Sähkönkulutus - eka vuosi takana

Asuttuamme vanhassa, paljon energiaa kuluttavassa hirsitalossa aiemmin (n. 35000 kWh lämmitys (hake) + 7000 kWh sähkönkulutus (sis. lämminvesi)), on ollut kiinnostavaa seurata kuinka paljon energiatehokkaampi uusi talo on verrattuna vanhaan. 

Osa maalämpötarjouksista sisälsi kulutuslaskelman eli jotain käsitystä talon energiankulutuksesta oli jo muutettaessa. Esimerkkinä yksi laskelmista arvioi nettoenergiantarpeen (ei sis. taloussähköä) olevan n. 26000 kWh, josta maalämpöpumppu pystyisi säästämään n. 19000 kWh. Tämän laskelman perusteella arvioin, että vuotuinen sähkönkulutus tulisi olemaan n. 12-13000 kWh.

Lopputulos ensimmäisen vuoden jälkeen oli, että sähkönkulutuksessa jäätiin jonkin verran yllä olevan arvion alle sillä kulutus oli 10800 kWh. Alla olevasta kuvasta näkyy paljonko keskimääräinen päiväkulutus on ollut eri ajankohtina.

Insinöörillä on insinöörin luonne eli halusin myös arvioida sitä kuinka suuri osuus sähkönkulutuksesta menee lämmitykseen + paljonko menee muuhun käyttöön :) Tämän mittaamiseksi merkitsin myös keskimääräisen ulkolämpötilan aina kun tarkistin sähkömittarin lukeman. Näiden kahden tiedon perusteella piirsin alla olevan käppyrän.

Yllä olevasta kuvaajasta voi arvioida, että muu sähkönkulutus (valaistus, kodinkoneet, lämmin vesi, jne.) on n. 17-20 kWh päivässä. Tästä voi laskea, että koko vuoden sähkönkulutuksesta lämmityksen osuus on n. 3500-4500kWh, eli maalämpö ja parempi eristys näkyy aika huimana erona kun vertaa vanhan talon kymmenen kertaa suurempaan lämmitysenergian kulutukseen.  

Eli kaikenkaikkiaan täytyy sanoa, että olemme olleet todella tyytyväisiä siihen miten maalämpöpumppu ja koko talo on toiminut.

Kerrataan vielä talomme numeroina:
- 198 m2 + kellari
- ominaiskulutus siis 54 kWh/m2/vuosi
- perustustapa: tuulettuva alapohja sekä maanvarainen kellari
- eristys: seinät selluvilla 200 mm, yläpohja selluvilla 450 mm
- puurunko, puuvuoraus

- maalämpö, lämmönjako vesikiertoinen lattialämpö, puulattian alla
- lisäksi maakylmä

Tero

Kevään kuvasia

Herranjestas, me on asuttu jo yli puoli vuotta! Tajusin just :-) Ja kyllä, ihan sellainen fiilis on ollut jo monta kertaa, että jestas miten me on jaksettu :-) Talo toimii hyvin ja on edelleen erittäin mieleinen.

Ollaan päästy toukokuulla pihahommiin. Nurmi kylvetty, perennapenkit alulla, kiveyksiä. Kuvat puhukoon puolestaan. Mukana vipeltää meidän pieni perheenlisä Onni von Koiranen sekä ruohonleikkurit Melli ja Elli :-)

Hyvää kesänalkua kaikille!

Vesi

Viime aikoina on tullut blogin verkkaisuudesta huolimatta paljon erilaisia yhteydenottoja. Kivaa, että moni on löytänyt jotakin itseä hyödyttävää täältä. Hyvä.

Viikon ilonaihe: oikeanlaista vettä, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan :-) On testattu kaivovesi ja taisteltu sulamisvesiä vastaan - hyvin tuloksin!

