perjantai 5. marraskuuta 2010

Jätevesijärjestelmästä

Tämäkin aihe alkaa olla ajankohtainen, niin laitetaanpa pari sanaa aiheesta viemäri.
Toukka ja kaksi muuta

Meidän uusi mökki sijaitsee haja-asutusalueella, eikä viemärilinjaa ole mailla halmeilla. Naapureilla taas on jo jätevesijärjestelmä hankittuna, eli osuuskuntatyyppinenkään ei ole meille vaihtoehto.

Eli meidän valinnaksi jää kiinteistökohtainen järjestelmä. Kun talossa on vesivessa, vaihtoehdot ovat tätä nykyä pienoispuhdistamo eli laitepuhdistamo, maasuodattamo, imeytyskenttä ja umpisäiliö. Näistä on mahdollista tehdä myös yhdistelmiä sen mukaan, millaisia likavesiä talossa syntyy.

Laitepuhdistamo koettiin kalliiksi, hankalaksi ja epävakaaksi systeemiksi, yhtään aidosti hyvää ja toimivaa järjestelmää ei meidän tarpeisiin löytynyt. Umpisäiliön huono puoli taas on tyhjennyksistä ja kuljetuksista aiheutuvat kustannukset, jotka elinkaaren ajalle laskettuna ovat aika isot. Pönttö itsessään ei ole valtavan kallis.

Sitten kolmantena nämä erilaiset kentät eli suodatuskenttä ja maahanimeytys. Näiden ero on se, että nimensä mukaisesti suodatuskentässä käytetään maakerroksia jätevesien puhdistamiseen suodattamalla, jonka jälkeen vedet kerätään ja johdetaan purkupaikkaan. Ennen purkupaikkaan johtamista välissä voi olla lisäksi fosforikaivo tai suodatinkerrokseen voidaan lisätä fosforia sitovaa massaa.

Imeytyksessä taas vedet kulkeutuvat suoraan maakerrosten läpi pohjaveteen puhdistuen siinä matkalla.

Näistä imeytyskenttä on edukkaampi, paitsi että imeytyskentän tapauksessa monet kunnat vaativat muutaman kappaleen tarkastuskaivoja, jotta pohjaveden tilaa voidaan tarkkailla. Se tasaa kustannukset imeytyksen ja suodatuksen välillä.

Meille tulee yhdistelmäsysteemi, jossa wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat (pesuvedet) menevät suodatuskenttään. Umpisäiliön käyttökustannukset nousevat suuriksi, mutta meidän paikassa (kalliota, savikkoa) ei mustien vesien suodatus tai imeytys olisi varmaan tuonut hyvää lopputulosta. Maakerrokset ovat liian ohuet, kallio liian lähellä.

Semmoinen juttu se. Monttua tosiaan kaivettiin ja iso saatiin kaivaakin, kun pöntön koko on 15 kuutiota. Olisi varmaan voinut olla vähän pienempikin... Koko aiheuttaa pikkupikku haasteita siinä mielessä, että jätevesiputkiinhan ei saa tehdä mutkia talon ulkopuolella. Kun pönttö on noin iso, niin ei sitä kovin moneen asentoon tuolla voi kuopata. Suoran linjan tekeminen on hieman haasteellista.

Mutta oli niillä miehillä jo joku suunnitelma siitä miten pulma ratkaistaan. Plokkaaja seuraa tilanteen kehitystä mielenkiinnolla (kellarin lattialle ne putket EI muuten tule) :o)

1 kommentti:

Saana kirjoitti...

Hei, ja kiitos kirjoituksesta! Itse olemme suunnitelleet rakentamista haja-asutusalueelle, joten luonnollisesti meillekin tulee tämä jätevesijärjestelmän selvitys eteen. Tämä oli hyödyllinen kirjoitus. Kiitokset siis siitä. Täytyy varmasti jo jotain kilpailutusta miettiä hyvään aikaan.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...