorta lopulliseen kuosiin - eli niitä rimoja paikalleen :-)
Rimalomalauta sinisenä .... hmmm.... tuleekohan hyvä... No tuli! Sympaattisen ja kodikkaan näköinen minusta.

Yläosa ehdittiin tehdä, alaosasta vielä puuttuu. Päädyn räystäs on rajattu seinän puolelle valkoiseksi maalatulla laudalla. Sen rimoja vasten tuleva särmä on maalattu siniharmaaksi, ettei se näkyisi raidallisena silmään.
Ikkunoiden vuorilaudoitus on alemmassa kuvassa suurennettuna.

Sivuilla ja alla 6" lauta, päällä 8". Siitä edelleen ylöspäin 2"x 2", sitten pyöristetty pattinki eli 2"x4" (pyöristys tehty vetämällä yksi pattingin särmä pois kulmahiomakoneella, sitten höylätty pyöreäksi) ja päällä vielä 5" lippa. Vesipelti puuttuu vielä.

Minä taas siivoilin, tein polttopuita, yläkerrassa asentui hiiri/tinttiverkkoa hyvää kyytiä. Käsittämätöntä minusta että talopakettielementteihin ei (useinkaan/koskaan?) kuulu tuuletusraot sulkevaa hiiriverkkoa. Sehän nyt on aivan saletti että metsän väki pyrkii talven tullessa sisään ja saavat kyllä ajan mittaan kivasti tuhoakin aikaan, ainakin talitintit villoja nyppiessään.

Eli räystään alle laitetaan tuulensuojalevyn reunasta kattoon ulottuva, tuuletusraon sulkeva verkko. Jokaisen kattotuolin väliin omansa. Toinen verkko sulkee sitten ulkovuorauksen alalaidassa olevan tuuletusraon.
Ja tuota kattoon kiinnittämistä ei sitten tehdä millään nauloilla :-)

Raato- ja p*skahommat

Viikonlopun kunniaksi raksakevennys!

Putkivedot on tehty ja varmuuden välttämiseksi koodattu LVI-teknistä ammattitermistöä käyttäen:Ai mikä toi raato on? Se on tietysti se raaton-putki :-)

Jätevesijärjestelmästä

Tämäkin aihe alkaa olla ajankohtainen, niin laitetaanpa pari sanaa aiheesta viemäri.
Toukka ja kaksi muuta

Meidän uusi mökki sijaitsee haja-asutusalueella, eikä viemärilinjaa ole mailla halmeilla. Naapureilla taas on jo jätevesijärjestelmä hankittuna, eli osuuskuntatyyppinenkään ei ole meille vaihtoehto.

Eli meidän valinnaksi jää kiinteistökohtainen järjestelmä. Kun talossa on vesivessa, vaihtoehdot ovat tätä nykyä pienoispuhdistamo eli laitepuhdistamo, maasuodattamo, imeytyskenttä ja umpisäiliö. Näistä on mahdollista tehdä myös yhdistelmiä sen mukaan, millaisia likavesiä talossa syntyy.

Laitepuhdistamo koettiin kalliiksi, hankalaksi ja epävakaaksi systeemiksi, yhtään aidosti hyvää ja toimivaa järjestelmää ei meidän tarpeisiin löytynyt. Umpisäiliön huono puoli taas on tyhjennyksistä ja kuljetuksista aiheutuvat kustannukset, jotka elinkaaren ajalle laskettuna ovat aika isot. Pönttö itsessään ei ole valtavan kallis.

Sitten kolmantena nämä erilaiset kentät eli suodatuskenttä ja maahanimeytys. Näiden ero on se, että nimensä mukaisesti suodatuskentässä käytetään maakerroksia jätevesien puhdistamiseen suodattamalla, jonka jälkeen vedet kerätään ja johdetaan purkupaikkaan. Ennen purkupaikkaan johtamista välissä voi olla lisäksi fosforikaivo tai suodatinkerrokseen voidaan lisätä fosforia sitovaa massaa.

Imeytyksessä taas vedet kulkeutuvat suoraan maakerrosten läpi pohjaveteen puhdistuen siinä matkalla.

Näistä imeytyskenttä on edukkaampi, paitsi että imeytyskentän tapauksessa monet kunnat vaativat muutaman kappaleen tarkastuskaivoja, jotta pohjaveden tilaa voidaan tarkkailla. Se tasaa kustannukset imeytyksen ja suodatuksen välillä.

Meille tulee yhdistelmäsysteemi, jossa wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat (pesuvedet) menevät suodatuskenttään. Umpisäiliön käyttökustannukset nousevat suuriksi, mutta meidän paikassa (kalliota, savikkoa) ei mustien vesien suodatus tai imeytys olisi varmaan tuonut hyvää lopputulosta. Maakerrokset ovat liian ohuet, kallio liian lähellä.

Semmoinen juttu se. Monttua tosiaan kaivettiin ja iso saatiin kaivaakin, kun pöntön koko on 15 kuutiota. Olisi varmaan voinut olla vähän pienempikin... Koko aiheuttaa pikkupikku haasteita siinä mielessä, että jätevesiputkiinhan ei saa tehdä mutkia talon ulkopuolella. Kun pönttö on noin iso, niin ei sitä kovin moneen asentoon tuolla voi kuopata. Suoran linjan tekeminen on hieman haasteellista.

Mutta oli niillä miehillä jo joku suunnitelma siitä miten pulma ratkaistaan. Plokkaaja seuraa tilanteen kehitystä mielenkiinnolla (kellarin lattialle ne putket EI muuten tule) :o)