Rinnetontin ongelma lumisen talven jälkeen:

Siis rumpu jäässä, kun sulamisvesien tulva alkaa vyöryä mäeltä. Tuo lampi kehittyi muutamassa päivässä ja maanantaina sitten lähti kunnolla nousemaan. Viime vuonnahan vesi nousi meillä niin, että valui pitkin pihaa ja öisin aina jäätyi kivaksi kuolemankentäksi.

No niin, viime syksynä oltiin viisaampia! "Köyhänmiehen" lämpövastus eli 30 metriä ohutta putkea rumpuun - asennus tietenkin ihan viime hetkellä, viimeisillä sulakeleillä marraskuun lopussa.

Kun tulva alkoi nousta, kävin hulauttamassa kukkienkastelukannulla pari litraa kiehuvaa vettä putkeen. Sinne se jäi muhimaan sitten. Illalla jatkettiin hommaa - toisesta päästä tulppa pois ja 6 litraa kiehuvaa valumaan läpi.

Ja plop :-) Semmoinen pökäles pätkähti toisesta päästä pihalle :-) Ja aamuun mennessä tulvaa ei sitten enää ollut. Kyllä insinöörit oli taas siis NIIN ylpeitä toimivasta rummunsulatuskoneestaan :-) Kuten kuvasta näkyy.

Muutkin ne edistää jo kevättä, nimittäin sulattavat järven jäätä omalla hanurilla:

Sitten toinen ilonaihe eli meidän erinomainen kaivo (alanurkan punainen täppä):

Testattiin vesi LUVY:n labrassa. Piti odottaa muutama kuukausi ennen labraan menoa, että sai nauttia hyvästä vedestä - jos kaivo olisikin vaikka pitänyt sitten sulkea ;-)

Tuloksia (suluissa raja-arvo):

Radon 110 Bq/l   (1000)

E. coli 0   (0)
Muut colit 0   (0)

Kokonaistyppi 1,8 mgN/l   (11)
Nitriitti <0,002 mgN/l   (0,15)
Ammoniumtyppi <0,004 mgN/l   (0,4)
Fluoridi <0,2 mg/l   (1,5)

Kloridi 5,1 mg/l   (100)
Mangaani 75 mikrog/l   (100)
Rauta 120 mikrog/l   (400)

Kokonaiskovuus 1,8 mmol/l   (kovaa vettä)
Kem. hapenkulutus 2,6 mgO2/l   (5)
pH 7,2   (>6,5 ja <9,5)
Sähköjohtokyky 384 mikroS/cm   (2500)

Radon siis testattiin, vaikka kyseessä on rengaskaivo. Ihan vaan mielenkiinnosta ja varmuuden vuoksi - naapureilla on aika rouheita becquerel-arvoja.

Eli oikein hyvää vettä - ja niin hyvälle se maistuukin, että oli arvattavissa, että pakko se on olla laadukastakin :-)

Aurinkoista kevättä täältä meiltä!

Talven tarinoita

Mahtava kevättalvi!

Tänään maanantaina on ollut vapaapäivä ja ollaan lasten kanssa oltu taas pulkkamäessä. Pulkkamäkiä ei tarvitse tällä hetkellä etsiä, mikä vaan paikka käy missä on viettoa jonnekin päin.

Ja pulkka kyllä kulkee, on nimittäin niin upeat hankiaiskelit! Ipanat hullaantui (pienestä flunssataudista huolimatta) hangille juoksentelemaan :-)

Laskettiin tuossa alapuolella pellolla hyviä mäkiä, hankikannolla melkein sadan metrin laskuja.

Sitten mentiin lintutorninmäelle, tehtiin siihen tyttöjen kanssa retkinuotio. Eipä aikaakaan, kun siihen alkoi kertyä ohikulkevia kyläläisiä makkaranpaistoon. Kyllä tää meidän pikku kylä on mukava paikka :-)
Sinne ne jäi sitten vielä parantamaan maailmaa, kun me lähdettiin jo kotiapäin lepuuttelemaan. Kolmen tunnin pulkkasessiot tänäänkin!

Kevät virkistää muitakin. Meillä asuu naapurina harmaapäätikka. Se on alkanut auringonpaisteessa lauleskella ja sen vihellystä on helppo matkia. Tyttöjä nauratti kovasti, kun tikka vastasi vihellyskutsuun ja lensi uudestaan ja uudestaan metsästä pellonreunan haapaan huutelemaan meille ja ihmettelemään.

Tässä sama kaveri lintulaudalla:

Keväisiä töitä aloitellaan pikkuhiljaa. Viikonloppuna kaadettiin puita talon edestä rinteeltä. Harvennettiin aika reippaastikin. Tässä vuosi sitten otettu kuva:

Ja tänään:

On siinä vieläkin, mistä ottaa, varsinkin kun lehti tulee puuhun. Harmillisesti moni säästettäväksi aiottu mänty ja muukin puu on reippaastikin kallellaan, kuten tästä seuraavasta kuvasta käy ilmi:

Tämä seuraava kuva piti ottaa ihan vaan muistojen arkistoon: aika hyvästi lunta, kuten traktorin jäljistä näkee.

Risua on kerätty jo poiskin, mutta edelleen riittää hommaa. Kyllä oli keväistä jo tuossa rinteellä, kun maa on alkanut jo paljastua puiden ympäriltä ja muualtakin.

Yksi kuva täältä sisältäkin. Olohuone oikein kylpee valossa ja ikkunoista on nyt iloa, kun puita ei ole niin edessä.

Tikasta tuli mieleen toinen lintujuttu.

Tuossa kuukausi sitten löytyi tällainen valkoinen veikkonen tuosta järven tuntumasta ojansuun viimeisestä sulasta - siis kyhmyjoutsen, seuranaan yllätys-yllätys, pahin vihollisensa laulujoutsen. Hiihtäjä oli nähnyt räpylänjälkiä hangessa ja soitteli niistä.

Laulujoutsen napattiin ensin. Se juoksutti koko rahan edestä pitkin pimenevää järven jäätä, kunnes sai kalahaavin verkon päähänsä ja vangittiin pussilakanan sisään. Ihan pippurinen pakkaus oli, ei kyllä pelännyt pätkääkään vaikka yritin juosta kohti ja pelottaa sen kääntämään pahin aseensa eli nokka pakosuuntaan. Ei tod, siivet vaan levälleen ja nokkimaan vastapalloon!

Yöllä oli sitten miltei kolmekymmentä pakkasastetta ja aamulla kun menin, oli vastassa kuvan näky. Kyhmyjoutsen siellä loiskutti vettä ja yritti pitää sulaa auki. Oli jo aika väsynyttä poikaa, kun hätistimme hänet vedestä ja saarroimme ojan perukkaan. Pussilakanaan hänetkin sitten vangittiin.

Lintumies kyyditsi heidät Mustionjoelle. Siellä on ainakin kyhmyjoutsen edelleen ihan hyvävoimaisena. Laulujoutsen lienee liittynyt joella vakituisesti talvehtivien kavereidensa joukkoon.

Sellaisia talven tarinoita! Kirjoittelen mahdollisesti lisää tässä nyt kun päästään pihatöiden syrjään kiinni. Niin ja insinöörimies on tehnyt tarkkaa analyysiä sähkönkulutuksesta. Sillä saralla edelleen hyviä lukemia!

Oikein aurinkoista kevättä kaikille, jotka edelleen eksyvät lukijoiksi!

Kivi- ja vuorivillan kierrätys edistyy?

Professori: Kivi- ja vuorivillajätettä voidaan hyötykäyttää paremmin

18.01.2012 15:01 Rakennuslehti

Lappeenrannan teknillisen yliopiston Fiber Composite Laboratory (ent. puutekniikan laboratorio) tutkii rakentamisessa ja kaivosteollisuudessa syntyvien jätteiden hyötykäyttöä Jätekimara- ja Kierrätettävät materiaalit -tutkimushankkeissa. Materiaalia voidaan hyödyntää rakennus- ja huonekaluteollisuuden tuotteissa, kuitukomposiiteissa ja pakkaamisessa. Professori Timo Kärki kertoo, että esimerkiksi vuori- ja kivivillajätettä on mahdollista hyötykäyttää levyteollisuudessa.

”Esimerkiksi rakennusten saneerauksissa syntyy valtavia määriä vuori- ja kivivillajätettä. Tutkimme niiden hyödyntämistä komposiittien raaka-aineena. Tähän mennessä kivi- ja vuorivillat ovat menneet kaatopaikoille. Ne voitaisiin hyötykäyttää ja sekoittaa lastulevyn joukkoon tai valmistaa niistä komposiittimateriaaleja. 30-40 prosenttia vuori- tai kivivillaa tekee lastulevystä paremmin kosteutta kestävää. Myös sen palonkestävyys paranee”, Kärki toteaa.

Kärki pitää puumuovikomposiittien kannalta mielenkiintoisena myös muita teollisuuden jätteitä, kuten energiatuotannon tuhkaa, lasikuitujätettä ja vuorivillatehtaan vuorivillapölyä. Nykyään energiantuotannossa hyödynnettävät teollisuuden puuhake, sahanpuru sekä yhdyskunnista ja rakentamisesta peräsin olevat puujätteet soveltuvat myös komposiittien raaka-aineeksi, samoin pakkauskartonki sekä puu- ja muovipakkaukset.

Uusi jätelaki lisää kierrätystä
Uusi jätelaki astunee voimaan vuonna 2012. Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia.

Kärki kertoo, että uudella lainsäädännöllä pyritään ensinnäkin estämään jätteiden synty, toiseksi kierrättämään jätteitä ja kolmanneksi polttamaan ne. Viimeinen vaihtoehto on jätteiden vienti kaatopaikoille.

”Tämä viimeinen vaihtoehto maksaa. Yritykset rupeavat miettimään, kannattaako maksaa jätteiden viemisestä kaatopaikalle, kun joku toinen yritys voi käyttää jätteet raaka-aineena ja ostaa ne. Se on bisnesmahdollisuus, joka istuu muun muassa komposiittimaailmaan hyvin.”

Energiankulutusarvoja ja muita havaintoja

Ollaanpa oltu kertakaikkisen onnellisia täällä uudessa kodissa. Kaikki  toimii, oma on ihana.

Nyt kun tätä asumista on pari kuukautta takana, voisi kirjoittaa muutaman sanan talotekniikasta ja sen toimivuudesta sekä energiankulutuksesta.

Meillä on siis energianlähteenä maalämpö ja lämmönjakotapana vesikiertoinen lattialämmitys. Se, missä poikkeamme jonkin verran valtavirrasta, on lattian pintamateriaali: puu. Siis lämmitetty lautalattia. Yläkerrassa on sama systeemi.
Sitten tietenkin vesikiertoinen etulämmitys, lämmön keruu ja palautus systeemiin, jälkilämmitys vesikiertoisella patterilla sekä kosteuden poisto (tiivistyvä vesi). Lämmitystä säädetään huonekohtaisilla termostaateilla.

Voi olla että armaan mieheni täytyy tätä tekstiä editoida vielä, mutta kai mä nyt saan karkeasti tiedot oikein? Hmm? :-)

Lattia
Lattialämmitys on toiminut hyvin. Lattia on tassun alla mukavan lämmin. Sitä, että lämmönjako tapahtuu lattian kautta, ei huomaa ollenkaan edes nyt kun pakkasta on ulkona noin -12'C. Lämpö tulee hyvin silti läpi, alakerrassa lämpö pysyy hyvin tasaisesti siinä 21:ssä, riippumatta ulkoilman lämpötilasta.

Sisällä on kosteus ollut nyt pakkasilla noin 32-33% - eli jos yleensä neuvona on, että ihanteellinen sisäilman suhteellinen kosteus on 30-40% niin siinä ollaan nyt. Okei, seesamöljyä joutuu hiukan käyttämään öisin kun nekka meinaa kuivua. Voikohan kosteudenpoistoa säätää? Huoneilma voisi mielellään olla sen 36-38% kosteudeltaan.

Puulattia on kestänyt hyvin. Puulattia lyötiin kiinni 36% kosteudessa. Rakoilua on tapahtunut alakerrassa, suurin rako on 1,5mm. Siinä on selvästi kolme lautaa liimautunut yhteen jolloin rakoilu kertautuu siinä, missä rako sitten pääsee syntymään. Se on hyvä, että pääosin rakoilu on tasaista, lähes huomaamatonta ja lattiat on tosi nätit! Yläkerrassa rakoilua ei ole tapahtunut juuri ollenkaan - johtunee tietysti siitä, että lämpö nousee ylös eikä yläkertaa tarvitse niin lämmittääkään. Syksyllähän lattia oli jonkin verran jopa laineilla.

Täytyy sanoa, että huonekohtainen lattialämmityksen säätö on aivan ehdoton! Meillä on makuuhuoneissa 19-20'C, se on sitä saunailtoinakin. Alakerrassa ja yläkerran oleskelutilassa on noin 21'C ja eron huomaa.

Ilmastointi
Ilmastointi toimii pääosin oikein hyvin. Sisäilma on raikasta ja tuoretta. Se on meille melkeinpä suurin positiivinen muutos asumisessa. Makuuhuoneen ilmanlaatu vaikuttaa yöunen laatuun ja aamun olotilaan. Edellisessä tuppasi heräämään kosteista lakanoista ja olo oli aamusta nuhruinen ja pää tunkkainen. Nyt ei ole sellaista, kiitos ihanan viileän ja raikkaan huoneilman!

Kesäksi saadaan vielä maaviileäpumppu toimintaan. Sen paikka on yläkerrassa. Luulen, että nautitaan siitä tässä aurinkoisella rinteellä.

Mies on sitä pyrkinyt opiskelemaan ilmastointikoneen säätöä tarkemminkin, jälkilämmön suhteen on ollut jotain omituisuuksia, kun jälkilämpö meni päälle jotenkin epäjohdonmukaisesti. Olen pyytänyt häntä kirjailemaan aiheesta jotakin, vielä ei ole joutanut ;-) Nyt se on Amerikassa länsirannikolla työmatkalla, valvoo aikaeron takia yöt niin jos vaikka nyt kerkeisi? :-P

Ihmeteltiin alkuun, että miksi ilmastointikoneen vieressä on lattia joskus litimärkä. Kunnes kekattiin, että se on ilmastoinnin kosteudenpoiston jätevettä. Nyt se menee putkessa viemäriin, ei enää lattialle. Ilmastoinnin lämmityspatterin vesijohtoja eristeltiin lisää tässä viikonloppuna. (Samoin pihatien rumpuun sujutettiin letkua, että jos/kun se jäätyy ja tulva yllättää keväällä, kaadamme putkeen kiehuvaa vettä ja sulatamme rummun. Näin ainakin teoriassa...)

Ilmastoinnin tuloilmassa on vielä vähän säätämisen varaa. Nimittäin olohuoneeseen puskee aika kovasti ja siinä on selvä vedon tunne jo koneen toiminta-asetuksella 4/9. Olohuoneen tuloilma myös ujeltaa jonkin verran. Siihen täytyy vielä saada muutosta.

Muuten ollaan kyllä balanssissa. Takat syttyy ja ilma on hyvää.

Niin ja ainiin! 
Lämmitysenergian kulutus on uudessa talossa noin neljäs-viidesosa siitä mitä edellisessä talossa oli (vanha hirsitalo, jossa osittain rossipohja).
Jos joka päivä kuluttaisi sen verran mitä pakkaspäivän huippukulutuksella menee eli 43 kWh/vrk, energiaa menisi vuodessa 15000 kWh. Ensimmäisen asuinkuukauden arvo 34 kWh/vrk vastaisi 12 000 kWh/a. Ja niin edelleen, lopputulema voi olla pienempikin. Vanhassa meillä meni sähköä muuhun kuin lämmitykseen 7500 kWh.

Ihan hyviä arvoja, kun neliöitä on 200. Ensi kesänä hakataan niin hyviä koivuhalkoja, että Fortum joutuu kohta maksamaan meillepäin...!

Excel-taulukkoa (huom. kuvaaja alkaa jo rakennusajalta eli asumisaika on tuossa kuvaajassa äärimmäisenä oikealla, sillä muutimme 11.11.11):

Hyvää maanantaita vaan toivotan!

Uuteen vuoteen on päästy

Kiva joululoma takana! Ja mikä parhainta - uudessa kodissa! Yövieraita on ollut joulun jälkeen neljään otteeseen, joista yhdet sattui sitten sille illalle, kun sähköt oli katkenneet :-)

Myrsky kolisutti peltikattoa, mutta aika hillitysti. Meillä on katto vähän tavallista paksummasta pellistä, juuri ajatellen käyttöikää ja tuulista tonttia. Muutama puu on tontin alueella painunut luokilleen, katsotaan mitä keskiviikkona uhkaava uusi myräkkä saa aikaan. Laakson toisella reunalla oli rinteestä kaatunut useampikin puu ja muutaman kilometrin päässä ison tien varrella oli vastarakennetun omakotitalon taakse jätetty sievä useamman kymmenen puun metsikkö kaatunut lähes viimeistä runkoa myöten.

Raksan aikana tuli pariin kertaan pohtineeksi puuhellan tarpeellisuutta ja toista takkaa varsinkin. Mutta ei tässä sitten ehditty asua kuin viisi viikkoa, kun jo tuli tarvetta. Tapanin tuulahdusten seurauksena ei sähköä, ei lämpöä, ei puhelinta eikä vettä noin 30 tuntiin.

Puuhella on aivan ehdoton. Ruuan laitto ja kahvin keitto, pesuveden lämmitys ja hellan nopea lämmöntuotto oli kyllä loistava juttu. Iso varaava takka antaa lämmön vasta useamman tunnin kuluttua sen sytyttämisestä.
Vaikka ei uusi, tiivis talo tietenkään heti kylmäksi mene, mutta asteella parilla viileni kyllä siinä päivän mittaan. Takkahuoneen tulisija  ja puusauna lämmitti mukavasti toista päätyä. Valoa saatiin runsain mitoin, kun muutossa löytyneet runsaat kynttilävarastot otettiin käyttöön.

Vettä haettiin omasta avokaivosta. Pesu- ja vessavettä lisäksi sadevesiputken päästä. Sieltähän sitä tuli ihan niin paljon kuin oli tarvetta. Tapanina meillä saunoi ja veti vessaa viisi aikuista ja viisi lasta, mutta hyvin silti pärjättiin :-) Ruuanlaittokin onnistui, lämmitettiin puuhellan uuninluukussa laatikoita ja savustettua kalaa ja keitettiin levyllä perunoita.

Seuraavana päivänä puolen päivän maissa sähkö palasi. Naapurin tilalla Fortumin asentajat olivat unohtaneet pääkatkaisijan väärään asentoon, jonka takia siellä kärvisteltiin vielä pari vuorokautta sen jälkeen, kun muilla oli jo virtaa töpselissä. Että niinkin voi käydä!

Lopuksi muutama kuva joulun ajalta. Blogini varmaankin hiljenee nyt tuntuvasti. Muutama aihe on silti käsittelemättä, mm. jätepuolen yhteenveto sekä LVI-asiat. Kevään tullen virkoamme rakentamaan pihaa ja sitten hei me rakennetaan autotalli, kunhan jaksetaan :-)

Hyvää ja onnellista alkuvuotta toivotamme näiden kuvien myötä!

 Joulun alkupaloja

 Tapanin myrsky saapuu

 Tuulen tuivertamat aidat

Autetaan kaveria mäessä